Sinänsä totta että kun mennään riittävästi ajassa taaksepäin niin hirrestä ja muusta järeästä ne kaikki tehtiin kun sahatavara oli kallista, harvinaista ja/tai sitä ei läheltä saatu ollenkaan.

Hirttä tai vastaavaa muuta pelkkaa sai hakemalla pyöreän puun metsästä ja sitä piilukirveellä veistämällä, lautaa ja rimaa ei niinkään ollut helpolla tehtävissä.
Ainakin tällä seudulla vanhimmat ladotkin ovat hirttä, yleensä tietysti helpompaa pyörösellaista. Katoissakin oli puolipyöreää (halkaistua) jossa sitten päreet tai olkikatto. Pari sellaista latoa olen omalta tilalta aikoinaan purkanut.

Se on sitten myöhempien aikojen juttu kun on lautahökkeleitä alettu pykäämään.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 10.06.26 - klo:19:16

en tiijä millasessa alutahökkelissä perseporari asustelee mutta täällä on nuo torpatkin ollu yleensä hirrestä tehtyi..   viime syksynä olin mukana purkamassa yhtä torppaa ( kaks huonetta ja eteinen..) ja hirret oli kivaa 28- 32 senttistä jäätiä,   saa hyän savusaunan joka noista rakentelee tahi kotteron tallin..  uusio käyttöön meni nuo puut ja osa latatavarastakin kun oli semmosta tuumasta sekin..  ja reilun sata vuotta oli tuollakin ikää,  pärekatolla..   mitäs se nykyään mitallistettu tavara..  2x4 on joku 47mmx96mm tai jotain...

Olet todellinen typerys, jos luulet, ettei teidän seudulla tehty aikanaan myös onnettomasta ja surkeasta puutavarasta töllejä ja hötisköjä. Kyllä on kuule tehty ja ne ovat jo aikoja sitten hajonneet tai purettu . Sun juttusi ovat kehitysvammaisen tasolla. Taannoin väitit, ettei teidän alueella tehdä edes itsemurhia, kun kerran tutut pajalla eivät kahvikupin äärellä ole niistä sinulle kertoneet . Ja tilastot kertovat ihan muuta.

 Ehtapoika-Oxan mielestä sellaista ei ole olemassakaan, mikä ei näy hänen silmissään. Aivan tyypillistä luuloa tynnyrissä asuneelle peräkamarivanhapojalle.

Kyllä niitä lautahökkeleitä on täällä böndellä vähemmän ollu.Syy lienee tuohon se ettei niitä lautoja ole ollut.Rintamamiestalot on sitten näitä lautahökkeleitä.

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 10.06.26 - klo:20:09

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 10.06.26 - klo:19:16

en tiijä millasessa alutahökkelissä perseporari asustelee mutta täällä on nuo torpatkin ollu yleensä hirrestä tehtyi..   viime syksynä olin mukana purkamassa yhtä torppaa ( kaks huonetta ja eteinen..) ja hirret oli kivaa 28- 32 senttistä jäätiä,   saa hyän savusaunan joka noista rakentelee tahi kotteron tallin..  uusio käyttöön meni nuo puut ja osa latatavarastakin kun oli semmosta tuumasta sekin..  ja reilun sata vuotta oli tuollakin ikää,  pärekatolla..   mitäs se nykyään mitallistettu tavara..  2x4 on joku 47mmx96mm tai jotain...

Olet todellinen typerys, jos luulet, ettei teidän seudulla tehty aikanaan myös onnettomasta ja surkeasta puutavarasta töllejä ja hötisköjä. Kyllä on kuule tehty ja ne ovat jo aikoja sitten hajonneet tai purettu . Sun juttusi ovat kehitysvammaisen tasolla. Taannoin väitit, ettei teidän alueella tehdä edes itsemurhia, kun kerran tutut pajalla eivät kahvikupin äärellä ole niistä sinulle kertoneet . Ja tilastot kertovat ihan muuta.

 Ehtapoika-Oxan mielestä sellaista ei ole olemassakaan, mikä ei näy hänen silmissään. Aivan tyypillistä luuloa tynnyrissä asuneelle peräkamarivanhapojalle.

Kyllä niitä lautahökkeleitä on täällä böndellä vähemmän ollu.Syy lienee tuohon se ettei niitä lautoja ole ollut.Rintamamiestalot on sitten näitä lautahökkeleitä.

Mäkitupalaisten ja jopa torppareidenkin hökkelit olivat yleisesti vaatimattomia rakennuksia. Puhumattakaan siitä todellisesta köyhälistöstä, joka valui maalta kaupunkeihin ja värkkäsivät.perheelleen asuimistot siitä, mitä käteen saivat. Osa joutui asumaan jopa maakuopissa. Tuossa yksi esimerkki

https://fi.wikipedia.org/wiki/Porin_kuoppakaupunki

juuu, kehitysalueilla oli noin mutta täälläpäin oli jopa köyhillä rakentaa kunnon mökki...  joka kertookin sen miks siä alun peri aloit kirjoittaa kommenttia.     kunnon puusta tehty kestää sit reilusti sukupolvia...

Sehän on lähes yks hailee mistä seinät on tehty. Mutta perustukset ja katto ovat tärkeitä. Romahtaa se hirsitalokin, jos katto vuotaa.

juuu, kehitysalueilla oli noin mutta täälläpäin oli jopa köyhillä rakentaa kunnon mökki... 

Juu juu, sehän on selvä, että savossa kaikilla on aina ollut varaa asua vankasta hirrestä rakennetuissa hirsilinnoissa. Kaikilla maalaisillakin oli kartanonisännän varallisuus takataskussaan.

🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣

lauta on kallista tehä mut kun puut reilun kokosia ni miks tehä tölliki vain päreistä?  täälläpäin on puut ollu oikean kokosia tehä vaikka se 5x6 metrinen mökki torppalaiselle..       muutaman torpan purkaneena katellu että on hyästi osattu tehäkii.. 

lauta on kallista tehä mut kun puut reilun kokosia ni miks tehä tölliki vain päreistä?  täälläpäin on puut ollu oikean kokosia tehä vaikka se 5x6 metrinen mökki torppalaiselle..       muutaman torpan purkaneena katellu että on hyästi osattu tehäkii..

Köyhät tekivät töllinsä muiden jättämistä " päreistä" koska saivat ne ilmaiseksi. Piste . Koska heidän elämänsä oli niin niukkaa ja köyhää, että nälkä oli jokapäiväinen vieras. Piste. Rahaa ei yksinkertaisesti ollut laittaa kiinni kunnon rakennustarpeisiin. Piste.

 Ne vanhat rustingit, joita sinä olet purkanut ovat olleet rakennuksista parhaasta päästä, koska ovat kestäneet siihen saakka, että sinä olet päässyt ne näkemään. Ne muut kyseisen aikakauden rakennukset ovat hajonneet jo aikoja sitten. 

 Pieni pala yleistä  kotimaisen kansanhistorian tuntemusta olisi monelle paikallaan.

ootko muuten ite purkannu tuohikattoisia rakennuksia?   ja nuo oli ns. joutoväen rakennuksia jotka oli torppareina ja muonamiähinä..   ja niissä tosiaan vähän lautaa käytetty..   ja hiton hyin oli piiput tehty silloin.  metässä on vieläkii piippu pystyssä vaikka ei enää siinä kuusikossa muuta  nurkkakivien lisäks löyty.

Köyhälistön puolustukseksi on sanottava, että ennen vanhaan köhyilläkin oli kädentaidot hallussa, osasivat muiden jätteistä tehdä edes jotakin, kuten muurata vaikka savuhormin hökkeliinsä, mutta tänä päivänä uusavuttomuus kukoistaa, harvoilla on käden taidot hallussa,  ennen vanhaan ei edes tunnettu käsitettä uusavuttomuus, kaikki osasi tehdä käsillään monia asioita, nykypolvi osaa vain räpltä kännykkää, ja siitäkin vain pelejä osataan pelata. Itellä ei ole kännyssä pelejä, kun en osaa niitä yhtään pelata.

Aina ei ole ymmärryskään riittänyt. Rakennusvirheitäkin on osattu tehdä kautta aikain.
Suhteellisen tuore tapaus on kun naapurustossa rakensivat siirtolaistilan päärakennuksen joskus 1950-luvulla. Asuivat aiemmin oljilla eristetyssä ladon osassa. Kerrotaan että rakennuksessa käytettiin eristeenä kosteaa purua. Rakennus oli purettu jo 1960-luvun alussa.

Karjalaiset tekivät hirsitalonsa maapenkille, vaikka lattia olisikin ollut irti maasta, ei talo ollut nurkista ja lattian ja seinän seutuvilta vetoinen niin kuin monesti korkeiden kivien päälle ladottu hirsitalo lännempänä. Alimpien hirsien uusiminen oli määräaikaishuollon omainen tapahtuma. Ilman tällaista kunnossapitoa ne hirsitalot ovat painuneet unholaan.

-SS-

mutta kun on rakennettu kumpareeseen ni jopa säilyy pitkään.   kun vesi ei ole jatkuvana riesana.     tuo viimeisin mökki jonka purin oli just ns. läjän päällä ja alimmat hirret oli vain murkkujen syömiä,   siis jouti polttopuuksi.   ne nurkkakivet oli kyllä hyin aseteltuja ja saivat jäähä siihen sijoilleen ja nykyään kait löytyy sen piipun mukaan etittäessä hyinkin..  mitat olen kyllä jo unohtannu..

ootko muuten ite purkannu tuohikattoisia rakennuksia?   ja nuo oli ns. joutoväen rakennuksia jotka oli torppareina ja muonamiähinä..   ja niissä tosiaan vähän lautaa käytetty..   ja hiton hyin oli piiput tehty silloin.  metässä on vieläkii piippu pystyssä vaikka ei enää siinä kuusikossa muuta  nurkkakivien lisäks löyty.

Olen purkanut elämässäni ihan kaikenlaisia rakennuksia, paitsi ikivanhoja lautahökkeleitä, koska ne ovat hajonneet itsestään jo kauan ennen syntymääni.

 Malka- eli tuohokatto saattaa kestää lähes ihmisiä, kunhan malkoja jaksoi vaihtaa ja niiden kuntoa tiirailla . On pari sellaistakin tullut vastaan. Museokohteita, ei purettu.

 Pärekatto oli yleisin kattomateriaali taannoin.Yleensä pärekatto kestää sen 15-30 vuotta, mutta hyvin huollettuna ja jatkuvasti sen kuntoa seuraten katto voi kestää huomattavasti kauemminkin. Toki  mm.päreiden valmistamistapa, katon aurinkoalttius ym. vaikuttavat asiaan.

Aina ei ole ymmärryskään riittänyt. Rakennusvirheitäkin on osattu tehdä kautta aikain.
Suhteellisen tuore tapaus on kun naapurustossa rakensivat siirtolaistilan päärakennuksen joskus 1950-luvulla. Asuivat aiemmin oljilla eristetyssä ladon osassa. Kerrotaan että rakennuksessa käytettiin eristeenä kosteaa purua. Rakennus oli purettu jo 1960-luvun alussa.

Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa on hyvä kuvaus asiasta. Kalle oli muistaakseni vuoden ajan sodan jälkeen Taivalkoskella rakennusmestarina. Paikkakunnan kouluissa käytettiin lattiaeristeenä märkää purua ja lopputulos oli sitten selvä.