Parempi kasvuunlähtö ja vähemmän juuriston tuhoutumista pitkässä sängessä on tavoitteena.
Ensimmäisessä sadossa ei ollut yhtään lakoa. Mikäs sen olisi kaatanut kun ei yhtään satanut. Rehunteon jälkeen oli viileää ja pilvistä. Sänki ei kulottunut ollenkaan, vaan alkoi heti vihertää. Just kun saatiin lietteet levitettyä tuli parikymmentä milliä vettä. Nyt näyttää toinen sato hyvältä. Parin viikon päästä varmaankin tehdään.

Valiohan on vuosia ajanut niittoa pitkään sänkeen.Pitkä sänki nostaa d-arvoa ja vähentää "paskojen"joutumista rehunjoukkoon.

ja esikuvaus toimii paremmin kun on pitkän sänken päällä karho...  ei haittaa jopa multa mykränläjiltä..

Meillä oli aikoinaan , vuonna miekka ja kilpi, Junkkarin niittomurskain. Siinä samaa ongelmaa, kun muoviset murskainsormet kuluivat, ja nimenomaan juurikin lautasten välin kohdalla, siitähän se heinämassa kulkee. Murskaussormien paikkoja kierrättämällä ongelman kans tuli toimeen.

Noi JF.n murskaimet on tainneet hävitä kokonaan, myytiinköhän niitä paljon?

Meillä oli Taarupin 2.4 leveä niittomurskain aikoinaan ja siinä oli nailonsormet, ne ei ehtineet kulua kun katkeilivat

Murskain sormien kulumisen ymmärrän, mutta niiden vaikutusta sänkeen kyllä epäilen. Se heinä on jo poikki siinä vaiheessa, kun murskain roottori sen tavoittaa. Heinä katkee vaikka murskain ei edes pyörisi.

Tuo Jf oli kuin kelasilppuri ilman torvea. Pätki heinän kyllä kuivavaksi, mutta se taas toi omat haasteensa. Joskus tehtiin esikuivattua ... tuolla kaato ja kelasilppurilla kyytiin. Jäi silti pitkäksi ja rehu lämpes. Tietysti liian hidas syöttö yms. Pari kolme tuollaista oli tällä kylällä. Vieläkin kait yksi luomumiehellä viherlannoituksen niitossa. Sen perä on kuulemma purettu, että heinä leviää koko koneen leveydelle.

Vai mitähän JF:n murskaa tässä kyseltiin ? On täs ainakin lähistöllä ollut aikoinaan kolme lieriöinen jossa murskaaja  ja ihan normi hinattavia 3,2 pari kappaletta. Eiköpähän nuo olleet jotain Kuhuni kopioita, vai oliko peräti samoja , eri värillä.

Meillä tehtiin varmaankin 1974 110 cm JF niittosilppurista tuollainen murska. Torvi pois ja pelti kelan päälle, joka käänsi tavaran kelan takaa peltoon. 1976 tuli tuollainen JF SL 152., jollainen Lypsyukonkin varmaankin oli. Ensimmäisenä vuotena ajoin sillä omia ja 1977 aloitin tuolla urakkaniiton. Vauhti ei päätä huimannut kun naapurin ojittamattomia merenrantapeltoja niitti 165 Massikalla. Avauksissa timotein tähkät heiluivat konepellin yläpuolella. Vahva värkki oli. Viitisentoista vuotta sitten nostin romulavalle. 1986 hankittiin surullisenkuuluisa Nokka 190 Hydro. JF:llä joutui edelleen yleensä lohkon ajamaan loppuun kun Nokka hajosi. Sitten tuli JF 2 m lautasmurskain, GMS 200. Siinä oli metelliset murskainsormet. Seuraavaksi tuli JF GX 2400, jossa nailonsormet. Ne kuluivat, jolloin kaikki heinä ei tullut karhoon. Voi se jossain olosuhteissa kuluneill sormilla jäädä palkin eteen, jolloin alkaa tekemään raitaa. Seuraavaksi oli 2 Taarupin 3,2 m mepaa, joista jälkimmäisessä mattoperä. Se sai kaveriksi Pöttingerin 3 m etukoneen. Sitten oli 2 Pöttingerin 3,5 m mattoperällä. Nyt on murskaimeton Pöttinger S12 perhonen.
Muutama kymmenentuhatta hehtaaria on tullut 50 vuoden aikana niitettyä.

ja koneitten kehitys varmasti tullu huomattua.      ite kyllä mietin tuota raitaa kun unohtu kuhnissa toinen laitaressu kuljetusasentoon.   ilma karkaa ja tosiaan se heinä kaatuukin lautasen päältä eteenpäin..    ainakin helpompi raitamuotostuminen jos on harvempi lyhyenpi heinä.   pitkässä vahvassa kasvustossa sit harvinaisempi..

Meillä tehtiin varmaankin 1974 110 cm JF niittosilppurista tuollainen murska. Torvi pois ja pelti kelan päälle, joka käänsi tavaran kelan takaa peltoon. 1976 tuli tuollainen JF SL 152., jollainen Lypsyukonkin varmaankin oli. Ensimmäisenä vuotena ajoin sillä omia ja 1977 aloitin tuolla urakkaniiton. Vauhti ei päätä huimannut kun naapurin ojittamattomia merenrantapeltoja niitti 165 Massikalla. Avauksissa timotein tähkät heiluivat konepellin yläpuolella. Vahva värkki oli. Viitisentoista vuotta sitten nostin romulavalle. 1986 hankittiin surullisenkuuluisa Nokka 190 Hydro. JF:llä joutui edelleen yleensä lohkon ajamaan loppuun kun Nokka hajosi. Sitten tuli JF 2 m lautasmurskain, GMS 200. Siinä oli metelliset murskainsormet. Seuraavaksi tuli JF GX 2400, jossa nailonsormet. Ne kuluivat, jolloin kaikki heinä ei tullut karhoon. Voi se jossain olosuhteissa kuluneill sormilla jäädä palkin eteen, jolloin alkaa tekemään raitaa. Seuraavaksi oli 2 Taarupin 3,2 m mepaa, joista jälkimmäisessä mattoperä. Se sai kaveriksi Pöttingerin 3 m etukoneen. Sitten oli 2 Pöttingerin 3,5 m mattoperällä. Nyt on murskaimeton Pöttinger S12 perhonen.
Muutama kymmenentuhatta hehtaaria on tullut 50 vuoden aikana niitettyä.

Mitä heinän joukkoon kuulumatonta on mennyt murskaimista läpi?

Kiviä, aisanaluspölkkejä, rautalankavyhtejä ja muuta aitatarvetta, kaivoja, kauriinvasoja, rusakoita

aikoinaan niitin naapurin vanhaa lammashakaa ja olipa kiva kun sattui verkko joka unohtunu maahan aitamuutoksen jäliltä nousemaan terille..      hetken sai rälläköitä!     osaa muuten nyykkäri sammahtaa nopsaan täysiltään...