Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 03.11.09 - klo:06:26

Kun tarpeeksi kaukaisen linkin kautta haetaan vaikka N:n polven serkukset ja tehtäsinn hiukka DNA-tutkimusta, voisi monen suvun kohdalla tulla mielenkiintoisia tuloksia. 

Juu 

...että voisi olla jossakin päätelmä: suvussa on talo pysynyt...naapurin suvussa.   

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 02.11.09 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: luomuilija - 01.11.09 - klo:20:47

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 01.11.09 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: luomuilija - 01.11.09 - klo:10:52

Meidän tila on saatu 1463 ja on ollut koko sen ajan sukumme hallussa. Tosin nykyinen pinta-ala on noin 15% alkuperäisestä ja niistäkin 7% minä olen ostanut takaisin kotiin. Onneksi tila on ollut sääntöperintötila, niin sitä ei ole menneinä aikoina voinut jakaa perinnönjaoissa. Mutta sääntöperinnön kumoamisen jälkeen tila on jaettu yhdessä perinnönjaossa. Mutta erilaisissa pakko-otoissa on maata viety useaan kertaan ja raskaimman mukaan.

Onneksi nykyiset torpparitilojen ja asutustilojen omistajat haluavat mieluummin asua kaupungissa. Minä mielelläni heitä siihen kannustan. Heidän kanssaan on paljon helpompaa hieroa kauppoja meille kuuluvista maista, kuin niitten vanhojen jäärien.

Oletko tutkinut, onko tila muodostettu Kustaa Vaasan toimesta kirkolta haltuunotetusta maasta vai talonpojilta ryövätystä maasta ?

Kustaa Vaasahan tuli valtaan vasta 1521. Kun taas meidän tila on perustettu jo 1463, eli melkein 60 vuotta ennen kustaa vaasaa. Tämä tila on siis kantatila ja rekisterinumeroltaan 1. Eli on ensimmäinen kantatila joka on perustettu tähän kylään.

Aijaa, luulin että kyseessä on ns. säteritila, jonka sai kun palveli kuningasta ratsain, mutta ilmeisesti kyseessä on ns. rustholli, eli itsenäinen tila joka sai verovapauden kun palveli kuningasta ratsain ?

Nyt taitaa siellä emo-heikillä olla vähän historia hakusessa. Rustholli liittyy ruotujakolaitokseen, joka alkoi vasta 1600-luvun lopulla. Säteri taas oli rälssille kuulunut ratsutila.
Ihan tarkkaa tietoa ei ole meidän päiviin säilynyt mistä palveluksesta esi-isäni sai läänityksen. Mutta joka tapauksessa esi-isät ovat hyvin luovineet eri hallitsijoiden aikana, koska tila on pysynyt meidän suvulla kokoajan.

Sanoisin noin niinkuin nyrkkisäntönä eron, rustholli on tila joka jo alunperinkin oli isännän omaa omaisuutta, säteritila taas oli kuninkaalta saatu läänitys, eli kaveri oli joku perseaukinen palkkasotilas joka sai ansioistaan tämän aseman eli aatelioitiin edellinen on taas ollut isäntä jo syntyjään ?

Aatelisilla on olleet sukunimet kuitenkin kauemmin käytössä.
Omissa suvuissani ilmestyvät sukunimet käyttöön yleensä 1800-luvun puolivälissä.

On niitä sukunimiä ollut muillakin, mutta aika harvinaista se on ollut, nämä -nen päätteiset nimet on jotkut jo olleet sukuniminä jo 1300 luvulla, pääasiassa itäsuomessa.

Näissä nimityksissä on ollut kaksi eri tarvetta, ensiksi on tar***** lisänimi jolla verottaja on voinut yksilöidä eri talot, eli veronmaksajat, jotta on saatu kaikilta verot kerättyä, toinen linja on ollut sitten että nimi on kuvannut jotain oikeutta, kuten esim. läänitystä, eli aatelinen jolla on ollut läänityksensä nimi sillä on ollut hallintaoikeus kyseiseen läänitykseen.
Toisaalta myös säätypäiville piti ottaa sukunimet, eli jokainen säätynsä edustaja otti jonkun lisänimen silloin, vain talonpojilla oli suomenkielisiä nimiä, muilla säädyilä nimet oli vierasperäisiä.

Aatelisilla on olleet sukunimet kuitenkin kauemmin käytössä.
Omissa suvuissani ilmestyvät sukunimet käyttöön yleensä 1800-luvun puolivälissä.

Minun suvullani isänpuolelta on talonpoikaistausta ja tämä kyseinen "sukunimi" mainitaan kirkonkijoissa ensimmäisen kerran 1683, nimi on seurannut kantajiaan vaikka talot on välillä vaihtuneet ( näinhän käy kun suku laajenee ja se on laajentunut varsin paljon ), joten itse pitäisin sitä sukunimenä, talonnimi on tullut vain jatkoksi, tosin onhan se tietenkin niinkin, että osalla se on jäänyt poiskin.
Tuota pitemmälle en ole päässyt omassa sukututkimuksessa. ( varmaan ammattitaidon puutetta )

Lainaus käyttäjältä: luomuilija - 02.11.09 - klo:21:09

Nyt taitaa siellä emo-heikillä olla vähän historia hakusessa. Rustholli liittyy ruotujakolaitokseen, joka alkoi vasta 1600-luvun lopulla.

Niin että historiakin? Kirkkovaalijärjestyksen lisäksi?

Mitä kirkkovaalijärjestykseen tulee, niin täälläpäin on kirkkovaltuustossa edustaja joka ei kuulu tähän luterilaiseen kirkkoon, vaikka Auliksen antamien tietojen pohjalta se ei pitäisi olla mahdollista.

Mitä kirkkovaalijärjestykseen tulee, niin täälläpäin on kirkkovaltuustossa edustaja joka ei kuulu tähän luterilaiseen kirkkoon, vaikka Auliksen antamien tietojen pohjalta se ei pitäisi olla mahdollista.

Noin se ny ei kuiteskaa oo... tutkis toi juttu.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.11.09 - klo:10:03

Mitä kirkkovaalijärjestykseen tulee, niin täälläpäin on kirkkovaltuustossa edustaja joka ei kuulu tähän luterilaiseen kirkkoon, vaikka Auliksen antamien tietojen pohjalta se ei pitäisi olla mahdollista.

Noin ny ei kuiteskaa oo... tutkis toi juttu.

No Sokeron Leena on istunut vuosikymmeniä Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuustossa, eikä ole kuulunut koskaan kirkkoon, en tiedä istuuko enää ?
Tausta on vähemmistökommunisti.
Onko noilla eri lait kuin muilla ?

Sukunimikäytännöstä tietoa tuolla:
http://www.genealogia.fi/linktoold/nimet/nimi17s.htm
Eli kahenlaista ilmaa.

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 03.11.09 - klo:11:28

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.11.09 - klo:10:03

Mitä kirkkovaalijärjestykseen tulee, niin täälläpäin on kirkkovaltuustossa edustaja joka ei kuulu tähän luterilaiseen kirkkoon, vaikka Auliksen antamien tietojen pohjalta se ei pitäisi olla mahdollista.

Noin ny ei kuiteskaa oo... tutkis toi juttu.

No Sokeron Leena on istunut vuosikymmeniä Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuustossa, eikä ole kuulunut koskaan kirkkoon, en tiedä istuuko enää ? Tausta on vähemmistökommunisti. Onko noilla eri lait kuin muilla ?

Ei ole - tsekkaas huvikses se seurakuntaan kuuluminen... se on julkinen asiakirja.