Meidän ex kunnassa ei ainakaan oo paskan kanssa ahdasta. Viimevuonna oli: lypsylehmiä 307, emolehmiä 77, Yli vuoden sonneja 287, emakoita 1356, lihasikoja 2136, lampaita 273, Siipikarjaa 52363 (lähes kaikki ilmeisesti broiskua) hevosia maatiloilla 63. Peltoa on 10792 ha. Aikamoni kotieläintila on tuonkin jälkeen lopettanut, eikä yhtään laajennusta ole tehty.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/06/lannan_levitysvaatimukset_tiukentumassa_826521.html

Maatalous on keskittynyt etelään mutta onneksemme täällä Pohjoisessa peltoa riittää lannanlevitykseen.

http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/1995/kesa/vegaia295ymp.html

 "Esimerkiksi Hollannissa on laskettu, että maan maatalous tuottaa vuodessa 94 miljoonaa tonnia lantaa, josta tämän pinta-alaltaan varsin piskuisen maan maaperän mikrobit pystyvät kunnolla hajottamaan vain 50 miljoonaa tonnia. Jos ylijäävä lantamäärä pakattaisiin tavarajunaan, junalle kertyisi pituutta 16 000 kilometriä.

Myös Suomessa maatalouden eläinten lanta on osasyyllinen vesistöjen rehevöitymiseen, josta puolestaan on seurannut muun muassa vesikasvillisuuden ja kalaston muuttumista rehevöityneimmissä järvissä sekä sinileväkukintojen viimeaikainen yleistyminen – viimemainittu on herättänyt enemmän huomiota siitä syystä, että osa sinilevistä on myrkyllisiä. "

Hyh hyh kakkaa, suomen kakka tuhoaa luonnon - hollannin ei 

Hollanti
 luomuala 38 340 ha
Pinta-ala:41 000km²
Asukasluku: n. 15 400 mlj

" Siat ympäristöongelmana Hollannissa
Hollanti on maailman kolmanneksi suurin maatalousmaa. Suurempi vuotuinen
maataloustuotannon määrä löytyy vain USA:sta ja Ranskasta. Hollannissa on
14 miljoonaa sikaa eli lähes yhtä paljon kun ihmisiä. EU:n painostuksen tulok-
sena Hollannin hallitus on hiljattain luvannut supistaa sikojen määrää 25 pro-
sentilla. Syynä ovat sikojen lannasta peräisin olevat suuret ravinnepäästöt. Ve-
sistöihin valuneet mittavat päästöt johtavat järvien ja merenrannan umpeen-
kasvuun ja ovat muuttaneet pohjavesiä juomakelvottomiksi. Hollannissa kertyy
vuosittain 274 kiloa eläinten lantaa ja virtsaa hehtaaria kohti. Koko Blekinge
voitaisiin peittää joka vuosi metrin paksuisella sianlantakerroksella. Hollannil-
la on EU:n suurin typpiylijäämä: 220 kiloa typpeä hehtaarille, mikä on lähes
neljä kertaa EU-maiden keskiarvo. Toinen suuresta eläintiheydestä seurannu
ongelma on ympäristöön pääsevä ammoniakki. Vuoden 1993 tilastojen mukaan
maan ammoniakkipäästöt olivat yhteensä 208 000 tonnia, mistä 181 000 ton-
nia oli peräisin eläinten jätöksistä (CIWF: Factory Farming and the Developing
World, 2000: 6).
Hollannin maataloudesta ympäristöön kohdistuva ravinnekuormitus ei vois
olla näin massiivinen ilman suurimittaista eläinten rehun maahantuontia. Suurin
osa rehun sisältämästä typestä ja fosforista kulkee eläinten läpi ja jatkaa mat-
kaansa saastuttamaan ilmaa, vesistöjä ja Pohjanmerta. Hollannin maapinta-
alasta yli 60 prosenttia on maatalousmaata, mutta siitä huolimatta Hollant
tuo maahan sellaisen määrän rehua, että sen kasvattamiseen on tar***** viis
kertaa Hollannin oman viljelypinta-alan kokoinen alue. Suuri osa tuontirehusta
on peräisin kehitysmaista
(Stanners & Bourdeau 1995). "

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.06.09 - klo:22:15

Vain idiootit raivaa lisää peltoa. Tosin 10 vuoden sisällä tukiero voi tasoittua. Raivioon ei tukia saa, eikä tule saamaan,


 mut OIKEAN pellon tuet voi sitten taas poistua kokonaan. Sitä ei tiedä ku rysselin herrat.

sitä päivää kun tuet poistuvat odotamme kuin kuuta nousevaa ucd kanssa lopun aikoja odotellessa loppuu ainaskin näennäisviljely laakista alkaako tempo aika

  Se on hyvä. Kun tuki loppuu, loppuu kiintiötkin

loppuu speden eläkekin ku ei melal oo  ennää maksajia

loppuu speden eläkekin ku ei melal oo  ennää maksajia

  Meikä kärsii siitä paljon vähemmän kuin net jotka maksaa itsensä kipeäksi. En oo koskaan luottanut kepulaasten eläkemaksukykyyn. Siksi meikän eläkkeet on sijoitettu aivan muualle. Metsiin, asunto-osakkeisiin, ym.

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 25.06.09 - klo:21:29

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/06/lannan_levitysvaatimukset_tiukentumassa_826521.html

Maatalous on keskittynyt etelään mutta onneksemme täällä Pohjoisessa peltoa riittää lannanlevitykseen.

http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/1995/kesa/vegaia295ymp.html

 "Esimerkiksi Hollannissa on laskettu, että maan maatalous tuottaa vuodessa 94 miljoonaa tonnia lantaa, josta tämän pinta-alaltaan varsin piskuisen maan maaperän mikrobit pystyvät kunnolla hajottamaan vain 50 miljoonaa tonnia. Jos ylijäävä lantamäärä pakattaisiin tavarajunaan, junalle kertyisi pituutta 16 000 kilometriä.

Myös Suomessa maatalouden eläinten lanta on osasyyllinen vesistöjen rehevöitymiseen, josta puolestaan on seurannut muun muassa vesikasvillisuuden ja kalaston muuttumista rehevöityneimmissä järvissä sekä sinileväkukintojen viimeaikainen yleistyminen – viimemainittu on herättänyt enemmän huomiota siitä syystä, että osa sinilevistä on myrkyllisiä. "

Hyh hyh kakkaa, suomen kakka tuhoaa luonnon - hollannin ei 

Hollanti
 luomuala 38 340 ha
Pinta-ala:41 000km²
Asukasluku: n. 15 400 mlj

" Siat ympäristöongelmana Hollannissa
Hollanti on maailman kolmanneksi suurin maatalousmaa. Suurempi vuotuinen
maataloustuotannon määrä löytyy vain USA:sta ja Ranskasta. Hollannissa on
14 miljoonaa sikaa eli lähes yhtä paljon kun ihmisiä. EU:n painostuksen tulok-
sena Hollannin hallitus on hiljattain luvannut supistaa sikojen määrää 25 pro-
sentilla. Syynä ovat sikojen lannasta peräisin olevat suuret ravinnepäästöt. Ve-
sistöihin valuneet mittavat päästöt johtavat järvien ja merenrannan umpeen-
kasvuun ja ovat muuttaneet pohjavesiä juomakelvottomiksi. Hollannissa kertyy
vuosittain 274 kiloa eläinten lantaa ja virtsaa hehtaaria kohti. Koko Blekinge
voitaisiin peittää joka vuosi metrin paksuisella sianlantakerroksella. Hollannil-
la on EU:n suurin typpiylijäämä: 220 kiloa typpeä hehtaarille, mikä on lähes
neljä kertaa EU-maiden keskiarvo. Toinen suuresta eläintiheydestä seurannu
ongelma on ympäristöön pääsevä ammoniakki. Vuoden 1993 tilastojen mukaan
maan ammoniakkipäästöt olivat yhteensä 208 000 tonnia, mistä 181 000 ton-
nia oli peräisin eläinten jätöksistä (CIWF: Factory Farming and the Developing
World, 2000: 6).
Hollannin maataloudesta ympäristöön kohdistuva ravinnekuormitus ei vois
olla näin massiivinen ilman suurimittaista eläinten rehun maahantuontia. Suurin
osa rehun sisältämästä typestä ja fosforista kulkee eläinten läpi ja jatkaa mat-
kaansa saastuttamaan ilmaa, vesistöjä ja Pohjanmerta. Hollannin maapinta-
alasta yli 60 prosenttia on maatalousmaata, mutta siitä huolimatta Hollant
tuo maahan sellaisen määrän rehua, että sen kasvattamiseen on tar***** viis
kertaa Hollannin oman viljelypinta-alan kokoinen alue. Suuri osa tuontirehusta
on peräisin kehitysmaista
(Stanners & Bourdeau 1995). "

Hollanti vie lietettä naapurimaille, tänä vuonna melkein 700.000 tonnia. 80% tuosta on viety saksaan. Liete on kuumennettava yli 70 asteeseen ennen kuin sitä saa viedä maasta.
http://www.topagrar.com/index.php?option=com_content&task=view&id=11582&Itemid=520

Tuota Hollannin mallia voisi hyödyntää, eli  täytetään Ruotsiin palaavat, tyhjät maitotankkerit lietesonnalla.