Verrataanpas sitten oikein porukalla ohran analyysituloksia keskenään.

Itselläni scarlettia jossa:
kosteus 11,9
valkuainen 11,5
lajittelu 1 79,1
lajittelu 2 17,6
lajittelu 1+2 96,7
lajittelu 4 0,2
itävyys 95,0
haljenneita jyviä 7,5
homeisia jyviä 8,0
hehtopaino 70,0

Muutoin laatu on mielestäni ihan kelvollista interventio tavaraa, mutta se mistä tuo jyvien halkeaminen johtuu, on epäselvää. Ja juuri tuon halkeamisen vuoksi eivät kelvanneet maltaaksi, mikä tänä vuonna ei kyllä harmita pätkääkään kun interventiosta saa enemmän kun laatukorjatusta maltaasta..

Laittakaapas omia tuloksia ja valistakaa joku noista haljenneista kavereista.

Eikös ne tuppaa halkeamaan juurikin kovakuouraisella käsittelyllä?
Puimuri/kuivuri/siirrot.
Ladon lattialla varstoillako puit? 

Kyllä melkein väittäisin että jonkulainen kuivuus/kuumusolosuhde noin halkasee. Niitä kun löytyy ihan tähkistä kun malttaa seurata. Samalla homeprosentti seuraa haljenneiden hyvien prosentteja eli se haljennut jyvä kehittää kyllä itseensä homeen.

Rikkonaiset sitten erikseen, yleensähän jyvä menee kokonaan poikki kovakouraisella käsittelyllä.

Kyseessä ei ollut kovakouraisella käsittelyllä aiheutettu jyvän rikkoutuminen, vaan ihan jostain muusta johtuva jyvien halkeaminen.
Joskus joku sen mulle pikaisesti selitti, mutta en muista enää kuka ja mikä se selitys oli.

Itsellä ollut samaa ongelmaa...  itsessään jyvä ei ole haljennut, vaan idätyskokeessa sellaiset jyvät joissa pituussuuntainen halkeama kuoressa luetaan haljenneeksi jyväksi (pari vuotta asiaa ihmetelleenä)

itselläkin ollut perinteisesti scarlettia, haljenneita parhaimmillaan 12 %. tosin viimeiset scarletit laarissa.

kuoren halkinaisuus johtuu lajikkeesta sekä kasvukaudesta, jyvä täyttyy liikaa tietyssä vaiheessa jolloin kuoreen ilmestyy viiruja, joista sisus näkyy pahimmissa tapauksissa jopa hyvin paljaalla silmällä

Tän vuotisia tuloksia en ole vielä tarkistanut, mutta haljenneita on paljon scarletissa, tipplessä ei ainakaan huomaa paljaalla silmällä

Johtunee kasvuolosuhteista.Joskus olen kuullut seuraavan selityksen:
Viljan ollessa jo lähes valmista pitkän kuivan kauden jälkeen tulevat sateet saattavat aiheuttaa jyvien halkeamista.Jos pui liian ankarasti
esim.vihneongelmissa,luulisi jyvien ennemmin katkeavan kuin halkeavan.

Sama perunassa jos pitkään kuivaa ja sitten saa kosteutta niin paljon haljenneita perunoita.Kasvu on niin kiivasta että pintasolukko ei pysty kasvamaan siinä tahdissa kuin ydin.Ei kohen koskaan.

Verrataanpas sitten oikein porukalla ohran analyysituloksia keskenään.

Itselläni scarlettia jossa:
kosteus 11,9
valkuainen 11,5
lajittelu 1 79,1
lajittelu 2 17,6
lajittelu 1+2 96,7
lajittelu 4 0,2
itävyys 95,0
haljenneita jyviä 7,5
homeisia jyviä 8,0
hehtopaino 70,0

Muutoin laatu on mielestäni ihan kelvollista interventio tavaraa, mutta se mistä tuo jyvien halkeaminen johtuu, on epäselvää. Ja juuri tuon halkeamisen vuoksi eivät kelvanneet maltaaksi, mikä tänä vuonna ei kyllä harmita pätkääkään kun interventiosta saa enemmän kun laatukorjatusta maltaasta..

Laittakaapas omia tuloksia ja valistakaa joku noista haljenneista kavereista.

Onkohan niitä haljenneitä yhtä paljon, jos teetät tarkastuksen muillakin?.

Juu, ylempänä arvuuteltiin kovaa puintia ym. syyksi. Tämä eri asia, johtuu todellakin mm. kasvukauden olosuhteista ja lajikkeesta, ties mistä?

Muistan jonain vuonna, kun oli mallastamon analyysissä liikaa haljenneita jyviä, niin toiseen mallastamoon kelpasi hyvin. Siis oli eroa analysoinnissa. Silloin oli kyse sellaisesta jyvän halkeamisesta, mitä ei välttämättä paljaalla silmällä näe....

Kasvukauden olosuhteista johtuu, niinkuin ylläällä on jo moneen kertaan todettu. Sekin on selvää, että tavaran saanti vaikuttaa laatukriteerien tulkintaan. Jos laatuviljaa ei ole, niin heikommatkin erät menee kaupaksi.

Kasvukauden olosuhteista johtuu, niinkuin ylläällä on jo moneen kertaan todettu. Sekin on selvää, että tavaran saanti vaikuttaa laatukriteerien tulkintaan. Jos laatuviljaa ei ole, niin heikommatkin erät menee kaupaksi.

Juuri näin. Kova puinti tai kuivatus ei tee tätä halkeamista, on myös lajikekohtainen
ominaisuus ja esim. kylvöaika vaikuttaa.
Halkeamista on vaikea nähdä jyvästä.
Jos haljenneista jyvistä yrittää tehdä mallasta, niin siinä on niin kova
jälkikäyminen, että korkit voi lennellä kaupassa omia aikojaan.

Oman mallasohran analyysitulos:

Tipple
Kosteus 12.7
Hlp 70.4
Valkuainen 8.8
Mallasitävyys 98
Lajitteet I+II  95
Lajite IV 1.1

Tässä näytteessä ei ollut haljenneita,
toisessa näytteessä oli 1% haljenneita

Jos haljenneista jyvistä yrittää tehdä mallasta, niin siinä on niin kova
jälkikäyminen, että korkit voi lennellä kaupassa omia aikojaan.

***Älä yritä tehdä, hae kaljaa s-marketista.

Jos haljenneista jyvistä yrittää tehdä mallasta, niin siinä on niin kova
jälkikäyminen, että korkit voi lennellä kaupassa omia aikojaan.

***Älä yritä tehdä

En enää toista kertaa...

>>>että korkit voi lennellä kaupassa omia a

Sitten kannattaa käännellä kaljafirmasa hanat siihen malliin,että menee tölkkipuolelle.