Toivotaha notta tua etelän toivo sais tuan kauppansa pykättyä notta etelän köyhäeemelit pysyys siälä tiättömien taipalehien sisäpualella valittamas kuriuuttansa.
Vaikka huanostihan tuan Sukarin meinas jo käyrä, kateuksisnansa joku etelän miäs huitoo sitä jo puukoolla kynsille. Olisko ollu liika pitkät kynnet?
Pohjanmaalla sukari lienee syntynyt,
joten ei mikään ihme, jos puukot heiluu.
***** Pohjanmaalla vaikuttanut vähän aikaa:
http://www.tietoviikko.fi/doc.te?f_id=495906 Lainaus kyseiseltä sivulta:
"Pienviljelijän ja -yrittäjän poika Mynämäen Karjalasta, itäisimmästä Vakka-Suomesta, on onnistunut elämässään lähes kaikessa. Sukarissa on Mynämäen vanhojen korpikuusikkojen kaltaista ehdottomuutta. Toivo Sukarin isä kauppasi huonekaluja ympäri Pohjanmaata jo 1950-luvulla. Autolla pihaan ja myymään. Hetekan saattoi ostaa vasikalla ja sohvan vaihtaa parhaimmat päivänsä nähneeseen ravuriin tai lehmään.
Isänsä myyntitavankin - kaupanteon kansan parissa - Sukari oppi jo pikkupoikana.
Seitsemän sisarusta kertoo Sukarin taustasta. Lestadiolaisuus ei ole pelkästään pohjoispohjalaisten oikeus. Pohjanmaalla lestadiolaiset tunnetaan kovina yrittäjinä, niin Mynämäessäkin, vaikka: "Kyllä minä olin ja olen ainoa yrittäjä perheessä", Sukari naurahtaa."
Eikä Sukari puukkoa heiluttanut, vaan mustasukkainen liikekumppani.
