Onkos jotkut suorakylvömiehet jo siirtynyt osa-aikaiseen muokkaukseen? Oon tehny huomioita et myyräaura tai kyntö on tullut muotiin myös aitosuorakylvössä. Mites teillä?

Vastahan aloitin Unia Ideaalilla suorakylvöt. Mitäs sitä nyt heti lopettamaan kun homma pelittää erinomaisesti. Kolmekiloa valkoapilaa entisten sekaan ja heinäkuun lopulla on jo valkuaista syötäväks kummasti.

Sarka-aura, paluuaura, lautasäses, kultivaattori, suorakylvö, lautasmuokkaus. Ja taas paltaan tonne sarka-paluuauraan. Eikös se jotenkin noin ole se muoti mennyt? Joo ja landehoo voi ny olla selittämättä yhtikäs mitään suorakylvöstä. En oo nähny ku yhden luomuilijan joka yritti kahtena vuonna vieskalaisella kylvellä ilman kyntöa ja kvikuppailua. Oli vasta 2 vuotta ollu siirtymässä luomulle. Ja seuraukset sitten arvaakin..........

Suorakylvössä on nyt täälläpäin jankkurointi muotia! Ne koneet on maakuntaan vielä myymättä, sitten vasta alkaa kierros uudestaan. Eli : kyntö, kultivointi, lautasmuokkaus, suorakylvö, raskas kevytmuokkaus, jankkurointi ja sitten kyntö...

Luomu-suorakylvöhörhöily vaatii vahvassa kunnossa olevan protkotilan taloudellisen panostuksen.

Sarka-aura, paluuaura, lautasäses, kultivaattori, suorakylvö, lautasmuokkaus. Ja taas paltaan tonne sarka-paluuauraan. Eikös se jotenkin noin ole se muoti mennyt? Joo ja landehoo voi ny olla selittämättä yhtikäs mitään suorakylvöstä. En oo nähny ku yhden luomuilijan joka yritti kahtena vuonna vieskalaisella kylvellä ilman kyntöa ja kvikuppailua. Oli vasta 2 vuotta ollu siirtymässä luomulle. Ja seuraukset sitten arvaakin..........

          SKN:nnä aloittaa taas sananvapauden riiston.

Noita samoja saven variaatioita meilläkin, mutta hyvin ne Rapidin lautaset on maahan uponnu tähän saakka. Olisitko mennyt pellolle liian myöhään? Minä en ole malttanut koskaan odottaa maan kovettumista noin paljon.
Joku viisas sanoi joskus, vai milloin se oli, jossakin lehdessä, vai missä se oli, että kylvöolosuhteet ovat muutenkin kestämättömät, jos Rapidin lautaset ei uppoa maahan, vai mihin se oli.

Noin niinkun yleisesti,paljonko ootte saaneet jäämään katetta siitä maan turhanpäiväisestä mylläämisestä? satotaso per/ha ei mielestäni mitenkään kuvaa viljelyn järjellisyyttä.

Noin niinkun yleisesti,paljonko ootte saaneet jäämään katetta siitä maan turhanpäiväisestä mylläämisestä? satotaso per/ha ei mielestäni mitenkään kuvaa viljelyn järjellisyyttä.

Joo. Ostaa suorakylvökoneen joka maksaa 40-50000e, sit ajaa rountuppia 2 kertaa kasvukausi plus muut tautiaineet. Sitten sataa vettä yli 40mm ja viljat kellastuu. Sato 3000kiloa maksimissaan, varsinki ohralla joka yliherkkä vedelle. Ja mitä tulee tohon landehoon paukuttamaan saastumiseen, on fosforit mukavasti pinnassa. Mites muuten tollasen suorakylvön kalkitus järjestyy? Se miten sen kalkin saa riittävän sekaisin sihen maahan?

Lainaus käyttäjältä: JJK - 24.11.09 - klo:22:02

Noin niinkun yleisesti,paljonko ootte saaneet jäämään katetta siitä maan turhanpäiväisestä mylläämisestä? satotaso per/ha ei mielestäni mitenkään kuvaa viljelyn järjellisyyttä.

Joo. Ostaa suorakylvökoneen joka maksaa 40-50000e, sit ajaa rountuppia 2 kertaa kasvukausi plus muut tautiaineet. Sitten sataa vettä yli 40mm ja viljat kellastuu. Sato 3000kiloa maksimissaan, varsinki ohralla joka yliherkkä vedelle. Ja mitä tulee tohon landehoon paukuttamaan saastumiseen, on fosforit mukavasti pinnassa. Mites muuten tollasen suorakylvön kalkitus järjestyy? Se miten sen kalkin saa riittävän sekaisin sihen maahan?

Sillä on aikaa.

Noin niinkun yleisesti,paljonko ootte saaneet jäämään katetta siitä maan turhanpäiväisestä mylläämisestä?

Omasta mielestä ihan kohtuullisesti, se turhanpäiväinen myllääminen kuitenkin mahdollistaa lietelannan maksimaalisen hyväksikäytön.

Ajamista tuossa turhanpäiväisessä mylläämisessä tulee enemmän, mutta hommassa on selvitty edullisemmalla vanhemmalla kalustolla.

Se korkea satotaso tulee sitten ihan sivutuotteena.

Niin, en sitten tiedä onko se suorakylvömies tuossa naapurissa paljon onnellisempi, saihan se nyttenkin sentään jo lokakuun lopussa puitua, oli siinä höyryä ilmoilla kun kuivuri paahtoi yön pakkasilla.
Kaikki me mennään hautuumaalle samalla hintaa, oli sitten kuinka paljon tahtoo yrittänyt elämässään, onnistua tai olla onnistumatta. Siinäpähän joku sitten suorakylvää, minä ainakin kynnän minkä viitsin, ja loput saa olla sängellä kevääseen jolloin paska mullataan lautasmuokkaimella ja siihen sitten jyrsinkylvö päälle. Ahdasta on kuivureilla ollut, ja siitäkö sitten minua syytätte viljamarkkinoiden sekoittamisesta. Antaa tulla vaan, markkinavoimat hoitaa loput, laatutavaralle on aina kysyntää ollu.

Ne kevytaurat tulevat seuraavaksi. Taas.

Kylmis aikoo kylvää tasausäestyksen jälkeen syksyllä kultivoituun peltoon. Tätä luomuviljelyn pakottaman " kaikkitartteekyntää" - tilan isäntä kadehtien katsoo, noin minäkin tekisin..
Ja kevytaurat tulee juu, tottakai, se on järjestyksessä taas seuraava,mikä täytyy konehallintäytteeksi ostaa. Myyntimiehet näitä viljelykeinoja vissiin vaihtelee ja tarjoaa, ja me senkun ostellaan..

Noin niinkun yleisesti,paljonko ootte saaneet jäämään katetta siitä maan turhanpäiväisestä mylläämisestä? satotaso per/ha ei mielestäni mitenkään kuvaa viljelyn järjellisyyttä.

Tarkoitatko siis että maan kyntäminen on turhanpäiväistä mylläämistä? Voi se joskus tietysti olla. Mutta jos miettii tältä kannalta:

Kyntäminen 4 siipisillä auroilla muokkaa maata 140 senttiä kerrallaan. (14 tuumaiset). 74-heppainen, vanha ja väsynyt vuokratraktorini vetää noita 20 sentin syvyydessä "nelosella" kierrosluvun ollessa 1300-1500 rpm. Polttoaineenkulutusta en ole laskenut, mutta se ei ole mikään valtava, ehkä 10-12 litraa tunnissa. Tunteja tietysti kertyy kun ei aja lämä tiskissä..

Jos käyttäisin lautasmuokkainta yms. vekotinta niin pitäisi vaihtaa tuo traktori. Ajovauhdin täytyy olla nopeampi ja tehoa tarvitaan enemmän. Työsaavutus on korkeampi, mutta voipa olla että ajokertojakin tulee kaksi. En usko että polttoaineenkulutus/ha on paljon pienempi kuin kyntäessä? Ja koneen täytyisi olla suurempi. Tai sitten pitäisi käyttää urakkamiestä (joka toisi 14 tn painavan yhdistelmänsä tallaamaan pellon piloille)

Luulen siis että kyntämällä säästän kuluissa ja voitan satotasossa. Pinta-alat ovat tietysti pienet ja tykkään istua traktorissa selkä väärässä.

Voipa olla että olen laskenut (hettänyt lonkalta) tämän väärin ja kokeilen joskus jotain toista muokkaustapaa. Muistaakseni jo 80-luvulla  todistettiin, että osa maista täytyy kyntää ja osaa ei tarvitse. Tämä totuus pätee edelleen, eli ei tämä suorakylvö/kevytmuokkauskeskustelu voi antaa mitään uusia ja kaikenvoittavia vastauksia.

Miksi vertaat 4 siip auroja 4 M lautasmuokkariin    160cm / 400 cm

Pitää verrata 2,5 M lautas muokkaimeen,,,,,,          160 cm / 250 cm