<Metakeskustelua>

Argumenttien kohdistaminen tietyn henkilön lainattuun kommenttiin ja tiettyyn esille tulleen asiaan on usein tarpeellista. Lainaamisen kielto muuttaa keskustelun julistamiseksi ja vallankäytöksi. Luomun kannattavuuden pohtiminen  "Puinnit 26" - juonteessa ei ehkä ole muutenkaan suotuisin paikka.

Hernettä on puitu Salon Itäinen.

-SS-

Rohkenen nyt kuitenkin vielä jatkaa vaik otsikko on muuta...

SS:ltä ihan hyvä huomio. Itse myös ajatellut jotta olisko niin et taviksessa en saanut pussilantaa ja kemikaali panostuksia muutettua sadoksi. Varmaankin veden puuteella ja välillä liialla vedellä oli osuutta asiaan.

Itse en luomun satotasoista saanut silloin kun alotin mitään käsitystä. Kukaan ei halunnut avata omia satojaan. Sellaiseen puoleen neuvottiin varautumaan ja suunnilleen tuo tai vähän enemmän on se toreutuma viljellyltä hehtaarilta. Mut kaikkihan ei ole aina viljelty. Sanoisin et se on jokaisen kokeiltava itse.

Hernettä puitu myös kymenlaaksossa...

Ei voi pitää kauheen epäonnistuneena, jos syysvehnästä tuuppaa 5-5,5tonnia. Sanoisin, että hyvinkin kelpo sato. Sää on julman epävakainen. Olisiko perjantaina mahdollista kokeilla syysvehnän parempaa osuutta talteen. Viime perjantaina kollegan kanssa katsottiin omaa huonompaa lohkoa ja se oli aika sekulia. Nyt näissä epävakaisissa keleissä tähkä pää alkanut vajoamaan, mikä on hyvä merkki. Skagen on sellainen, että kun kasvusto on harmaan ränsistynyttä, monen mielestä pilalle itänyttä jo, niin silloin vasta jyvä alkaa olla tip top puintikunnossa. Päällepäin puintivalmis kasvusto on usein täysin keskeneräinen. Kyllä siinä vaan on jokin sitkeys, jota ei ehkä muilla merkeillä niinkään ole.

Herne on mennyt viime päivinä kaikkein parhaiten eteenpäin. Sen puinti saattaa olla lähellä. On erittäin positiivista jos tässä vaiheessa elokuuta voi suunnitella herneen puintia. Oli tarkoitus jättää hernemaat siemenviljelyn pohjaksi, mutta pystyykö vastustamaan kiusausta laittaa jotain syysvehnää, mene ja tiedä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.08.26 - klo:15:02

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 10.08.26 - klo:13:13

Syysvehnäviljelykulttuurin voimaperäisyys tulee SS:llä selkärangasta, ikään kuin perintönä niiltä ajoilta, kun apulanta oli vielä halpaa. Jos lähes tuhoon tuomitulla Ceylonillakin typpitaso viedään sataanviiteenkymmeneen kiloon. Luulisi valkuaista ainakin olevan, kun myöhempään liukenemiseen vielä satsattu.

13% nurkilla näyttäisi olevan. Ja se on Ceylonilla tiedetty, että ei tule valkuaista, jollei pelottele sitä kesälläkin ylilannoittamalla.

Ja muistetaan, että oikeasti kevään typpitaso on 120 kgN. Syyslannoitus kun on sen 30 kgN. Viime aikoina on päässyt se syyslannoitus myöhästymään keväälle...

-SS-

No, minkälainen sadollinen vaste tällä sitten saavutettiin tämän kasvukauden oloissa?

Kultivoitu palsta 5400 kg/ha, 81,5 kg/hl
Sängelle levitetty palsta 4500 kg/ha, 79,5 kg/hl
Aspekt, hehtaarin siivu alensi keskisatoa paljon, noin 13 hl eli puoli Sampomassikan säiliöllistä , olisiko 1000 kg/ha

Kunhan punnituksesta tulee liuska ja lasken koukkuvaa'alla sivuun laitetun siemenen painon, niin voi tarkentua vielä. Mutta tämä kuivankevään ja kituvan kasvuston ihmetoipumisesta olen vaikuttunut. Joskus ennen sänkimuokatuissa oli  todella vaivainen kasvusto koko kesän; toki olisi ehkä siistille kynnökselle levitettynä voinut tuottaa paremmin. Vuoden 2024 pintalevitetty syysvehnä oli urakoitsijan mielestä ihan hyvää, silloinkin Aspekt oli jo puitu omin voimin, tuotti noin puolet Ceylonista, Aspekt tosin oli puitavissa 28.7. kun taas Ceylon päästiin puimaan vasta 8.8.

-SS-

Se ettei olla tyytyväisiä 5-5,5t hehtaarisatoon kertoo hyvin tämän nykyviljelyn raadollisuudesta. Joskus 10-15v sitten tuota olisi voinut kehua mut nyt sadolla ei taida saada edes kuluja pois? Ainakaan mitään työpalkkaa ei jää? 

Joillakin kannataa 3000 tonnin sadoilla joillain ei vaikka saisit viisi tonnia hehtaarilta

^
Jos ei 3000 tonnin sadolla pärjää niin on jo kumma  . Sori ,oli aivan pakko....mulle riittäis  vaikka vaan 10 tonnia/hehtaari ja vähän allekkin.

Ynnäilin itsekin. Lohkosta riippuen 4700-5500 kg/ha, paras lohko ehkä liki 6000 kg/ha. Valkuainen on otettu Grainsensellä tuosta 4700 kg:n sadosta ja se oli vain vähän alle 9%. Typpeä on annettu 120 kg huhtikuun puolivälissä, mutta tästä ei käytännössä sulanut mitään ennen kuin korrenkasvun alun sateissa kuukautta myöhemmin. Olisi ollut mielenkiintoista seurata Skagenia rinnalla, mutta ehkä Emerick on vain paska lajike?

Lisäyksenä vielä, että kaikki lohkot oli syksyllä kynnetty.

Epäonnistuneet syysvehnät puitu. Ei paljon kuivuri kulunut mutta ehkä apulannan hinnan sai takaisin.

Eli 600 kg salpietaria hehtaarille tekee 400 €/t hinnalla 240€? Ja kiinnitetty hinta vehnälle 200 €/t eli 1200 kg/ha sait satoa? Ehkä tämä voidaan jo kuitata epäonnistumiseksi.

Pärjääminen monesta asiasta kiinni kuten varmaan kaikki ymmärtää. Maataloushan on siitä mukava laji et yleensä investoimalla kannattavuus ei nouse vaan laskee.. 

Mut juu 5t/ha ei riitä jos aiot nykypäivänä vuokrata tai ostaa täältä mun alueelta peltoa...

ehkä Emerick on vain paska lajike?

Ei ole. Mutta jos katselet koeruutuviljelyä, niin mittausepävarmuus kerranteillakin niin pienillä aloilla on melkoinen, eli kun satotasoa on mittarilajikkeessa 100 ja uutuuslajikkeet ovat vaikka 102, 105, jopa 110, ei niillä oikeastaan ole talousviljelyssä tuollaista vahvistettavaa eroa, vaan pellon osienkin välillä on suurempia eroja! Sitten joku herkkä prinsessa-lajike ei puolta tuota toiseen verrattuna isommalla pellolla. Mitään kymmenen vuoden keskiarvoa ei keritä uutuuslajikkeiden vyöryssä testaamaan, joten koeruutusatoihin kannattaa aina suhtautua varauksella.

Esimerkiksi koeruutuviljelyn todellinen toteutunut lako ei selviä, ennen kuin kasvusto on keskellä peltoa. Siellä palstan reunassa aina on se  metrin laisto pystyssä. Ja koeruutu on pelkää reunaa.

Ceylonin suorituskyky on vuodesta toiseen ollut samanlainen, eli keskinkertainen. Lako on käytännössä nolla, talvea se kestää hyvin. Kuivuudenkestokin on yllättävän hyvä sikseen. Valkuainen on Skagenia helpompi saada yli 11%:n mullattomassa ja karjanlannattomassa viljelyssä. Taudinkesto, etenkin ruosteettomuus, on selvästi huomattavissa. Broadway®-järjestelmällä juolasta ja heinistä ei ole ollut niin suurta ongelmaa lyhytkasvuisissa Ceylon-kasvustoissa.

Siksi Ceylonia ei ole tullut edes yritetyksi vaihtaa, koska muutaman kymmenen vuoden takaisena aikana riittävän monta syysvehnän täyttä epäonnistumista on tapahtunut, että nykyään tuntuu Ceylonilla saavan edes jonkinlaisen sadon lähinnä kylvämällä ja sinne päin tekemällä. Kovasti huvikseen ei tule mieleen kokeilla uusia syysvehniä, isojyväisiä lajikkeita joutuu kylvämään yli 300 kg/ha ja sertisiemen maksaa sen 150 euroa kylvää, epävarman talvehtimisen alle ?

-SS-

Se ettei olla tyytyväisiä 5-5,5t hehtaarisatoon kertoo hyvin tämän nykyviljelyn raadollisuudesta. Joskus 10-15v sitten tuota olisi voinut kehua mut nyt sadolla ei taida saada edes kuluja pois?

Ei näissä ole aina edes kysymys kannattavuudesta vaikka toki se ensiarvoisen tärkeä onkin. Kyllä mulla ainakin tulee ammatillinen kehittyminen varsin vahvasti mukaan siihen minkälaisiin satoihin on tyytyväinen ja todellakaan ne sadot mitkä oli kehumisen arvoisia 15v sitten ei aiheuta nykyisin mitään riemunkiljahduksia.

Asiasta tai asian sivusta, mutta ihmettelen miksi ihmeessä Hermanni on tänäkin vuonna kuin kahden kasvustorytmin ohra. Kuivina kesinä on tottunut noihin jälkiversontoihin, mutta miksi ihmeessä sama tunne tulee tälläisenä sadekesänäkin. Osa kasvustosta on ränsistynyt ja osan jyvät ihan maitoasteella. Sitten ihmetystä  siltä  lohkolta jolla jäi puinti lauantaina kesken. Rahtikuivaaja sanoi, että kuorma oli märkää. Toki tunsin sen hampaissanikin, että osa jyvistä on pehmoisia. Kävin nyt pureskelemassa pystykasvuston jyviä, niin yllätyksekseni osa pystytähkistä oli ihan kovia jyviä, mutta kurjenpolvella olevat pehmoisia. Siis vain osa, mutta nehän siellä kuivaajassa vedättää. No kait se puintiaika vielä joskus tulooo, tai sitten ei. Onneksi lakopaikat on jo menetetty 

Välillä puinteja...

Toissapäivänä puitu luomuturanus antoi arviolta jonkun 4,5t/ha sadon. Valitettavasti alaa oli vain vajaa 4ha kun oli itselle siemenlisäyksessä.   
Ei tällä nyt vielä satokisassa pärjää mut itse olen ihan tyytyväinen satotasoon... Seuraavaksi näytettä et tiedetään tarkemmin laadusta..