Jalo kirjoittaa asiaa. Jenkit paikkaa nimenomaan olosuhteiden tuomia ongelmia ja jalostuksen ylilyöntejä. Itse lähdin nostamaan oman ay-voittoisen karjan tuotantopotentiaalia holsteinilla ja jersey/brown swiss lisällä. Omista tarpeista on lähdettävä liikkeelle.

Ainakin lihapuolella, tavoitteena ei ole luoda uutta "rotua", vaan risteyttää nimenomaan tiettyjä rotuja ristiin, niiden ominaisuuksien takia mitä niissä on, mutta aina siis risteytään alkuperäisiä rotuja ja risteytykset eli tulokset menee sitten teuraaksi, eli niitä ei sitten senenempää jalosteta.

Sivulta 2 " KARJANJALOSTUS ".
Ja sieltä kohta "Käytettävä sekä sisä että ulkosiitosta".

Lainaus käyttäjältä: hl - 06.07.09 - klo:00:24

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 05.07.09 - klo:10:56

Lihapuolella tuollainen risteyttäminen on kyllä ihan yleistä, ainakin muualla maailmassa.

suomessa ollaan voelä lapsen kengissä risteytys asioissa, paljon olisi opittavaa niin liha kuin maito kentälläkin.
meillä ainakin toiminut kolmi rotu risteytys emojen kanssa, toki on myös "puhtaita" eläimiä karjassa.. suurimmat vieroitus painot ovat olleet kolmi rotuisilla vasikoilla  
risteytys eläimet ovat elinvoimaisempia ja hedelmällisempiä kuin 100% rotupuhtaat, näin se homma vain etenee  

Niin, kun on tehty risteytykset niin eikö seuraava vaihe ole rotupuhtaat ? näinkö se homma, etenee ?  

meillä risteytys emoilta tulee pelkästään teuras eläimiä, puhtaita herefordeja, simmentaleja ja anguksia myydään jatkossa siitos eläimiksi.

Oletko tutustunut tähän juttuun?
Näyttävät suosittelevan kolmea rotua heteroosin pitämiseksi korkeana.

Lainaus käyttäjältä: jeep - 06.07.09 - klo:01:34

Sivulta 2 " KARJANJALOSTUS ".
Ja sieltä kohta "Käytettävä sekä sisä että ulkosiitosta".

Lainaus käyttäjältä: hl - 06.07.09 - klo:00:24

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 05.07.09 - klo:10:56

Lihapuolella tuollainen risteyttäminen on kyllä ihan yleistä, ainakin muualla maailmassa.

suomessa ollaan voelä lapsen kengissä risteytys asioissa, paljon olisi opittavaa niin liha kuin maito kentälläkin.
meillä ainakin toiminut kolmi rotu risteytys emojen kanssa, toki on myös "puhtaita" eläimiä karjassa.. suurimmat vieroitus painot ovat olleet kolmi rotuisilla vasikoilla  
risteytys eläimet ovat elinvoimaisempia ja hedelmällisempiä kuin 100% rotupuhtaat, näin se homma vain etenee  

Niin, kun on tehty risteytykset niin eikö seuraava vaihe ole rotupuhtaat ? näinkö se homma, etenee ?  

meillä risteytys emoilta tulee pelkästään teuras eläimiä, puhtaita herefordeja, simmentaleja ja anguksia myydään jatkossa siitos eläimiksi.

Mikä sulla on emona, onko risteytys Here/Angnus ja sonnina Simmental, vai miten teet "coctailin" ?

ch sonni ja hf/ab, hf/si tai si/hf emo.. yhdistelmä riippuu ihan siitä mitä haetaan 

Näin kokeilu/aloitusvaiheessa on tarkoitus pitää pääosa karjasta puhtaana.

Kiinnostus on suomalaistiloilla yllättävän laimeaa, eikä virallinen jalostus edes tarjonnut mitään neuvontaa tähän ennen VG:iin sulautumista. Toivottavasti asia menis nyt vähän eteenpäin

Tu Kysyit oikein  neuvoja viralliselta taholta  Jos poikkeat heidän kaavasta turha kysyä neuvoa sieltä suunnalta. Yhdistyminen toivottavasti saa aikaan että jalostusneuvonnan taso edes hieman nousis.

Itse lähdin nostamaan oman ay-voittoisen karjan tuotantopotentiaalia holsteinilla ja jersey/brown swiss lisällä. Omista tarpeista on lähdettävä liikkeelle.

On jäänyt kysymättä,  mitä haet Brown Swissillä risteytyskäytössä? Se ei rotuna ainakaan sen perusteella, mitä noita risteytyskokeiden tuloksia on näkynyt, anna käytännössä mitään erityistä plussaa, tulokset holsteinristeytyksissä ovat liki poikkeuksetta heikoimmat BS:ää tai Normandialaista  käytettäessä. Rotuna BS:llä vaikenpuoleiset poikimiset, eikä edes kovin häävi tuotos, vaikka kookkaita ovatkin. Selkeää plussa lähinnä jalkarakenteessa.
Jerseyllä on ehkä hieman enemmän annettavaa, varsinkin  jos hakee kohtuullisen maltillista kokoa ja pitoisuuksia.
Pelkästään tuotospotentiaalia haettaessa on vähän siinä ja siinä, saako kolmiroturotaatiosta juurikaan lisähyötyä, "pohjoismainen punainen" ja holstein ovat sen verran reilusti ko. ominaisuudessa muita parempia. Lähinnä Montbeliarde on risteytyskokeissa päässyt suhteellisen  lähelle niitä tuotoksissa, muttei taida oikein natsata ominaisuuksiltaan sinulla , jos lähtökohtana on ayssyyrilehmä?

On jäänyt kysymättä,  mitä haet Brown Swissillä risteytyskäytössä?

No koon/takakorkeuden säilymistä. Kirppu+käpylehmä(ay)+holstein ei välttämättä toimi kaikilla linjoilla. BS on silti vain muutaman eläimen varassa, pääsääntöisesti mennäänn ay+holstikki+jersey...

Se ei rotuna ainakaan sen perusteella, mitä noita risteytyskokeiden tuloksia on näkynyt, anna käytännössä mitään erityistä plussaa, tulokset holsteinristeytyksissä ovat liki poikkeuksetta heikoimmat BS:ää tai Normandialaista  käytettäessä. Rotuna BS:llä vaikenpuoleiset poikimiset, eikä edes kovin häävi tuotos, vaikka kookkaita ovatkin. Selkeää plussa lähinnä jalkarakenteessa.
Jerseyllä on ehkä hieman enemmän annettavaa, varsinkin  jos hakee kohtuullisen maltillista kokoa ja pitoisuuksia.
Pelkästään tuotospotentiaalia haettaessa on vähän siinä ja siinä, saako kolmiroturotaatiosta juurikaan lisähyötyä, "pohjoismainen punainen" ja holstein ovat sen verran reilusti ko. ominaisuudessa muita parempia. Lähinnä Montbeliarde on risteytyskokeissa päässyt suhteellisen  lähelle niitä tuotoksissa, muttei taida oikein natsata ominaisuuksiltaan sinulla , jos lähtökohtana on ayssyyrilehmä?

Kyse onkin siitä perinnöllisen etenemisen nopeudesta suhteessa eläinten määrään. 

Entä lypsysimmental kolmanneksi? Tämänhetkisistä vaihtoehdoista ottaisin sen jos halutaan edetä nimenomaan kolmella rodulla.
Itsellä tulossa hol-ay-ay ja hol-ay-hol risteytyksiä, kohta varmaan kaikkea muutakin noiden sekoituksia. Ainakin vasikkana nämä "sekasikiöt" näyttävät vielä sille, mille isien perusteella voi olettaa. Eli oletan että populaatiot ovat sen verran lähellä toisiaan että risteytystenkin tulos on vielä pääteltävissä (toisin kun tämä virallinen jalostus tuumaa). Eli en tiedä sitten onko pakko ottaa sitä kolmatta rotua mukaan lainkaan. Toki se parantaa heteroosia, mutta heikentää kolmannen polven ennustettavuutta. Eli jos jaksaa panostaa sonnin valintaan, ehkä kannattaa pysyä kahdessa ainakin alkuun. Terveyttä ja elinvoimaa tuntuu noissakin olevan selvästi puhdasrotuisia vanhempia ja puhdasrotuisia samanikäisiä eläimiä enemmän. Ay ja Holstein aika pitkälle korjaavat toistensa vikoja.

Onko noista faban Jersey sonneista käsitystä, kannattaako niitä käyttää? En löytänyt mistään arvosteluja. Ihan mielenkiinnosta voisi ottaa kolmanneksi roduksi, Holstein/Ay -ristytysten päälle. Uskaltaako noita laittaa lainkaan hiehoille?

DJ May:

 http://www.vikinggenetics.com/dk/jersey/tyr.asp?breed=3&hbnr=302229&type=Specialisttyre

Dj Beo löytyy +11 tasolta Interbull listalta, muuta ei ehdi hakemaan nyt: http://www.vikinggenetics.com/dk/jersey/interbull.asp?srt=totalmerit+desc+%2Cmindex+desc&stambog=&navn=&land=&top=100&ok=S%F8g

Yksi noista Faban sonneista näyttää olevan jenkki:  http://genex.crinet.com/dairy/index.php?action=DETAIL&code=1JE0604&lang=&Breed=JE

Mitä tälle rintamalle kuuluu Adamin karjassa? Joko on toista polvea lypyssä Jersey/BS? Kävisikö länkkäri mitenkään tuohon kolmanneksi roduksi? Täältä tullaan noin viisi vuotta jäljessä 

Mitä tälle rintamalle kuuluu Adamin karjassa? Joko on toista polvea lypyssä Jersey/BS? Kävisikö länkkäri mitenkään tuohon kolmanneksi roduksi? Täältä tullaan noin viisi vuotta jäljessä 

Ei oo niin pitkällä. Ainoa ay-fr-bs poikii tammikuulla, ensimmäiset kaks ay-fr-jerseytä on lypsyssä. Sekä poikineet että hiehot noista ovat lypsytyyppisiä ja sopusuhtaisia. Bs sensijaan on kuin srb, raskastekoisempi. Pikantti yksityiskohta on valtavat korvat Tuotantotaso ay ja fr-ensikkojen puolivälistä, pitoisuutta löytyy äykkyjen verran. Aika vaan on liian lyhyt vertailuun ja niitä on toistaseks vain kaks maidossa.

Jatkamme kokeilua. Vuosikymmen on lyhyt aika karjanjalostuksessa ....

Noista rsitetytyksistä on ollut lukuisia "on-farm" tutkimuksia että kolmiroturisteytys on paras, neljännellä ei saavuteta hyviä tuloksia enää. Jos neljäs polvi on alkupeäinen rotu esim. tässä tapauksessa ay, niin se saattaa olla käyttöelimenä edellisiä huonompi. Parhain tulos nykytiedolla saadaan mitä noita juttuja on lukenut että kolme rotua ja sen jälkeen se linja lopetetaan lihasonnilla sekä alkionkantajana.

Risteytysohjelman tarkoitustahan ei saa unohtaa; sillä tehdään vaan käyttöeläimiä ei mitään jalostuseläimiä jonnekin hamaan tulevaisuuteen eli jokainen kolmiroturisteymä tarvis lopettaa lihasonnilla ja/tai alkionkantajana, esim. hiehona alkio sen jälkeen kaikki seuraavat tiineydet lihasonnia. Vaikka risteytyseläin itse on tosi hyvä ei saa kuvitella samalla tavalla kuin puhdasjalostuksessa että sen jälkeläinen olisi, tähän ansaan ei kannata mennä.

Puhdasrotujalostustakin tarvitaan ja siihen kannatta käyttää parhaat eläimet ja keskitasoisille VG;n nuorsonneja ja heikommat risteytysohjelmaan ja lihasonnille.

Laajennusvaiheessa risteytykset olisi kokeilun arvoisia, normaalitilanteessa kun lihasonneja käytetään 20-30 % kun ei tarvita kuin perus-uudistus, mutta laajennuksen lähentyessä, kaikki lihasonniluokassa olevat hiehot ja lehmät laitetaankin kolmirotuohjelmaan näin kaikki oleva eläinaines saadaan hyötykäyttöön ja tuottamaan uudessa navetassa. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin se että kaikki huonotkin siemennetään oman rodun sonnilla ja sitten näitä huonoja jälkeäisiä on siinä uudessa navetassa lypsämässä ja ne eivät ainakaan hyvää tiedä tuotannon alkuvaiheessa jolloin pitäisi olla edes keskitasoisia eläimiä. Eihan sinne huonoja kannata edes päästää.

Jalostuksellisesti risteytyksillä ei ole arvoa ja se pitää muistaa että nuorsonnia niille ei saa käyttää eikä mielellään edes genomisonneja vaan vähän iäkkäämpiä valisonneja joilla arvosteluvarmuus yli 95% eli niiden datat alkaa olla jo valmiina, näin ei tehdä mitään haittaa jalostusohjelmalle.