• Tavallinen aihe

Aihe KM 1/2008  (Luettu 3211 kertaa)

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10975
  • Gee!!
KM 1/2008
Kelle tulee, lukekaapa ajatuksella Alice Booij'n teksti sivulta 28 ;)
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

lehtis

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 382
Vs: KM 1/2008
Miksi aina pitää ihannoida suurta ja tehokasta ???
Vaikka kuinka saataisiin työtuntimäärä / lehmä pieneksi niin eikös kokonaistyömäärä kumminkin kasva  ???
Muut ammattiryhmät saavat palkankorotuksia ja yrittävät vähentää työmääräänsä niin miksi meidän pitää tavoitella aina vaan tehokkaampaa tuotantoa píenemmällä korvauksella / yksikkö, eikös olisi parempi kaikille jos saataisiin kohtuullisella työmäällä palkka itsellemme  :)

Eli koitetaan saada kuluttajat maksamaan oikea hinta tuotteistamme  :)

KJL

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4084
  • "Aja millä ajat ja Flieglillä loput"
Vs: KM 1/2008
Miksi aina pitää ihannoida suurta ja tehokasta ???
Vaikka kuinka saataisiin työtuntimäärä / lehmä pieneksi niin eikös kokonaistyömäärä kumminkin kasva  ???
Muut ammattiryhmät saavat palkankorotuksia ja yrittävät vähentää työmääräänsä niin miksi meidän pitää tavoitella aina vaan tehokkaampaa tuotantoa píenemmällä korvauksella / yksikkö, eikös olisi parempi kaikille jos saataisiin kohtuullisella työmäällä palkka itsellemme  :)

Eli koitetaan saada kuluttajat maksamaan oikea hinta tuotteistamme  :)

Mulla on ainaki tavoitteena työtuntimäärä/lehmä nykyistä pienemmäksi ja samalla kokonaistyömääräkin pienemmäksi. Jää enemmän aikaa vaikkapa tää agros roikkumiseen tai täpinöintiin.
tethering holes to their concave windings

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10975
  • Gee!!
Vs: KM 1/2008
Miksi aina pitää ihannoida suurta ja tehokasta ???
Vaikka kuinka saataisiin työtuntimäärä / lehmä pieneksi niin eikös kokonaistyömäärä kumminkin kasva  ???
Muut ammattiryhmät saavat palkankorotuksia ja yrittävät vähentää työmääräänsä niin miksi meidän pitää tavoitella aina vaan tehokkaampaa tuotantoa píenemmällä korvauksella / yksikkö, eikös olisi parempi kaikille jos saataisiin kohtuullisella työmäällä palkka itsellemme  :)

Eli koitetaan saada kuluttajat maksamaan oikea hinta tuotteistamme  :)

En ymmärrä aivan, miten pääsit siitä jutusta tuohon. :( Enivei, mitä väliä on kokonaistuntimäärällä? Kun oma työ ei riitä, palkataan väkeä.

Sulla on kyl nyt puurot ja vellit vähän sekaisin. Tässähän on kysymys juuri siitä, että muu yhteiskunta menee työn tuottavuudessa eteenpäin, osasyynä jatkuvaat palkankorotukset ja niistä johtuva pakko tuottavuuden parantamiseen. Ei maatalous voi eriytyä tästä kehityksestä mitenkään.

Palatakseni asiaan, näin itse tuossa artikkelissa monia sellaisia asioita, jotka vahvistavat meidän asemaamme ja mahdollisuuksiamme maitomaana. Ikävää, että toiset näkevät vain uhkia....
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

lehtis

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 382
Vs: KM 1/2008
Kelle tulee, lukekaapa ajatuksella Alice Booij'n teksti sivulta 28 ;)

 Ai niin pitikös toi juttu lukeakkin ajatuksella...... ;)

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: KM 1/2008
Paljon jää kysymyksiä ilmaan täältä vesisateen keskeltä katsellessa.

Onko Australian ja Uuden-Seelannin säät muuttuneet lopullisesti vai onko kyse vain väliaikaisesta ilmiöstä (kuivuus)? Itä-Australia oli saanut jo rankkasateet niskaansa. Eli elpyykö tuotanto?

Mikä on Itä-Euroopan tuotantopotentiaali todellisuudessa? Tuottajahinnassa ovat jo päässeet länsimaiselle tasolle.

Ihmettelen viimeisen kappaleen sanomaa. Maitokiintiöiden poistuessa tulee maitopula, mutta useat maat ovat valmiit täyttämäänkuilun. Kuitenkin vain viisi maata tuottaa kiintiönsä täyteen. Jotain ristiriitaisuutta tuossa on.

Mitä sitten vaikuttaa maidon hinnan nousu kulutukselle? Muuttuvatko kulutustottumukset kuitenkin vähitellen?

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10975
  • Gee!!
Vs: KM 1/2008
Paljon jää kysymyksiä ilmaan täältä vesisateen keskeltä katsellessa.

Onko Australian ja Uuden-Seelannin säät muuttuneet lopullisesti vai onko kyse vain väliaikaisesta ilmiöstä (kuivuus)? Itä-Australia oli saanut jo rankkasateet niskaansa. Eli elpyykö tuotanto?

Mikä on Itä-Euroopan tuotantopotentiaali todellisuudessa? Tuottajahinnassa ovat jo päässeet länsimaiselle tasolle.

Ihmettelen viimeisen kappaleen sanomaa. Maitokiintiöiden poistuessa tulee maitopula, mutta useat maat ovat valmiit täyttämäänkuilun. Kuitenkin vain viisi maata tuottaa kiintiönsä täyteen. Jotain ristiriitaisuutta tuossa on.

Mitä sitten vaikuttaa maidon hinnan nousu kulutukselle? Muuttuvatko kulutustottumukset kuitenkin vähitellen?

Laitan tähän omat illuusioni asiasta :D

Oseanian kohdalla luvut näyttivät olevan kuivuutta edeltävältä ajalta. Lisäksi ainakin U-S on tuottanut maitoa tappiin asti monta vuotta, sillä heidän kustannustasollaan bisnes on luistanut hyvin alimmillakin maailmanmarkkinahinnoilla.

Itäisen euroopan tuotantopotentiaalin ratkaisee pitkälti viljojen hintakehitys. Halua tuotannonlisäämiseen on varmasti ainakin laskevilla hintatasoilla.

Kiintiöiden poistuessa suuri osa kannattamattomasti tuottavista lopettaa tuotannon. Uutta tuotantoa syntyy kuitenkin hitaammin, vasta kahden-kolmen vuoden kuluttua. Rakentaminen ja eläinten lisäys kestää tuon ajan. Vajetta täyttämään pyrkivät hiovat kynsiään jo nyt ja tähän saumaan pitäisi suomalaistenkin ilmoittautua mukaan. Meillä tullee tuossa hetkessä olemaan etua suhteellisesti heikommin kannattavasta peltoviljelystä, toisin sanoen rehukustannukseen ei kohdistu sellaisia paineita, mitä vehnääkymppitonni/ha- maissa tapahtuu. Sama koskee bioenergiantuotannon puolelta tulevaa hintapainetta.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: KM 1/2008

Kiintiöiden poistuessa suuri osa kannattamattomasti tuottavista lopettaa tuotannon. Uutta tuotantoa syntyy kuitenkin hitaammin, vasta kahden-kolmen vuoden kuluttua. Rakentaminen ja eläinten lisäys kestää tuon ajan. Vajetta täyttämään pyrkivät hiovat kynsiään jo nyt ja tähän saumaan pitäisi suomalaistenkin ilmoittautua mukaan. Meillä tullee tuossa hetkessä olemaan etua suhteellisesti heikommin kannattavasta peltoviljelystä, toisin sanoen rehukustannukseen ei kohdistu sellaisia paineita, mitä vehnääkymppitonni/ha- maissa tapahtuu. Sama koskee bioenergiantuotannon puolelta tulevaa hintapainetta.

Kuten jo maidontuotannon tulevaisuutta käsittelevästä raportista kommentoin, joku asioista perillä oleva taho voisi selvittää, mikä on suomalaisen maidontuotannon kasvu(tai lasku)potentiaali. Onko jo nyt tapahtunut niin suuri aivovuoto alalta pois, jota eivät laajentajatkaan pysty paikkaamaan. Etelä-Suomessa mielestäni näin on jo käynyt. Iäkästä sukupolvea sekä alle 30-lehmän karjoja putoaa tuotannosta pois koko ajan.  Kasvinviljelyyn siirtyneet voivat tietenkin lähteä kumppaniksi maidontuotantoon, mutta jo tuotantoa omaava maidontuottaja tarvitaan ison yksikön moottoriksi. Mikä on pohjoisemman osan tilanne (C-alue)? Ainakin ijasja2:n kommentit eivät hehkuta kovin suuresta alueellisesta tulevaisuuden uskosta.

Kyllä mahdollisuuksia suomalaiselle maidontuotannolle on ilmassa. Ken elää, se näkee.  :)

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: KM 1/2008
Mikä on pohjoisemman osan tilanne (C-alue)? Ainakin ijasja2:n kommentit eivät hehkuta kovin suuresta alueellisesta tulevaisuuden uskosta.

Kyllä se samanlaiselta näyttää meilläkin päin (C1). Meidän meijerillä on parhaimmillaan ollut tuottajia liki 300, 2000-luvun vaihteessa vajaa 100 ja nyt enää reilu 50. Viime vuonnakin lopetti liki 10 tilaa, omalla kylällä oli ennen lehmiä melkein joka talossa, nyt niitä ei ole varmasti 10 vuoden päästä kuin ehkä meillä.
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6734
Vs: KM 1/2008
Mikä on pohjoisemman osan tilanne (C-alue)? Ainakin ijasja2:n kommentit eivät hehkuta kovin suuresta alueellisesta tulevaisuuden uskosta.

Kyllä se samanlaiselta näyttää meilläkin päin (C1). Meidän meijerillä on parhaimmillaan ollut tuottajia liki 300, 2000-luvun vaihteessa vajaa 100 ja nyt enää reilu 50. Viime vuonnakin lopetti liki 10 tilaa, omalla kylällä oli ennen lehmiä melkein joka talossa, nyt niitä ei ole varmasti 10 vuoden päästä kuin ehkä meillä.

Omalla kylällä lehmiä oli samoin lähes jokaisessa talossa jossa maata,nyt seitsemän maitotilaa(koko aukealla noin 15) ja kymmenen vuoden päästä "varmuudella" kahdessa talossa. Maatalous ei todellakaan ole loppumassa,siihen kyllä uskotaan mutta maidontuotantoon ei. Työn sitovuus sekä se että esimerkkejä vaikka kuinka että muitakin tapoja pärjätä. Kunnassa peruna,liha ja turkikset jyrää vaikka maidontuotantoakin vajaa 20 milj. litraa. Siitä on varaa vielä paljon pudota,toistaiseksi pudonnut lähinnä tuottajamäärä,maitomäärä pysynyt lähes ennallaan.

Toivottavasti jatkajia löytyy maidontuotantoonkin,pellon saatavuus/hinta rajoittanut varmasti monen laajentamisintoa ja saanut harkitsemaan tarkemmin. Kiintiön sekä pellon hinnat olleet/ovat käsittämättömän korkealla,jarruttanut monen tulevaisuuden suunnitelmia. Jos pelto/kiintiö maksaa enemmän kuin koskaan tulee tuottamaan,laskutaitoisimmat jää siitä kelkasta sivuun :)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

pekkapoika

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 114
Vs: KM 1/2008

Kuten jo maidontuotannon tulevaisuutta käsittelevästä raportista kommentoin, joku asioista perillä oleva taho voisi selvittää, mikä on suomalaisen maidontuotannon kasvu(tai lasku)potentiaali. Onko jo nyt tapahtunut niin suuri aivovuoto alalta pois, jota eivät laajentajatkaan pysty paikkaamaan. Etelä-Suomessa mielestäni näin on jo käynyt. Iäkästä sukupolvea sekä alle 30-lehmän karjoja putoaa tuotannosta pois koko ajan.  Kasvinviljelyyn siirtyneet voivat tietenkin lähteä kumppaniksi maidontuotantoon, mutta jo tuotantoa omaava maidontuottaja tarvitaan ison yksikön moottoriksi. Mikä on pohjoisemman osan tilanne (C-alue)? Ainakin ijasja2:n kommentit eivät hehkuta kovin suuresta alueellisesta tulevaisuuden uskosta.

Kyllä mahdollisuuksia suomalaiselle maidontuotannolle on ilmassa. Ken elää, se näkee.  :)



- olen myös huolissani maitotilayrittäjien uusiintumisesta. Nyt suuret ikäluokaat väistyvät eläkkeelle ja heidän tiloillaan loppuu tuotanto. Yksi tai kaksi sadan lehmän naavettaa pitäjässää ei riitä korvaamaan luopujia.  Kiuruvesi ja Nivala lähialueineen ovat positiivisia poikkeuksia ja muutama muu paikkakunta, mutta muualla rakennemuutos jyrää.

 Toivottavasti nuoria miehiä ja naisia löytyy lehmänlypsäjiksi, myös etelässä. Maitomarkkinan tulevaisuus näyttää hyvältä. Kannattaa muistaa, ettei tuotannon nopea lisäys onnistu missään päin maailmalla. On hiehojen kasvasttaminen lypsylehmiksi vieläkin hidasta puuhaa.

KJL

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4084
  • "Aja millä ajat ja Flieglillä loput"
Vs: KM 1/2008
Mikä on pohjoisemman osan tilanne (C-alue)? Ainakin ijasja2:n kommentit eivät hehkuta kovin suuresta alueellisesta tulevaisuuden uskosta.

Kyllä se samanlaiselta näyttää meilläkin päin (C1). Meidän meijerillä on parhaimmillaan ollut tuottajia liki 300, 2000-luvun vaihteessa vajaa 100 ja nyt enää reilu 50. Viime vuonnakin lopetti liki 10 tilaa, omalla kylällä oli ennen lehmiä melkein joka talossa, nyt niitä ei ole varmasti 10 vuoden päästä kuin ehkä meillä.
Meidän kylällä ei oo enää yli 25 vuoteen ollu lehmiä muilla kuin meillä... Jos verrataan nykytilannetta 70-lukuun, koko kylän silloinen lehmämäärä on nykyisin meidän navetas. (Karkeasti arvioiden) Se on sitä kuuluisaa rakennemuutosta.
tethering holes to their concave windings