Kyllä klapijärjestelmä sopivan kokoisella varaajalla  on mielestäni ihan kilpailukykyinen. Nykyaikainen alapalo/käänteispalokattila on varsin vähätöinen, talvella kerran päivässä pannun täyttö ja sytytys ja tarvittaesa puiden lisääminen 3-4 tunnin välein, kesällä 1-2 kertaa viikossa lämpimän veden käytöstä riippuen. Joillain pannuilla vielä pystyy hieman poltelemaan erilaista  purkki ja paperijätettä, jota siunaantuu  nykyään yllättävän paljon. Johonkin Vedan pannuun saa nakata metrin halkoa, joten ei klapien tekokaan ole kovin suuritöistä. Ainakin kasvinviljelijällä on runsaasti aikaa noita polttopuita tehdä, eikä nuo hakerankatkaan kuitenkaan ihan ilman työtä metsästä kotiin kävele. Hake tarvitsee aina asianmukasen säilytystilan, noita kalpeja ja halkoja pinoaa kuormalavojen päälle, joissa helppo siirrellä pannuhuoneelle ja voi varastoida paikoissa joissa tilaa tai sitten pressun alla ulkona. Jos kuluja ajattelee, niin asiallisen kalpilämmityssen rakentaa halvemmalla kuin hakesysteemin, jo pelkkä stokeri maksaa enemmän kuin klapikattila. Veikkasin että eroa tulee helposti yli 10000 euroa. Stokeri näyttää olevan kulutustavaraa, klapikattila pelittää varmaan tuon 25 vuotta. 

Olet oikeassa jos pelkkä omakotitalo niin eipä kannata laittaa hakevehkeitä mutta jos perässä konehalleja ,navettaa niin silloin kyllä.
Nykyään varustellaan aika rahakkaasti lämpölaitoksia kaiken maailman hienoudet vaikka lämmitettävää ei niin kovasti takana ole ,mutta jos löysää rahaa on niin mikä ettei.

klapihommille hyvän tuntipalkan... Energiaa tuhlaantuu aika tavalla jos märkää haketta menee kaksi ja puolisataa mottia ja kuivia puita noin viisikymmentä pinokuutiota. Jonkunhan täytyy ne puut tehdäkin.

Tuohan se onki hyvä lähtökohta vertailulle. Entä jos hake on kuivaa ja klavut märkiä?

Heittäkääs arvio, mikä on esim. 40kW:n kokoluokassa hankintahinta stokerisysteemille (pannu, stokeri, hakevarasto), klapilämmitykselle, maalämmölle ja öljykattilalle (& säiliölle).
Taitaa stokerin ja öljykattilan hinnan erolla saara monen vuoren öljyt! Lisäksi esim. edellinen öljykattila kesti n.30 vuotta ja oli uuteen vaihdettaeskin vielä kunnossa.

Laittaako kukaan enää klapivehkeitä
Joka tuutti paasaa hakehommeleista mutta ei kustannuseroista esim. klapikattilaan ja varaajaan nähden. Naapuri pykästeli hakevehkeet ja maksoi komiasti kymmeniä tuhansia. Toki ovat varmaan helppokäyttöisemmät kuin klapivehkeet mutta hinnanero tekee klapihommille hyvän tuntipalkan... Energiaa tuhlaantuu aika tavalla jos märkää haketta menee kaksi ja puolisataa mottia ja kuivia puita noin viisikymmentä pinokuutiota. Jonkunhan täytyy ne puut tehdäkin.
Lienevätkö tämmöiset kerettiläisyyttä aikana jolloin hienoista hakelämmitysjärjestelmistä on tullut kilpavarustelun väline.

Näin juuri, ainakaan maitotilallisella ei ole aikaa metsästä rankoja völjätä. Talon ja pajan lämmitykseen ei kannata missään nimessä satsata puuhun, eri asia jos harrastuksena on metsätyöt.

Ajatus meni kai niin, että käy mahdottoman kalliiksi rakentaa hakkeen käsittelylle edellytykset joiden lopputuloksena on kuiva hake,tämän takia kai hakkeen kuivaamisesta ollaan luopumassa. Toiseksi, jos ylimitoittaa kattilan niin kuin meilläpäin on nykyään tapana, ei se pelaa muuten kuin märkää haketta polttamalla. Ja sitä kai voidaan kysyä miksi on niin?

Eikä nuo stokerivehkeet kyllä ihan millä hyvänsä hakkeella pala, vaikka olisi kuinka ylimitoitettu. Tuossa lähellä olevalle koululle viime talvena tuotiin hieman tuoretta tavaraa ja kun sitä aikansa sytyteltiin(kun ei palanut) öljyllä, niin siilo oli tyhjennettävä.
Isoissa arinapolttokattiloissa palaa vielä noin 60%:n, mutta niissäkin piipun päästä tulee vain runsaanlaisesti vesihöyryä ja teho hukkuu tuohon häyrytämiseen.
Kyllä monesti nuo automaattiset hakesysysteemit ovat pienissä teholuokissa aika kalliita ratkaisuja. Taitaa tällä hetkellä paras systeemi olla jos automatiikka kiinnostaa pellettilämmitys. Vanha puhallustäytteinen  irtorehusiilo vaan nurkalle ja siitä syöttö kattilaan. Muutaman kymmene kuution erissä kun pelletin ostaa, niin  sen saa varmaankin 40%:lla öljyn hinnasta. Iso karjatila voi vaikkapa ostaa pelletöintikoneen itselleen ja samalla koneella rakeistaa rehua.

Näin juuri, ainakaan maitotilallisella ei ole aikaa metsästä rankoja völjätä. Talon ja pajan lämmitykseen ei kannata missään nimessä satsata puuhun, eri asia jos harrastuksena on metsätyöt.

Niinpä, senpä vuoksi meilläkin on jatkuvasti lämmitetty palaturpeella. 80-luvun alussa oli kyllä klapilämmitys, mutta onneksi siitä on päästy eroon jo yli 20 vuotta sitten. Jatkopesällä ollut kattila ladattiin illalla täyteen ja aamulla oli joka paikka kylmänä. Nyt riittää, kun varastosiilon täyttää 2-3 kk välein. Päivittäin tulee toki käytyä kattilahuoneessa katsomassa stokerin toimintaa.

teholuokissa aika kalliita ratkaisuja. Taitaa tällä hetkellä paras systeemi olla jos automatiikka kiinnostaa pellettilämmitys. Vanha puhallustäytteinen  irtorehusiilo vaan nurkalle ja siitä syöttö kattilaan. Muutaman kymmene kuution erissä kun pelletin ostaa, niin  sen saa varmaankin 40%:lla öljyn hinnasta. Iso karjatila voi vaikkapa ostaa pelletöintikoneen itselleen ja samalla koneella rakeistaa rehua.

Ei taida 40% onnistua pelletin hinnassa, kyllä Vapo on siitä pitänyt huolen. Halpaa ei oo pelletin polttokaan.

Mistäköhän sitten taas tuohon pelletöintiä varten järjestyisi se kuiva puutavara, jos se kerran on ihan täysin mahdotonta saada hakejärjestelmää varten onnistumaan...  Ja aika iso pitää karjatilan olla, että saa pelletöintilaitteiden hankinnan perusteltua taloudellisesti. Ei rehua oo mikää pakko pelletöidä.

Pelletin raaka-aineeksi käy kyllä muukin kuin puru, esim. Rypsi todella tönyä tavaraa pelletin raakaaineena, samoin turve. Pelletin hinta isoissa erissä irtona on sitten aivan eri luokkaa kuin pienkuluttajan hinta. Tälläkin hetkellä pienkuluttaja maksaa noin 50% korkeampaa hintaa kuin suurkuluttaja. Suurkuluttajan  hinta lienee siinä 24-25 eur/MWh. Pelletöintikone, siis jossa tehoa, niin maksaa päälle kymppitonnin, mutta ei tuolla rahalla paljon hakejärjestelmääkään rakenneta.
Kait rehun pelletöinti jossain määrin on perusteltua, kun ei irtorehuja kait jauhemuodossa myydä paljoakaan. Etuina on ainakin jonkinverran rehuhyötysuhteen paraneminen, pölyämmöttömyys ja sitten kulkee se paremmin ruokintalaitteissa.
Pelletin hinta toki nousee samaa tahtia kuin muutkin energiamuodot, jos näin ei kävisi, saattasi edessä jossain vaiheessa olla melkoiset markkinahäiriöt eli pelletistä tulisi pirunmoinen pula, jonka jälkeen hinta taatusti hakeutuisi kysynnän ja tarjonnan edellyttämälle tasolle. Se on noita kapitalismin lainalaisuuksia, jotka eivät paljon firmoista riipu. Jos pellettiliiketoiminnasta tulee todella kannattavaa, niin kyllä kilpailijoita ilmaantuu taatusti, sitä ei Vapokaan millään pysty estämään.Monet pientuottajat toimittavat tällä hetkellä pellettinsä Vapolle, nähtävästi hinta tyydyttää ja markkinointi pelaa jouheammin. Jotkut vuokraavat noista pientuottajista pellettikonttia, johon sitten toimittavat ohi Vapon pelletin, konttien teho 200-300 kW:n. Ainakin pari vuotta sitten oli aika edullinen ratkaisu vuokrata tuollainen kontti.

Ajatus meni kai niin, että käy mahdottoman kalliiksi rakentaa hakkeen käsittelylle edellytykset joiden lopputuloksena on kuiva hake,tämän takia kai hakkeen kuivaamisesta ollaan luopumassa.

A: Kuivaa haketta saa kun tekee rankakasan oikeaan paikkaan ja peittää syksyllä,vähintäänkin yhden vuoden ylivuotista rankaa. Siinä on se hakevarastokin samalla,peräkärryissä loput ellei katonalaista tilaa.

B: Pienelläkin stokerilla menee kokopuuhake,hakkurin pitää olla kunnollinen. Kokeiltu on kahdella rumpuhakkurilla,toisella tuli hyvää haketta silppuamatta puruksi. Omalla laikkahakkurilla tulee hyvää haketta karsitusta,omaa hakkuria ei vain kenenkään kannata enää ostaa jos urakoitsijan saa suunnilleen silloin kuin haluaa.

Klapeilla lämmittänyt joinakin kesinä kun hake ollut liian kuivaa,jo kesälämmitys tuntui työläältä vaikka varaaja oli iso

Klapeilla lämmittänyt joinakin kesinä kun hake ollut liian kuivaa,jo kesälämmitys tuntui työläältä vaikka varaaja oli iso

Meilläkin oli silloin klapilämmityksen aikana 3000 litran varaaja, siinä olikin lämmittämistä, kun se pääsi kylmäksi. Nytkin on vielä 1500 litrainen, vaikka stokeri onkin. Se hyvä puoli klapeilla (+ turvetta) lämmittämisessä oli, ettei piippua tarvinnut nuohota, lieskat näkyi pihalle asti  .

Kahtena kesänä lämmitin sahanpurulla ja pelasi tosi hyvin, purun tosin kuivasin virattomaksi jääneessä heinäkuivurin ritilällä.Tuoretta purua kun laittaa kuivan hakkeen sekaan niin palaa ja pelaa hyvin.Tosin purukin on nykyään hinnoissaan mutta meilläkin kävi kenttäsaha josta sitä tuli 20 kuutioo.
Yhtenä syksynä piruuttaan hakkasin 15 kiintoa koivunkuitua ja karsinnan yhteydessä raidoin puut neljältä sivulta ja ajoin rankalaanille puolimetriä maasta olevien sähkötolpista tehtyjen niskasten päälle niin seuraavana syksynä osan siitä haketin niin johan olivat kuivia ,tosin kesä oli sellainen että sadetta ei tullut koko kesänä (2006) Rankakasa pitää peittää 2-kertasella muovilla heti kun kesän kuivimmat kelit on ohi heinä-elokuun tietämillä.Seuraavana kesänä olen sitten hakettanut (elokuussa) puut ja on ollut kuivia.
Kasanpaikka pitää olla aukealla tai sen laidassa niin että päivänaurinko paistaa mutta iltaauringosta ei niin väliksi.
Luoteeseen olisi hyvä olla tuulensuojaa koska sieltä yleensä pahimmat myrskyt tulee.Painoksi muovin päälle käy rangat ei kuivia ne tuuli vie huisin nevadaan.
Teetän hakkeen urakoitsijalla ja siinä hakkurissa on seula.
Kattila maksoi vuonna 2000  2000 euroa vaajat ja stokeri pikkusen yli 2000 ,asensin kaikki itse vain sähkötyöt teetin.
Eipä nämä värkit paljon öljysysteemiä kalliimpia olleet, tosin stokeri on käsitäyttöinen mutta on nopea täyttää.Kattila on 50 kw ja stokerti Säätötulen strong/420. Tänä päivänä kattila on liian suuri mutta sitä voi säätä 25 kw:i laittamalla lattaraudan solaan kätevää?Miksi kattila suuri sen takia kun lopetin karjahomman 2005 ja kaikki suunnitelmat meni uusiin puihin.

Hake jos on mettää paljon ainakin 50ha. Eipä sitä kauheen usein tartte täytellä ainakan näillä keleillä . Monta viikko menee ja kovilla pakkasilla viikko riittää hyvin. Hakkeen laatu taasen pitää olla hyvää ,muuten ongelmia ilmenee. Laitteethan nyt tuntuvat kalliilta kertainvestointina,mutta kyllä sen sitten näkee muutaman vuoden päästä ,kun hintansa takasin tienannu. Sähkön , öljyn ja pelletin hinta nousee yms.

Sähkölaskussa on pelkillä kevyillä pakkasilla ollu jo yli 100e kuukausisäästöjä n.300 neliön talossa.

Haketuksesta sen verran ,että ei niitä hakettimia ittellä kannata ostaa.
Nämä isäntälinjan junkkarit ,farmit yms. ovat aika leluja ja hintaakin on kumminkin n.30t€-50t€ ,eikä siitä kovin paksu puu läpi mene.
Rahtari meillä käy jolla on keslan c4560 ja iso Valmetti. Sillä syntyy hyvää haketta ja hintakan ei päätä huimaa.

Maakaasusta taasen ei ole kokemuksia. Ennen haketta oli klapikattila/sähkö ja sitä ennen öljy/sähkö (kun halpaa oli vielä joskus)

Itsellä Arimaxin vehkeet löytyy laitteet olivat siinä 20t€+ rakennuskulut (joka tosin oli hyötykäyttöä vanhalle pohjalle+oma puutavara)

Maakaasu on mun käsittäkseni kupla joka puhkeaa siinä vaiheessa kun Venäjän kaasun toimituskyky ei riitä kysynnän kattamiseen.Meneehän siihen aikaa,mutta sitten ongelma on iso.Toinen asia on,ettei kaasu ole vaihtoehto muuta kuin semmoisille jotka ovatten ihan putken vieressä.