Kertokaapa kokemuksia maitotilalliset nurmelle levityksestä. Alkaa jo näillä lannotteiden hinnoilla tekeen mieli kokeilla.

-baatos ei ruiskuta nurmille.

-baatos päästelee siemenroiskeet pakaroille....

Monivuotisilla nurmillahan saa käyttää sen 30kg/ha, muuten 15kg. Luetaankohan keväällä suojaviljaan perustettava nurmi monivuotiseksi?

Kai se riippuu siitä, korjataanko suojavilja puimalla, vai tehdäänkö se vihantana rehuksi ja korjataan vielä toinenkin sato rehuksi.

no joo voihan sitä lieteeellä nurmea lannotella mutta ilman apulantaa kyllä jää valkuaiset nurmessa aivan liian alhaiseksi ainakin maidontuotantoa ajatellen ja minulla on sellanen käsitys siitä hommasta että nurmet pitää uusia nopeammin jos lietettä niillä käyttää rehunteon välissä 

oottako levittäneet kuivalantaa nurmelle? meneeköhän se hyötyyn vai hukkaan? meinaan kokeilla itte ens kesänä

no joo voihan sitä lieteeellä nurmea lannotella mutta ilman apulantaa kyllä jää valkuaiset nurmessa aivan liian alhaiseksi ainakin maidontuotantoa ajatellen ja minulla on sellanen käsitys siitä hommasta että nurmet pitää uusia nopeammin jos lietettä niillä käyttää rehunteon välissä 

- miksi lietelanta jättäisi nurmen valkuaisen alas? Meillä on lietettä ajettu nurmiin muutaman vuoden ajan. Ensin letkulevittimellä ja viime vuonna agrononicin kiekkomultaimella niin kevät-kuin kesäsatoon.  Nyt syötössä kevätsatoa, jonka mukaan D-arvo 69,raakavalkuainen 15,8%, ry-arvo 0,94, korv.luku 3,1.  Kivennäis ja hivenaineet ok. Lannoitus lietteellä 20 tn /ha/ sato, ei growhouta.  Nurmen kierto perinteinen 4 nurmea ja vilja(1-2v). Apilaa käytetään nurmiseoksissa, mutta se häipyy kierron aikana.
Parsien kuivituksessa käytetään turvetta 100m3 vuodessa.  Sitoo ammoniakkia, lisää lietteen juoksevuutta, mutta tekee navetasta likaisennäköisen.

 Ympäristökeskus suhtautui myönteisesti lupakäsittelyssään sijoitukseen. Tässä asiassa olen viranomaisten kanssa yhtä mieltä.

Ympäristökeskus suhtautui myönteisesti lupakäsittelyssään sijoitukseen.

Sama juttu meillä letkulevityksen kanssa.

pitäs vähän pistää kemiralaasta alkuun kun tuo typpi liukee niin hitaasti tuosta lietteestä.

ei 20 tonnilla lietettä tuu nurmille tarpeeksi kyllä typpeä ja siksi valkuainen jää vajaaksi rehussa apila tietysti vähä korvaa asiaa mutta vanhemmissa nurmissa sekin häviää.

oottako levittäneet kuivalantaa nurmelle? meneeköhän se hyötyyn vai hukkaan? meinaan kokeilla itte ens kesänä

Hyötyyn tulee, mutta älä tee säilörehua ainakaan enää samana kesänä. Kikkareita menee rehun sekaan ja klostridit + muut virhekäyttäjät juhlii. Jos laidun tai kuivaheinä, niin silloin ihan OK. Näin monesta käyttäjäkokemuksesta ja ruotsalaisista tutkimuksista yhteenvedettynä.

Petri

ei 20 tonnilla lietettä tuu nurmille tarpeeksi kyllä typpeä ja siksi valkuainen jää vajaaksi rehussa apila tietysti vähä korvaa asiaa mutta vanhemmissa nurmissa sekin häviää.

Rapsakampi viljelykierto, niin apilakin pysyy paremmin! Ja jos on mahdollisuus erotella erilaisia rehuja eri tuotantovaiheessa oleville eläimille, niin eiköhän esim. hieho- tai ummessaolorehuun riitä vähäisempikin valkuainen?

Petri

pitäs vähän pistää kemiralaasta alkuun kun tuo typpi liukee niin hitaasti tuosta lietteestä.

- ei  muuten liukene sen hitaammin kuin apulanta, ainakaan sijoitettu liete

ei  muuten liukene sen hitaammin kuin apulanta, ainakaan sijoitettu liete

Taitaa riippua lietteestä, kyllä meillä oli ainakin havaittavissa sijoitusaikana, että pitempään lietteellä kasvaa. Odelmakin lähti liikkeelle eri lailla kuin kemiralaisesta niitetty.

Yhteen aikaan puhuttiin lietteen ilmastuksesta onko se menneen talven lumia

eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!

eikait sillä ilmastuksella muuta saada aikaan kuin se että typet haihtuu ilmaan, sitten saa levittää hieman enemmän lietettä hehtaarille!

Typpitappiot (kokonaistypestä) noin 10%, liukoisen määrä pysyy ennallaan tai lisääntyy, ei vaikuta satotasoon ainakaan laskevasti, liete muuttuu juoksevammaksi, ei tartu niin paljoa kasvustoon, rehun (mikrobiologinen) laatu useimmiten hieman parempi.

Petri