Tämän päivän Aamulehdessä MTK:n pj Juha Marttila *****ilee  raskaasti viljanviljelijöille....oikein etusivulta lahtien.  

Eipä tuossa *****ilua ollut selvää faktaa...
Lainaus Aamulehdestä:

Viljavarastot pullistelevat, jopa neljäsosa pelloista kesannolle 
 
Vilja: Varastoja on pakko

purkaa ennätysmäisen

satovuoden jälkeen, perustelee MTK:n puheenjohtaja
 
Anita Simola

Aamulehti, Helsinki

Paisuneisiin viljavarastoihin ja viljan alhaiseen hintaan haetaan kuumeisesti ratkaisua.

Tuottajajärjestö MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila näkee, että ensi vuonna väistämättä iso osa pelloista on pakko pitää kesannolla, jotta varastoja saadaan leikattua.

Hän väläyttää, että Suomen viljelyalasta jopa 20-30 prosenttia olisi kesantopeltona. Hehtaareissa tämä voisi merkitä jopa 600 000 hehtaarin alaa. Osassa tiloista voisi laittaa vaikka puolet kesannolle.

- Tilanne on nyt viljatiloilla erittäin vaikea, sillä kukaan ei tiedä, miten viljan hinta kehittyy.

Marttila pitää hyvänä vaihtoehtona myös niin sanottujen luonnonhoitopeltojen perustamista.

Suomessa on tänä vuonna ollut mahdollisuus pitää tilan peltopinta-alasta 15 prosenttia luonnonhoitopeltoina. Viime kesänä koko peltoalasta prosenttimäärä jäi kuitenkin alle kuuteen.

- Järjestelmä on meillä vielä uusi, joten se koetaan vieraaksi. Olemme tehneet maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, että Etelä-Suomen alueella luonnonhoitopeltojen yläraja voitaisiin nostaa 25 prosenttiin. Järjestelmä olisi ainakin aluksi määräaikainen.

Marttilan mukaan nostamalla luonnonhoitopeltojen osuutta pystyttäisiin suojelemaan entistä paremmin vesistöjä.

- Viljelykierto katkeaisi, kun tilalle perustettaisiin uusi kasvusto vaikkapa nurmikasveja.

Liikkeelle varoen

Luonnonhoitopeltojen perustaminen ei ole ilmaista.

- Totta kai se vaatii kustannuksia. Säädökset ovat erittäin tiukat. Vain tietyt siemenseokset kelpaavat. Lisäksi sopimukset on tehtävä kahdeksi vuodeksi. Järjestelmään tulisi lisää joustavuutta, jos sopimuksia voisi tehdä vain yhdeksi vuodeksi.

Luonnonhoitopelloista maksetaan korvausta. Summa ei Marttilan mukaan päätä huimaa, mutta nykyisessä viljan markkinatilanteessa se on perusteltua.

Suomessa saatiin tänä syksynä ennätyssato eli 4,4 miljoonaa tonnia. Lisäksi varastoissa on vielä edellisvuoden satoa noin 2 miljoonaa tonnia.

Ylituotannossa hinnat ovat raapineet pohjamutia.

- Pahimmillaan viljasta on maksettu alle 50 euroa tonnilta.

Summat eivät aina kata edes korjuukustannuksia.

Marttila sanookin, että viljanviljelijän kannattaa lähteä nyt varovaisesti liikkeelle.

- Ennen kuin uhrataan rahaa tuotantopanosten hankintaan, pitäisi olla varmuus siitä, että sadolle löytyvät markkinat ensi syksynä. Jos markkinoita ei ole, niin sitten kannattaa pistää peltoa kesannolle niin paljon kuin mahdollista, Marttila neuvoo.

 

Pikkuisen referaattia voisit pistää kunnei tässä silleen niinku ole kyseistä läpyskää ihan saatavilla.

Eikä taida netistä kumminkaan löytyä

Eipä tuossa *****ilua ollut selvää faktaa...
Lainaus Aamulehdestä:

Viljavarastot pullistelevat, jopa neljäsosa pelloista kesannolle 
 
Vilja: Varastoja on pakko

purkaa ennätysmäisen

satovuoden jälkeen, perustelee MTK:n puheenjohtaja
 
Anita Simola

Aamulehti, Helsinki

Paisuneisiin viljavarastoihin ja viljan alhaiseen hintaan haetaan kuumeisesti ratkaisua.

Tuottajajärjestö MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila näkee, että ensi vuonna väistämättä iso osa pelloista on pakko pitää kesannolla, jotta varastoja saadaan leikattua.

Hän väläyttää, että Suomen viljelyalasta jopa 20-30 prosenttia olisi kesantopeltona. Hehtaareissa tämä voisi merkitä jopa 600 000 hehtaarin alaa. Osassa tiloista voisi laittaa vaikka puolet kesannolle.

- Tilanne on nyt viljatiloilla erittäin vaikea, sillä kukaan ei tiedä, miten viljan hinta kehittyy.

Marttila pitää hyvänä vaihtoehtona myös niin sanottujen luonnonhoitopeltojen perustamista.

Suomessa on tänä vuonna ollut mahdollisuus pitää tilan peltopinta-alasta 15 prosenttia luonnonhoitopeltoina. Viime kesänä koko peltoalasta prosenttimäärä jäi kuitenkin alle kuuteen.

- Järjestelmä on meillä vielä uusi, joten se koetaan vieraaksi. Olemme tehneet maa- ja metsätalousministeriölle esityksen, että Etelä-Suomen alueella luonnonhoitopeltojen yläraja voitaisiin nostaa 25 prosenttiin. Järjestelmä olisi ainakin aluksi määräaikainen.

Marttilan mukaan nostamalla luonnonhoitopeltojen osuutta pystyttäisiin suojelemaan entistä paremmin vesistöjä.

- Viljelykierto katkeaisi, kun tilalle perustettaisiin uusi kasvusto vaikkapa nurmikasveja.

Liikkeelle varoen

Luonnonhoitopeltojen perustaminen ei ole ilmaista.

- Totta kai se vaatii kustannuksia. Säädökset ovat erittäin tiukat. Vain tietyt siemenseokset kelpaavat. Lisäksi sopimukset on tehtävä kahdeksi vuodeksi. Järjestelmään tulisi lisää joustavuutta, jos sopimuksia voisi tehdä vain yhdeksi vuodeksi.

Luonnonhoitopelloista maksetaan korvausta. Summa ei Marttilan mukaan päätä huimaa, mutta nykyisessä viljan markkinatilanteessa se on perusteltua.

Suomessa saatiin tänä syksynä ennätyssato eli 4,4 miljoonaa tonnia. Lisäksi varastoissa on vielä edellisvuoden satoa noin 2 miljoonaa tonnia.

Ylituotannossa hinnat ovat raapineet pohjamutia.

- Pahimmillaan viljasta on maksettu alle 50 euroa tonnilta.

Summat eivät aina kata edes korjuukustannuksia.

Marttila sanookin, että viljanviljelijän kannattaa lähteä nyt varovaisesti liikkeelle.

- Ennen kuin uhrataan rahaa tuotantopanosten hankintaan, pitäisi olla varmuus siitä, että sadolle löytyvät markkinat ensi syksynä. Jos markkinoita ei ole, niin sitten kannattaa pistää peltoa kesannolle niin paljon kuin mahdollista, Marttila neuvoo.

 

Mitä maitu-marttilalla on annettavaa viljanviljelijöille: maitukriisiä pukkaa ja uutta rahaa saatava ennen  v. 2005 perustetuille raivioille.

Mitä maitu-marttilalla on annettavaa viljanviljelijöille: maitukriisiä pukkaa ja uutta rahaa saatava ennen  v. 2005 perustetuille raivioille.

Ehkä parasta ja varminta olisi keskittyä kysynnän pysyvään kasvattamiseen, mahdollisuuksia antaa naudanlihantuotannon kasvattaminen C-alueella, Suomi on naudanlihasta vain 70 %:sti omavarainen ja mikäli asiaan ei kiinnitetä huomioita niin luku vielä tuostakin laskee.
Pohjois-osat C-alueesta on niitä, missä viljaa ei voi itse kasvattaa, joten se on tuotava muualta.
Mielestäni tämä on yksi varma tapa nostaa viljan kulutusta, koska maidontuotanto laskee kokoajan rajusti alueella niin rehujen kulutus on myös rajusti laskenut, nämä yhdessä ovat luoneet ongelman joka nyt on.

veetin neuvo lehmät lahtiin ja lisää kahuviljaa huhhuh

- Ennen kuin uhrataan rahaa tuotantopanosten hankintaan, pitäisi olla varmuus siitä, että sadolle löytyvät markkinat ensi syksynä. Jos markkinoita ei ole, niin sitten kannattaa pistää peltoa kesannolle niin paljon kuin mahdollista, Marttila neuvoo.



***Suomalaiset viljanviljelijät antavat näin tilaa reippaalle tuonnille.

Tämän päivän Aamulehdessä MTK:n pj Juha Marttila *****ilee  raskaasti viljanviljelijöille....oikein etusivulta lahtien.  

Mitäs *****ilua tuossa on? Paitsi tietenkin se että sanoja on Marttila, silloinhan kaikki on veetistä *****ilua. Koko kriisihän on veetistä Marttilan syytä...

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 03.11.09 - klo:09:40

Tämän päivän Aamulehdessä MTK:n pj Juha Marttila *****ilee  raskaasti viljanviljelijöille....oikein etusivulta lahtien.  

Mitäs *****ilua tuossa on? Paitsi tietenkin se että sanoja on Marttila, silloinhan kaikki on veetistä *****ilua. Koko kriisihän on veetistä Marttilan syytä...

Kaveri heitti sähköpostilla otteen viime viikolla  Repussa olleesta marttilan kirjoituksesta:


"Tervehdys.
Tukioikeuksia on monenlaisia. Näillä vuoteen 2004 raivatuilla pelloilla on jo tilatukioikeus. Se mikä puuttuu on LFA- ja ympäristötuki, vaikka peltoja viljeltäisiin ympäristötuen ehtojen mukaisesti.

MTK:n linja on jo pitkään ollut se, että tuo jono on saatava näiden oikeuksien piiriin, mutta siten, että tämän vuoksi ei jouduta leikkauksiin muiden ko. tukien kanssa. Eli kysymys on rahasta.

Tämän hallituksen on mielestäni hoidettava rahoituskysymys. Asiasta on lupauksia eri ministereiden taholta eri puolilta Suomea monen vuoden ajalta. "


http://www.valio.fi/maitojame/10_01/marttila.htm  : "Peltoa on tarkoitus raivata hieman lisää, Juha Marttila kertoo."  ...vuonna 2001.

Oma napa on aina lähinnä, marttilan raivioille uutta rahaa. .... ja tuleehan taas ensi vuoden alusta kotieläintiloille yksi uusi lomapäivä, siihenkin löytyi rahaa.

Minua ärsyttää meissä maajusseissa se, että aina kun olemme pulassa, eli aina kun on jokin kriisi meneillään, niin vaaditaan lisää rahaa, eli lisää rahaa veronmaksajilta, ei se raha kasva puussa, vaan se raha, joka pitää ohjata jonkin maatalouden kriisin ratkaisemiseksi, on jostakin muusta pois. Kun lueskelee muiden keskustelupalstojen maatalousaiheita, niin en ihmettele yhtään sitä maatalouskielteisyyttä, joka näiden  mielipidepalstojen sävy enimmäkseen on, kun aina huudetaan apua, niin sitten  kun on se todellinen hätä maataloudessa, niin kukaan ei enää ota vakavasti, kun muutenkin aina olemme valittamassa. 

Tosiasia on, että millään tuotannon alalla maataloudessa  ei ainakaan vielä ole mitään todellista kriisiä.  Ja mitä tulee lisärahan saamiseen raiviopelloille, niin milläs perustelette sen  kunnollisesti veronmaksajille?
Mitään todellista asialista perustetta raivioiden saamiseksi täysien tukien pariin ole, jos siis katsotaan kokonaiskuvaa, tietenkin tilakohtaisesti voisi olla hyvä juttu saada raiviot tukien piiriin, se kohentaisi yksittäisen tilan taloutta, mutta kansantaloudelle ei ole mitään hyötyä raivioiden saattamisesta  tukien piiriin.

Minua ärsyttää meissä maajusseissa se, että aina kun olemme pulassa, eli aina kun on jokin kriisi meneillään, niin vaaditaan lisää rahaa, eli lisää rahaa veronmaksajilta, ei se raha kasva puussa, vaan se raha, joka pitää ohjata jonkin maatalouden kriisin ratkaisemiseksi, on jostakin muusta pois. Kun lueskelee muiden keskustelupalstojen maatalousaiheita, niin en ihmettele yhtään sitä maatalouskielteisyyttä, joka näiden  mielipidepalstojen sävy enimmäkseen on, kun aina huudetaan apua, niin sitten  kun on se todellinen hätä maataloudessa, niin kukaan ei enää ota vakavasti, kun muutenkin aina olemme valittamassa. 

Tosiasia on, että millään tuotannon alalla maataloudessa  ei ainakaan vielä ole mitään todellista kriisiä.  Ja mitä tulee lisärahan saamiseen raiviopelloille, niin milläs perustelette sen  kunnollisesti veronmaksajille?
Mitään todellista asialista perustetta raivioiden saamiseksi täysien tukien pariin ole, jos siis katsotaan kokonaiskuvaa, tietenkin tilakohtaisesti voisi olla hyvä juttu saada raiviot tukien piiriin, se kohentaisi yksittäisen tilan taloutta, mutta kansantaloudelle ei ole mitään hyötyä raivioiden saattamisesta  tukien piiriin.

Joo, ei varmasti kansantaludellista merkitystä ole näillä raivioilla, itse ajattelen sitä enempi tälläisena rakennekehitystyökaluna, eli raivioiden avulla voidaan siirtää tilan sisällä tuotantoa sinne, minne maajussi sen itse haluaakin keskittää ?

Tuet raivioille olisi taas vaan yksi uusi tapa siirtää tuotantoa/tukirahoja eteläsätä pohjoiseen.

mulle ei oo ikinä tullu etelästä rahoja

pankista oon ite hakenu

mulle ei oo ikinä tullu etelästä rahoja

pankista oon ite hakenu

Etelästä tullut pankkiin

Marttila pitää hyvänä vaihtoehtona myös niin sanottujen luonnonhoitopeltojen perustamista

Kesanto kuin kesanto mustana tai sängellä, luonnonhoitorikkaroskapellot ei ole mistää kotoisin joutavanpäiväistä pelleilyä.