Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 26  (Luettu 7339 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22370
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 26
SDHI on tätä päivää, sen mitä olen aiemmin käyttänyt, niin en ole kokenut, että olisi jotenkin haittaa valmistumiselle,
Strobit kuuluvatkin 1. käsittelykierrokselle T1 -vaiheeseen. Silloin ne estävät stressin aiheuttamaa keskentuleentumista. Mutta muutkin aineet, kuten triatsolit, maksimiannoksilla käytettäessä, viivyttävät yhdessä laontorjunnan kanssa vähintään korren tuleentumista. Briteissä kun on kolmen-neljän tautiruiskutuksen tekniikka näille plus kymppitonnareilla, niin kasvuston lopettaminen kemiallisesti tuo suuret kuivatussäästöt. Tällä hetkellä Iso-Britanniassa 35-41% ohrasta ja vehnästä lopetetaan kemiallisesti. Jäämät ovat jääneet sallitun rajan alle, joten vientiviljana brittivehnä on aivan samanarvoista muiden maiden kanssa.

Tämän vuoden lopussa Iso-Britannia tiettävästi katsoo uudelleen lainsäädäntöä ja kasvuston päättämisen salliminen ainakin joudutaan päättämään uudestaan.

-SS-

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1704
Vs: Puinnit 26
Kyllä sen jotenkin näkee, että ne syysvehnämaat, joissa näkyy vielä varsin vihreät ajourat, ovat myös kauttaaltaan vihreämpiä. Jokuset tässä kylällä ajelivat vielä ihan täyskukinnan aikaan jotakin valmistetta.

Omat syysvehnät alkavat taittumaan pian aika valmiin näköisiksi. Korrenkasvun alussa meni strobi+triatsoli, toinen kierros jäi pois, sinne oli varattuna tällainen uudenaikainen SDHI-valmiste.
Aina ei voi onnistua.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7258
Vs: Puinnit 26
Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.

Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05)  kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin  muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
-SS-

Kahtena edellisenä vuonna oli Leneä ja näytti just samanlaiselta kuin tuo SS:n kuvan tähkät. Nätin näköistä, kummallakin kerralla kasvoi rehellisellä multamaalla jossa vettä riittää mukavasti. Helteet kypsytti kumpanakin vuonna ihan yhtäkkiä, viime vuonna meni vielä lakoonkin ehkä 2-3 viikkoa ennen puintia tjsp. Eka vuonna sato 5 tonnin nurkilla, viime vuonna 5250kg/ha. Sai puida aikaisin, kuivaa mutta sellaista oravankynttä. Olikohan 64 hlp, maksimissaan. Toissa vuonna samalla lohkolla oli Onervaa rinnalla, josta tuli parempi sato vaikka senkin hylkäsin susipskana pois. Vertti jaksaa multamailla näillä leveyksillä edelleen, kohtalaisen hyvin pysyy pystyssä, aikainen, hyvä hlp. ja sato vähintäänkin tonnin parempi "samanlaisesta" kasvustosta kuin nuo edellä mainitut.  Sellaisia lajikkeita kaikki, että kuivimmille maille ei sovi lainkaan. Vertti on pahimmillaan jäänyt tosi lyhyeksikin kun kuivuus sekä kuumuus nipistänyt oikeaan aikaan. Savimaille ei tulisi mieleenkään kylvää näitä, vaikka noita maita ei itsellä olekaan :D

Tänä vuonna kylvin harvinaisesti Vertit ihan ekana, ja ensimmäisenä olin kylvöillä muutenkin omilla nurkilla. Puintiin aikaa maksimissaan pari viikkoa, näyttää ihan hyvältä, mitä nyt kuivuus on kurittanut. Ehkä myöhäisellä kylvöllä olisi vesi riittänyt pidempään ja _jos_ tulee vettä lähipäivinä, se olisi täyttänyt jyvää myöhäiselle kylvölle. Ei voi tietää, muut ohrat huomattavasti myöhäisempiä lajikkeita ja myöhemmin kylvettyjä, niihin ei voi verrata. Toki näyttää samaan aikaan kylvetty kaksitahoinen ohra ottaneen hittiä kuivuudesta sekin, mutta sen jyvä vasta täyttymässä kun Vertti olisi jo lähiaikoina murskeviljaksi soveliasta puitavaa, toiset vasta vihreää taikinaa.

Kaverilla aikaisin kylvettyä Katria, sen puinnit alkanee tulevalla viikolla. Olleet pellossa jo yli 3kk, joten kasvupäiviä on takana jo paljon vaikka lämpösummaa ei vielä pitäisi ollakaan riittävästi. Ne kevään kylmät, kun lämpösummaa ei kerry lainkaan, ne pitäisi ehkä saada aikaisillakin lajikkeilla talteen mikäli vesi on se minimitekijä kesällä. Kevään kylmässä kevättöitä tehdessä ei haihdu kevätkosteutta taivaan tuuliin kuten touko-kesäkuun vaihteen kylvöissä. Lisäksi jokainen sade toukokuussa tulee ns. talteen, sitä ei tarvi enää kuivatella kuten myöhäisemmissä kylvöissä. Noissa kylvöissä vain se riski, että isompia sateita/märkyyttä ei saisi tulla kylvöjen jälkeen ellei lämpöäkin. Ohran voi kylvää vaikka jääkylmään maahan, kunhan se on kuivaa, kyllä se sieltä ponnistaa. Jos on vähänkin kosteaa ja kylmä maa, näkyy puinteihin saakka eikä ne kohdat korjaa lainkaan. Vehnä tai kaura porskuttaisi samoissa oloissa komeasti.


"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22370
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 26
Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.

Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05)  kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin  muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
-SS-

Kahtena edellisenä vuonna oli Leneä ja näytti just samanlaiselta kuin tuo SS:n kuvan tähkät. Nätin näköistä, kummallakin kerralla kasvoi rehellisellä multamaalla jossa vettä riittää mukavasti. Helteet kypsytti kumpanakin vuonna ihan yhtäkkiä, viime vuonna meni vielä lakoonkin ehkä 2-3 viikkoa ennen puintia tjsp. Eka vuonna sato 5 tonnin nurkilla, viime vuonna 5250kg/ha. Sai puida aikaisin, kuivaa mutta sellaista oravankynttä. Olikohan 64 hlp, maksimissaan.

Kylläpä siellä on vilja-aitan viljavuudet, kun tässä Hermannit ja Vertit antoivat todella kuivina vuosina sen tuhat kiloa pelkkiä tähkäntuppia. 4,5 t sato on bumper crop tässä, silloin kun on satanut ainakin kerran.  Muuten, 64 kg hl-paino on rehuohralla kauppakelpoinen ja perushintainen (Hankkija) , eri asia on oikeasti kuivan maan kauran 40-42 kg hl-painot, koska alle 50-kiloista eivät ota vastaan kuin poikkeustapauksissa.

-SS-

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7258
Vs: Puinnit 26
Tuosta Lene ohrasta. Tilasiemenen malliruuduilla se oli kaikkein vaalein ja tähkältään surkein. Ehkä tuuman mittainen tähkylä. Huippuaikainen monitahoinen lajike tiukalla savella. Huh-hu.

Kyllä Lene vähän aikaisemmin (03.05)  kylvettynä tuotti aikas ison tähkän. Eikä ole laossa, yli litra Terpalia epäröinnin jälkeen tuli laitetuksi. Onneksi. On jo osin ihan kovia jyvät, että viikko poutaa niin on ihan kuivaa. Tuo 3.6. kylvety Lene on arvoitus, ei ole juurikaan laitettu lannoitetta, ei tautiainetta, ei mitään muutakaan dopingia. On laikuittain laossa ja kunnolla tähkällä kuitenkin. Lenen tähkälle tulon jälkeen tuleentuminen näkyy olevan paljon nopeampi kuin  muilla ohrilla, ehkä aikatauluero tulee juuri siitä.
-SS-

Kahtena edellisenä vuonna oli Leneä ja näytti just samanlaiselta kuin tuo SS:n kuvan tähkät. Nätin näköistä, kummallakin kerralla kasvoi rehellisellä multamaalla jossa vettä riittää mukavasti. Helteet kypsytti kumpanakin vuonna ihan yhtäkkiä, viime vuonna meni vielä lakoonkin ehkä 2-3 viikkoa ennen puintia tjsp. Eka vuonna sato 5 tonnin nurkilla, viime vuonna 5250kg/ha. Sai puida aikaisin, kuivaa mutta sellaista oravankynttä. Olikohan 64 hlp, maksimissaan.

Kylläpä siellä on vilja-aitan viljavuudet, kun tässä Hermannit ja Vertit antoivat todella kuivina vuosina sen tuhat kiloa pelkkiä tähkäntuppia. 4,5 t sato on bumper crop tässä, silloin kun on satanut ainakin kerran.  Muuten, 64 kg hl-paino on rehuohralla kauppakelpoinen ja perushintainen (Hankkija) , eri asia on oikeasti kuivan maan kauran 40-42 kg hl-painot, koska alle 50-kiloista eivät ota vastaan kuin poikkeustapauksissa.

-SS-

Nii, ei noita aikaisia ohria saa kylvääkään minnekään poudan arkaa lähelläkään olevalle maalle. Vain hikeville pelloille. Ja siinä tulee sitten se kysymys, että haluaako "tuhlata" hyvän pellon kapasiteettia jo lähtökohtaisesti satotasoltaan heikommalla lajikkeella.  JOS ohra saa kaikki lääkkeet ja paino jää täyden kauppakelpoisuuden rajalle, on se vain pska lajikkeena. Paremmalla lajikkeella ei tarvi jännittää jääkö hiirenkynsiksi, samoissa olosuhteissa, puhumattakaan todellisesta lakoherkkyydestä. Kasvaa kuin heinä, pitkäksi ja heikkokortiseksi ja vaatii paljon korrensäätöä. Samaan satoon pääsee toisella lajikevalinnalla pelkällä rikkatorjunnalla, on se sato sitten 2.5tn/ha tai 5tn/ha.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22370
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 26
Samaan satoon pääsee toisella lajikevalinnalla pelkällä rikkatorjunnalla, on se sato sitten 2.5tn/ha tai 5tn/ha.

Ohralajikkeiden valitut lajikeominaisuudet eivät aina ole säädettävissä kaikilta osiltaan optimaalisiksi. Eli voi käydä niin, että jos jotakin ominaisuutta parannetaan, toisesta voidaan joutua tinkimään. Luja- ja lyhytkortisuus voi tuoda mukanaan vaateliaisuutta tai poutivuutta. Tämä onkin ongelma täällä kuivalla rannikkoalueella, kun lajikkeen kelpoisuutta arvioidaan jopa pumppukuivatusalueiden menestymisellä, jossa lako ja ravinnesaturaation kesto on tärkein viljelyn onnistumiseen vaikuttava tekijä.

Toki syysviljat ovat se ratkaisu kuivilla alueilla, jonka ohessa kevätviljat ovat harvinainen kummajainen. 2012, 2015, 2017 oli korjuussa satunnaisia vaikeuksia myöhäisillä kevätviljalajikkeilla. Jopa keskimyöhäinen kevätvehnä, esimerkiksi Zebra, silloin valmistui vasta  syyskuun loppupuolelle, kun äärisatoisat lajikkeet valmistuivat vasta kuukautta myöhemmin, jopa hakekuivurin käyttäjät alkoivat miettiä, onko tässä järkeä polttaa satoja kuutioita myyntikelpoista haketta tuon viljapuuron kuivattamiseksi. Aikaisten kevätviljojen tarve lähtee täällä etelässä siitä, että joskus olisi hyvä saada kierto käännetyksi syysviljalle ilman yhden satovuoden tuotannotonta jaksoa, tai saada syyruis vähenemään syysvehnän joukossa. Vielä tärkeämpää se nykyään on, kun nurmille on tulossa korjuupakko. Jos puinti asettuu kosteana vuotena sinne syyskuun loppupuoliskolle, on melko haastavaa saada aikaan parasta mahdollista ajankohtaa hybridirukiin, syysöljykasvin tai syysohran kylvölle.

-SS-

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1704
Vs: Puinnit 26
Näin ensimmäisen puimurin työssä. Syysrypsiä se kai oli.
Aina ei voi onnistua.

berkut

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 88
Vs: Puinnit 26
Alkaa Varsinais-Suomessa populaatioruis ihan mukavasti tähkä olla kääntynyt. Tänään kävin käsin puimassa muutamasta kohdasta 25...26%. Veikkaus on, että jos kelit jatkuu tällaisena +20 ja tuulisena sitä voisi aloitella loppuviikosta puinnit. Niin kauan kun tuo on vielä pystyssä.

Tällä seudulla vaikuttaisi syys- rypsit ja rapsit olevan puitu.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22370
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 26
Lene-ohraa puitu 14,5%  , muutama vihreä siellä täällä ja muutama pienehkö jyvä myös. Satotaso on ennakoitu., eli huomattavasti parempi kuin 2018-2024

-SS-

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3574
Vs: Puinnit 26
Kylällä on puitu syysvehnää. Täytyy varmaan kärry ja puimurin laitta käyntiin sitten.

maamees

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 196
Vs: Puinnit 26
Joo, kyllä nuo syysruis ja -vehnä alkaa olla liki valmiita. Myös 1. Satovuoden Rakel timppa on hyvin lähellä. Mites, ootteko nähnyt puitavan timoteita jossain?

hummeri5

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 929
Vs: Puinnit 26
Syysvehnää Forssas

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 22370
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 26
Keväällä tuhoon tuomittu Ceylon on melko kypsää, vihreitä on jonkin verran joukossa, ja helpeet muutenkin ovat tiukassa. Että voisi pari poutapäivää tarvita. Mutta säistä kun ei tiedä, niin ajoin puimakoneen Lene-pellolta suoraan Ceylon-pellolle ja puin jotain kolme säiliöllistä. Onhan se semmoista juoksevaa, alle 20%

Satotaso pikkasen alle kymppitonnin. Huomenna menen keikuttelemaan lisää. Kultivaattorin möhkäleet ovat kovettuneet melko epätasaiseksi, että viskoo ja pomppii ainakin säiliö tyhjänä.  Sänkimaalle levitetty on vielä vihreäraidallista, viikon kestänee kellastua.

-SS-

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 397
Vs: Puinnit 26
Sama homma skagen, valmista on.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1704
Vs: Puinnit 26
Emerick käsinpuituna luokkaa 16%. Kaunistanee hieman todellisuutta. Kuminaa puivat tänään.
Aina ei voi onnistua.