Suomessa rakennetaan liian kalliita navetoita varoittavat useat tahot.
Eli pystyykö navetan maksamaan tulevaisuuden maidon hinnalla noin
25 s.?

eikö ne taannoin mainostanu asuntolainojakin 60 vuoden maksuajalla?? 

Saarenmaan vieressä olevan Hiiumaan tuottajat saavat kuulemma 8 snt litralta. Eihän tämä kommentti liity tähän mitenkään...

Olisi kyllä kiinnostavaa nähdä laskelma siitä millainen maitotila voitaisiin perustaa jos maidon hinta olisi 25 snt/litra. Eivätpä Etelä-Suomen tilat tästä tietysti kaukana olekkaan.

Suomessa ei voi 25 snt/l hinnalla toimia kannattavasti yksikään maitotila. Parhaillakin alueilla pidetään kannattavuuden alarajana 24 senttiä...

Suomessa rakennetaan liian kalliita navetoita varoittavat useat tahot.
Eli pystyykö navetan maksamaan tulevaisuuden maidon hinnalla noin
25 s.?

pahoin pelkään että loppuvuodesta nähdään 25-27 snt:n hintataso..

Tiedän muutaman tilan alle 20 cnt kustannusrakenteella, on uudehkot navetat ( kalliit ja korkeat ) ei koneita juuri pihalla, keskittyneet karjatalouteen, ostorehu % todella pieni, aperuokinta laakasiiloista, yms.
> Tuloslaskelmat kaikilla 
Iso ongelma maataloudessa on juuri likvi, kun se ei tajua että tuloslaskelma ja rahoitussuunnitelma ovat täysin eri asioita.

Miten on, missä raja menee itse kullakin?

En usko tuohon alle 20 c/litra kustannukseen millään näkemättä, tai kuulematta muutamia oleellisempia tunnuslukuja ja jos pitävät paikkansa olen valmis vastaavaan laittamaan hakupaperit heti sisään.

Kyseiset luvut voidaan saada maidontuotannon osalle, jos kustannuksia vyörytetään muun toiminnan osalle, mutta taitaa olla tarpeen vain toimintoja myydessa. Jos kyseinen pitää paikkansa ja kannattavuus menee läpi tuotantoketjun on oman pääoman tuottorosentit sadoissa sopivasti vivutettuina näillä korkotasoilla.

Itsellä kyseinen luku alkaa kolmosella ja työ tekee tällaisessa pienehkössä puuhastelussa vajaa 10 c(maitoa 97 l/tunti) sis oma+lomitus ja palkat ja rehukustannus reipas 10 c, lehmien uusinta noin 3,5 c, navetta rak ja koneet hivenen yli 1 c Eläinaineksen korko noin 1 jne jne.

Rehustukseen ja muutamiin muihin asioihin on täytynyt alkaa kiinnitämään enemmän huomiota, mutta liika panostus johonkin, tahtoo nostaa jotain toista kustannusta.

Eli kysyisin millä luvuilla Työ, rehukustannus, lehmäaineksen uusinta ja pääomakustannukset saadaan sopimaa 15-17 c/litra että olaan kokonaiskustannuksissa alle 20 c/litra?

Lainaus käyttäjältä: SAS - 15.09.09 - klo:18:08

Suomessa rakennetaan liian kalliita navetoita varoittavat useat tahot.
Eli pystyykö navetan maksamaan tulevaisuuden maidon hinnalla noin
25 s.?

pahoin pelkään että loppuvuodesta nähdään 25-27 snt:n hintataso..

mistäs lantaluukusta ongit noi arviosi   jos jalostamot tahtovat pitää kiinni kotomaisesta raaka-aineesta niin pidempi aikainen hinnan lasku takaa et moni lopettaa heti eikä odota eläke-ikää,myös argentiilaiset ja brassi naudan arvo-osat maistuvat halvoilla hinnoilla kuluttajille

Tuo 20 snt/litra saadaan laskettua kikkailemalla. Jos karkearehu ostetaan niin se saadaan kaikki muuttuviin kuluihin ja aika pienenä kustannuksena. Karkearehun kustannuksista noin 70% on kuitenkin kiinteitä, joiden osuus jää siis käytännössä kokonaan pois. Samoin ostoviljassa. Myös omien pääomien ja liikepääoman korot ovat pienet.

Mutta laskelma on varmasti oikein. Ei tämä kuullosta ollenkaan mahdottomalta. Mutta en tiedä jättääkö tällainen tuotanto enemmän rahaa viivan alle. Itse rehunsa keräävä saa kuitenkin joskus käyttämänsä koneet omistukseensa, eli se omaisuus paisuu sitten siihen suuntaan.

Eläinten uusimistahti ja hiehojen myynti eloon näkyy tällaisissa laskelmissa myös usean sentin eroina tilojen välillä. Samoin jos peltoa on "liikaa", peltotuki voi olla laskelmissa kotieläinten tuottoina. Samoin jotkut erikoistuet, perinnebiotoopit yms.

Sillä hinnalla ei pystytä tuottamaan pitkässä juoksussa kannattavasti missään vanhassa eu-maassa. Ei ees tanskassa.

Niin.. koko Keski-Eurooppa onkin tuottanut tappiolla jo kohta vuoden.

Onko sellainen kikkailu tarkoitettu kusettamaan itseään, vai toisia. Varmaan saa mukavat luvut, kun työt tekee talkooperiaatteella, oman po:n korkovaatimus olematon, koneita ei ole tai niille ei lasketa kustannusta, tuotantorakennuksen poistot alle käyvän ja rehua saa alle viljan rehuyksikkö hinnalla.

Mielestäni sisäinen laskentatoimi on apuväline itselle vertailemaan tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta toisiin alalla toimiviin tai muuhun vastaavaan ýritystoimintaan. Tutkimalla omia toimia mahdollisimman objektiivisesti, voi löytää kohdat missä parantaa, mistä luopuu ja mihin panostaa. Tuloslaskelmassa on oleellista, että luvut valuvat sen lävitse ja mitä jää viimeisille viivoille omaan käyttöön.

Sillä hinnalla ei pystytä tuottamaan pitkässä juoksussa kannattavasti missään vanhassa eu-maassa. Ei ees tanskassa.

Tanskalaiset on tainneet muutenkin yliarvioida omia vahvuuksiaan, sillä siellä on EU:n velkaisimmat tilat tällä hetkellä ?

Ehkä joku kikkailee kusetusmielessä, mutta osa näistä hyvistä tunnusluvuista johtuu tilojen erilaisuudesta. Kannattavuuslakelma toimii vuositasolla!!! Tämä on aina hyvä muistaa kun niitä laskelmia katsoo. Parhaan kannattavuuden saa jos ei osta eikä uusi ikinä mitään. Ei kovin järkevää kovin pitkään.. Mutta vuoden pystyy pelaamaan aika mukavasti. Verottaja tietysti ottaa osansa jos kikkailee vähän liikaa ja kasaa parin vuoden menot yhdelle vuodelle ja tulouttaa rahat toisena vuotena.

Saas nähdä millaisiin kannattavuuksiin viljatilat pääsevät tänä vuonna. Meillä nuukilla/ahneilla myyntitulot ovat 0 €. Taitaa heittää tilinpäätös negatiiviseksi. Ensi vuonna "kannattavuus on huipussaan" kun nyt pantatut viljat myydään, mutta rahapulan vuoksi ostot ovat nollassa  Saa lehdistö hyvät lööpit mennen tullen.

Onhan noihin juttuihin tasausvaraukset yms. Täällä puhuttiin mielestäni tuotantokustannuksista ja kannattavuudesta. Ovat hivenen eri asioita kun yhden vuoden verokirjanpito. Jos toiminnasta laaditaan tuloslaskelma ja huolehditaan tasejatkuvuudesta, saadaan itselle oikea kuva toiminnan kannattavuudesta vuositasolla ja voidaan huomioida varastojen arvojen muutokset(arvot ja määrät). Toki ovat pitkällä aikaa hyvin lähellä verotuloja, jos ovat oikein tehtyjä, mutta antavat vuositasolla hyvin tarkkaa informaatiota itsellä toiminnasta.