• Tavallinen aihe

Aihe valintaa...  (Luettu 8287 kertaa)

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: valintaa...
Yhteenvetona voi todeta :o Kun hyvin tiivistää niin pärjää ilman säilöntäainetta. ;D

Se on pääsäntöisesti sokereista kiinni :-X säilönnän onnistuminen. Vaikea todeta tekovaiheessa :'(

Tuota itsekin epäilin viimevuoden syksyn paaleistam, jotka tehtiin ilman aineita. Materiaali täysin normiheinää. Esikuivaus tavanomainen ja osa paaleista selvästi jotenkin virhekäyneitä. Paalit ehjiä ja tiiviitä. Eli sokerit loppuneet mielestäni kesken, jolloin käyminen jäi puolitiehen. Tänä vuonna varmisteltiin laittamalla Biotalia sekaan.

Herra Heinamaki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4632
Vs: valintaa...

Tuntuu aika naurettavalta väite siitä, että jokin aine on pilannut rehun. Kyllä meillä on epäonnistuttu biologisten aineiden kanssa ja joskus jopa happojen kanssa liian kuivaksi päässeellä nurmella. Mutta aina olen syyn jäljittänyt ja peilistä löytänyt. Tosiasia on se, että virhe pitää ensin myöntää, jotta sen voi korjata. Joskus tuntuu, että muut ei teekkään virheitä, minä vaan ;D


Tuo pätee maataloudessa lähes joka sektoriin. Uusi menetelmä tai aine missä tahansa vaiheessa ja tuotantomuodossa ja puolet viljelijöistä syyttää välittömästi uutta menetelmää tapahtuneista virheistä. Harvoin edes yhdellä seikalla on päärooli tapahtuneessa, vaan vasta sattumien summa (sää, korjuuaste, kasvivalikoima, säilöntäaine, tiivistys) aiheuttaa havaittavan virheen.

Kun kerran rehunsäilöntä onnistuu hyvissä oloissa ilman aineitakin, niin on sangen epätodennäköistä, että kohtuullisissa oloissa jollakin erityisellä säilöntäaineella saataisiin rehut suorastaan pilaantumaan. Rajatapauksissa sitten jokin aine toimii toista paremmin. Kun vain siitä saisi jonkilaista puolueetonta tutkimusta.

SKF

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2539
Vs: valintaa...
Ko aumasa taikka paalisa om riittävästi tavaraa nin ei se enää kiiru peitellä oo. Mutta huanon tekijän jäläjet korjuusa ei oo korjattavisa.

Aikannaa tuas seittemäkytä luvulla oli kokkeita säilöntä ainehettomasta korjuusta ja nuinki saatii laarultansa hyvää rehua. Laakasiiloo pakattii ja 2x päiväsä sotkettiii rehukorjuun jäläkeen kolome päivvää ennen ko peiteltii. Kehnosti sotkettu ei säilynny eres senaikaasilla raakoilla hapoilla. (Sualahappo, Muurahaishappo, Rikkihappo, hiukka lantattu).

Miälenrauha vaa om helepompi säilyttää jos hapolla luttaa.

Apekseen vaan oo torennu notta hapolla ja bakteerilla tehtyjä ei passaa sekoottaa. Kuumiaa herkemmi.
Syytä vaa en oo viä keksinny miks?

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: valintaa...
paalia ku teköö, niin kuivana tehtäes ka 30 ja yli niin onnistuminen on meleko varmalla pohjalla.

hl

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1304
  • kyllä lähtee..
Vs: valintaa...
kärsiikähä tua bonsilake sählätä hapottimen kaas happo pullos ja piologisen välillä.? vai pitääkö hapotin huuhdella vaihtaessa toiseen? josilakis ei kuulemma väliä ...
josilakin kurassa ei ole väliä joo... ei se kumminkaan toimi niinku pitäis  ;D ;D
ja pohjoiset päälle..