Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.08.26 - klo:15:35

Tämä on hyvä tietää, että Skagenilla voi jatkaa. Se on edelleen The syysvehnä.

Juu Aspektin sato on noin 3 t pienempi kun samalla palstalla jatketussa Ceylonissa. Aspekt menee nyt bulkkiin mukaan eikä jatka. Syysvehnästä teen ehkä vain rehusopimuksia, niin homma on paljon yksinkertaisempi. Ceylon kuitenkin on melko tasainen jokavuotinen sadontuottaja ja aidon kasvipeitteen hankkija, eikä tarvitse lääkkeitä tai huippuviljavuuksia. Skagen edelleen on satokisavehnä, mutta valtava siemenen tarve, lääkitysvaatimus ja herkkä lakoontuminen, niin mielellään nielee ylpeytensä, ottaa sen tonnin takkiin, ja viljelee Ceylonia Skagenin sijasta.

Valkuaispitoisuuden varmistamiseen on olemassa keinoja, mutta rehuvehnän hintaero leipäsyysvehnään tuntuu olevan aina vaan kapeampi.

-SS-

Futuurikauppa vaatii valkuaispitoisen syysvehnän. Olen nyt kesän tätä asiaa räknännyt ja ensi kerralla teen niin, että jätän futuurisopimuksen avoimeksi pitempään, ehkä jopa puinteihin asti. Meikäläisen syysvilja-ala on sen rekkakuorman juttu ja sen voi alistaa täysin rulettipelaamiseen. Tulee samalla seurattavaa ja opiskeltavaa pitemmäksi aikaa. En tätä perustele mitenkään, onko järkevää tai ei, mutta korkean riskin peli kiehtoo.

Silloin 10 vuotta sitten, oli Ceylonia tilauksessa, mutta kun siementä sai vasta uudesta sadosta ja Lantmannella kesti ja kesti se tavaran saapuminen, niin vaihdoin sen sitten lennossa Hankkijalta Skageniin, kun sen sai parissa päivässä. Peruutin Ceylon tilauksen ja kun skagenin siemen tuli, niin nostin viimeisen säkin rekan lavalta suoraan kylvinkoneen päälle ja lähdin pellolle.

Edelleenkään, ei koskaan ole skagen mennyt mitenkään lakoon, eikä taudeista ole ollut harmia. En tiedä miksi näin ja olisiko joku muu syysvehnä sitten kuitenkin parempi kuin skagen. Aspekt ei ilmeisesti ole voittava kortti, kun palstan johtoryhmä sitä nyt hylkii.

Minulle saa ehdottaa uusia lajikkeita, ehkä tuota ceyloniakin voisi vielä kokeilla. Tuollaisiin ihan uusiin braihghteihin ja turanuksiin täytyy suhtautua lähtökohtaisesti varauksella. Usein kannattaa odottaa muutama vuosi, että totuus paljastuu.

Periaatteessa joo pitäisi odottaa muutama vuosi mut jotenkin tuntuu et uutta lajiketta tykitetään markkinoille todella tiheästi ja niin sanottu kakkosrivin lajike josta ei tule valtamerkki mut toimii naapurilla hyvin niin siementä ei saakaan enää parin kolmen vuoden päästä. Vaihtoehdoksi jää sit ostaa harmaata siementä.. 
Kenen etu on et uusia lajikkeita työnnetään markkinoille hirveä määrä joista sit 95% häviää siementuotannosta ja viljelystä muutenkin parin kolmen vuoden sisään..

Tilasiemen selvästi panostaa nyt Bright kun se on saanut nimeä. Varsinkaan tämä kasvukausi ei ollut Aspektin se vaatii kostean alkupään.

Turanus talvehtii parhaiten mut on venäjälle kehitetty kylvä ja unohda -vehnä. Ei pysty kärkisatoihin toki usein se talvenkesto homman ratkaisee.

Bright on lumihomeelle herkempi mut se on hyvin harvoin ongelma meillä. Ei ole sisämaan valinta. Turhan aikaisin ja tiheäksi sitä ei silti kannata kylvää. Salamus on ihan hyvä mut pitkä kuten Ibarra. Menee lakoon ensimmäisten joukossa. Ceylon ja Igloo on rehuvehniä. Näillä typenhinnoilla korkealla satotasolla on 11,5% valkuainen piukka ottaa. Pinjan saa unohtaa täysin tämän talven perusteella ei kestänyt yhtään tuota lumetonta kovaa pakkasta. Myös Emerick reagoi siihen olemalla aika vaatimaton keväällä. NOS Tuija Hankkijalta ihan jees.

Ekana täytyy valita hyväksyykö pituuden ja lakoriskin ja onko valmis ajamaan syysvehnälle välijarrua. Sit hakeeko piikkisatoa vai talvenkestoa. Vaihtoehtoja on paljon. Skagen ja Ceylon ei vahingossa hallitse kylvötilastoja.

Ibarra, ha-sato 6700  kg
Yhdellä 2 ha lohkolla sato 7200 kg/ha,  kahdella muulla oli heikompia kohtia, jotka pudotti kokonaiskeskisadon alle seiskan.
Proteiini 11,6
Sako 204
Hlp 83,7
Rehuksi, sakoluku oudon matala, vaik ei ollut valmistumisen ja puinnin välillä kuin yksi sadekuuro.

S.G. Niemisen uutiskirjeessä kehuttiin Salamus-syysvehnää näin:

Syysvehnä SALAMUS todellinen talvehtija ja äkäinen kasvuunlähtö

Salamus on uusi lajike. Satotaso on virallisten kokeiden toiseksi korkein ja talvituho toiseksi alhaisin ollen 8,7%. Sakoluku on kokeiden korkein.

Merkillepantavaa Salamuksessa on todella aikainen kasvuunlähtö sekä korren pituus. Koekentältä Salamuksen erottaa helposti keväällä. Kun muut alkavat vihertää on Salamus jo toistakymmentä senttiä korkea ja tuuhea pensomisen johdosta. Kesällä kasvusto on yli 10 cm korkeampi kuin muut lajikkeet. Salamus sietää hyvin kuivaa kevättä. Varsinkin Salamukselle on typpi annettava todella aikaisin keväällä. LUE LISÄÄ TÄSTÄ!

Futuurikauppa vaatii valkuaispitoisen syysvehnän. Olen nyt kesän tätä asiaa räknännyt ja ensi kerralla teen niin, että jätän futuurisopimuksen avoimeksi pitempään

Sopimuskauppaa on varminta tehdä varastoviljalla, silloin laadun voi sovittaa minimiksi eikä jää jämiä eikä jää puuttumaan. Yhden jos toisen juurikaskuningaskunnan, tähkämaankanalan ja siihen aikaan suursikalan tilakeskukseen ilmaantui ajanmukainen kaurakirkko, jolla seuraavan sukupolven Kotivalo voi ainaonnistua kasinopelissä.

Nuo sopimukset silloinkin toimivat hyvin, kun pystyy upottamaan luonnollisen vuosivaihtelun esimerkiksi omaan teollisuuslaitokseen, ja ravinneresursseja on niin paljon ylijäämää, että Quarnakin tuottaa kasitonnarin, 18% valkuaisella. Samoin jos on laaja ystäväpiiri, joita voi alistaa sato- ja laatuvaihteluiden tasaajiksi, niin pystyy futuurikasinossa rauhassa arvelemaan itselleen parasta pelisuunnitelmaa, ilmankin varastovarmistelua.

Toisaalta, nuo kasinosopimukset eivät vaadi vehnältä lajikkeena kovin paljon, valkuaisen varmistaminen ei ole mikään erinomaisen vaikea homma, kuivana vuotena se tulee itsestään, kosteampana vuotena pitää vaan rullailla siellä levittimen tai ruiskun kanssa muutamaan kertaan herkkänä hetkenä. Itämisherkkiä lajikkeita kannattaa välttää, ja hyvä olisi olla luontainen sakoluku korkea. Valkuainen on vain yksi parametri, ja se kulkee yleensä alas kun satotaso ja taudinkesto ja sateisuus menee ylös. Elokuun alun hikisen sumuisilla säillä laikuittain laossa oleva ihmevehnäkään ei ole muuta kuin rehuvehnää. Niitäkin vuosia on nähty.

Laaduthan Matif-markkinaan ovat
Valkuaispitoisuus min 11,0 %
Sakoluku min 220
Hehtolitrapaino min 76 kg
Kosteus <15,0 % (paitsi Suomessa 11,5% ennen kuin kelpaa)
Rikkoutuneet jyvät max 4,0 %
Roskat ja epäpuhtaudet max 2,0 %.

Mutta kun sopimuksia kannustetaan tekemään jo talvella, ennen kuin tiedetään, mihin Trump sinä keväänä hyökkää,  selviääkö syysvilja kevään yli, siinä saattaa köyhä tehdä omaan voimavaraansa nähden liian sitovan sopimuksen.

-SS-

Taitaa olla vaikea syksy tulossa. Pian alkais olla valmista, mutta  10 päivän ennuste lupaa vettä melkein joka päivälle. Naapuri jätti noukinvaunullaan komeat urat heinäpeltoon viime viikolla.

Ibarra, ha-sato 6700  kg
....
Rehuksi, sakoluku oudon matala, vaik ei ollut valmistumisen ja puinnin välillä kuin yksi sadekuuro.
....

Salamus on uusi lajike. Satotaso on virallisten kokeiden toiseksi korkein ja talvituho toiseksi alhaisin ollen 8,7%. Sakoluku on kokeiden korkein.
.....

Yksi sadekuuro riittää, jos vilja on sillä päällä. Vakka syysvehnä oli juuri tuollainen, sakoluvut poutasyksyllä 400, mutta yksi hikinen yösumu riitti, ja olikin 120. Sitten tuon Salamuksen maininnasta voisi päätellä, että Ibarra ei ehkä sittenkään olisi Rakille jäämässä vakiviljelyyn ? Jos suhtautuu syysvehnään rehuvehnänä, niin silloin  mahdollisimman suuri sato syksyllä puitavissa lienee kuitenkin se olennainen tekijä ?

Täällä etelärannikolla ei tykätä leipäsyysvehnästä selvästikään. Perniö on kesästä asti (?) ollut täynnä jo valmiiksi, Hankkija ei enää hinnoittele sinne. Eli rehusyysvehnällä on parempi asema kuin leipäsyysvehnällä.  Naantalikin näyttää hyvältä, mutta sinnekin kuulemma rehuvehnää on laivaukseen menossa ihan OK hinnalla

Rehuvehnä Turku 166€
Leipäsyysvehnä Loimaa 159€

Futuuririskiporukalle tuo sakoluku 220 on itse asiassa melko tiukka vaatimus. Viime syksynä oli huippusatoisilla vehnillä 200 sako tiukassa. Toki Quarna-hipsua vastaavasti voi viljellä varmistaakseen bulkkilaivauksen.

-SS-

Täälläkin on nyt vihdoin saatu puinnit startattua ja nyt on eka erä menossa kuivuriin. Puintikosteus syysohralla jossain 17-18% välillä mut sen verta lupailee alkuviikkoon vettä et josko nämä saisi nyt pois. Satotasosta en mene sanomaan vielä mitään, arvioidaan sitä sit myöhemmin..

Aspekt valkuainen 13,1 ja painaa 84kg. Hävisin kyl tällä lajikevalinnalla tänä vuonna paljon. Ei Aspekt odota keväällä mitään sateita niitä joko tulee tai hän ei kasva. Siemenen otan Brightista ja Ceylonia mulla jo on siilossa. Emerickiä on myös 5ha mut valitsen Brightin uudeksi.

Kaverin Nella-kaura 59kg ja lajittelu 3,3%. Tämän vuoden viljat on isoa ja painavaa.

Surkea oli Aspektin sato. Laadusta ei vielä tietoa. Ei jatkoon. Aspektin lisäksi isommassa viljelyssä KWS Spencer. On parempi. Pieni pala on viljelyssä Rgt Kilimanjaro. Ei ole vielä puitu, mutta näyttää hyvältä. Sitä taidan tänäsyksynä kylvää.

Hankkijan Tuija ja Pinja on ainakin satotykkejä, miks ne ei kiinnosta eturiviläisiä? Mitä ihmeellistä tossa Brightissa on, kun sitä eturiviläiset suosii? Ja Turanus kyllä kiinnostaa, alhainen talvituho% ja korkea  proteiini syysnisuksi, eikö ne riitä?
Ja kyllä korren pituudella, eli kuivuuden siedolla  on merkitystä, kun nuo huhti-toukokuut alkaa olla aika kuivia.

Ei oo vielä niin valmiit että hosuillu saa jäädä nyt,  vielä

Hermannia puin kuorman. Oli yllättävän sekalaista kasvustoa. Siis osa ihan risas ja sitten pysty tähkiä ja vihantaakin. Tuota moskaa tuloo kyllä hyvin, niistä kohdista jotka ei ole naakoille kelvannut  yllättävän paljon lakoakin. No ne tietenkin pitäis ajaa yli, mutta tuo oli suojaviljaa, joten yritin noukkia niitäkin.

Hankkijan Tuija ja Pinja on ainakin satotykkejä, miks ne ei kiinnosta eturiviläisiä? Mitä ihmeellistä tossa Brightissa on, kun sitä eturiviläiset suosii? Ja Turanus kyllä kiinnostaa, alhainen talvituho% ja korkea  proteiini syysnisuksi, eikö ne riitä?
Ja kyllä korren pituudella, eli kuivuuden siedolla  on merkitystä, kun nuo huhti-toukokuut alkaa olla aika kuivia.

Kaverilla tässä kymenlaaksossa oli viime vuonna turanusta ja skagenia. Reseptistä en sen kummallisemmin tiedä mut kiroili kun turanus oli sikin sokin laossa. Viime vuonnahan vettä tuli jopa liikaa et jarrua pitää olla valmis ajamaan.

Itse uskaltauduin silti ottamaan tälle vuotta kokeiluun kun ajatuksena oli et jos olisi pidempi kuin ceylon ja valkuainen korkeampi. Ei ole vielä puitu mut jopa luomussa hyvinkin maltillisella paskan määrällä tuplakylvöt ovat laossa. Eli hiemankaan enemmän doupattuna niin korrenvahvistaja pitää olla ohjelmassa.

Silloin takavuosina taviksessa ceylonin korrenvahcistukseen riitti +150kg typpimäärällä broadway eli eroa on.

Kaipa jokainen haluaa itse koettaa sen Aspektin. Ruutukokeissa kuutta tonnia mutta talousviljelyssä erilaisia epämukavuuksia riittää.

Tuijat, Pinjat näyttävät koeruuduilla hyviltä, mutta koeruutujenkin tulokset jättävät epäilyksen; talvituho >10%, hlp alle 80, sakoluku vain 250 päälle ja valkuainen Ceyloniakin alempi. Ei kiitos.

-SS-

Onhan ne valinnat aina kompromisseja. Jos haluaa pelkästään isoa ha-satoa, joutuu tinkimään monesta muusta seikasta, jos haluaa pelkkää korkeaa valkuaista, taas joutuu tinkimään satotasosta tai laittamaan paljon rahaa typen annosteluun.   Jos   on  valmis ajamaan korrenvahvistajaa 1-2 kertaa, niin saa jo paljon anteeksi muissa seikoissa.