Ilmastokeskustelussa on muutama huomion arvoinen seikka.
Ensinnäkin oikeaa ja ainutta totuutta ei tässäkään taas liene edes olemassa.
Toiseksi julkisuuteen tuodaan tai tutkimuksesta napataan sinne vain yksinkertaistettu arvio. Ei perustiedotusvälineissä kyetä eikä haluta käydä analyyttistä keskustelua. Se, mikä tutkijoiden tulisi aina tuoda esille, on tehtyjen mallinnusten heikkoudet. Itsekritiikki. Tuntuu hieman siltä, että ilmastoskenaarioita tehdään lähinnä iltapäivälehtien journalistiikan tapaan. Ainakin niistä uutisointi menee samaan kategoriaan.
Kolmanneksi on mielestäni unohdettu pohtia, miten luonto kompensoi muutoksia. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää kasvien kasvua Suomen leveyspiireillä, mutta miten ilmasto muuttuu esim. Afrikassa? Kuinka luotettavasti voidaan aavikoitumista ennustaa, jos säätäkään ei osata ennustaa vielä viikkoa pitemmälle. Entäpä jos ilmasto muuttuukin siten, että aavikoituminen pysähtyy?
Ja nämä pohdinnat jälleen television dokumenteista ja lehtijuttujen perusteella tehtyjä. Ainoa varma totuus lienee se, että luonto kyllä pärjää ihminen ei.
