Juuri noin. Korven äijä voisikin hieman valottaa meitä muita siitä miten aikoo laskea sen väittämänsä etelän suuremman ilmankosteuden aiheuttaman kustannusten nousun kompensaatiota. Miten laskelmissa kosteutta poistetaan, kuivikkeeseen imeyttämällä vaiko pelkästään tuulettamalla, joka ei ole täysin ongelmatonta. Otetaanko huomioon se että siellä etelässä viljanviljelyalueella olkea hyvin saatavilla, täällä tundralla saatavuus vaihteleva.
Mitkä olisivat ne verrokeiksi soveltuvat paikkakunnat, joiden säätietoja voitaisiin muutkin seurata ja tehdä omia laskelmia. (Ilmatieteen laitos, paikallissää) Väistämättä käy mielessä että laskelmia tehdään ihan omilla salaisilla menetelmillä ja tietysti niitä vääristellen, vrt. ilmastotiede.
Laskelmien taustat tuodaan tietenkin esiin seikkaperäisesti, muutoinhan niiden uskottavuus olisi helppoa kyseenalaistaa.
Energiakustannuserolaskelma tulisikin mielestäni erottaa olosuhde-erojen ja toteutuneiden menojen kokonaistarkastelusta, ja edetä teoreettisella olettamalla jossa kaikki tilat ohjaisivat ilmanvaihtoa ja lämmitystä oikealla tavalla jolloin olosuhteet olisivat samat. Nythän monessa paikkaa säästetään energiassa vähentämällä vaihtoa liikaa ja se on loppupeleissä kallein vaihtoehto tuotannon ja rakenteiden kannalta. Siksipä tilojen omavaraisuudessa ja kiinteissä kustannuksissa on kokoluokkaan suhteuttuna melkoisia eroja tukialueiden välillä. Ja siitä voi saada sen virheellisen käsityksen että olosuhteet etelässä olisivatkin suotuisammat.
Ammattitaito ja älykkyys ja siitä johtuvat erot esim tuloissa tai varallisuudessa ei voi mitenkään vaihdella tukialueitain, kuten aiemmin väitin, sain tästä vakuuttavaa todistelua. Painotettujen keskiarvotulosten erot johtuvat olosuhteista, ja olosuhde-erot tulevat esille vain toteutuneista tuloksista. Kuten koneiden ja renkien kustannuserot.
Mallinuksessa edetäänkin siten että vaihto on riittävä jolloin myös energiankulutus on melkoinen ja etelän kosteus ja viima tullaan kaivamaan esiin tuloksiin.
