Nostolaitteen nostovoima aika surkea 110hv koneeksi...

Ennen aikaan nostovoimana ilmoitettiin pikakytkentäkourissa ylös päin saatava suurin voima.  Tuo Lovolin tulos on 60 cm etäisyydellä kourista , kolmipistetelineessä. Esimerkiksi Belarus 825  nostovoima vetovarsissa 26 kN, mutta nostotelineessä 60 cm päässä 18,8 kN. Leylandin aikanaan kehuttiin nostavan nostolaitteella 2,2 tonnia, mutta nostotelineessä se nosti 1,4 tonnia, mikä olikin huomattu, kun aikansa 1500 kg:n lannoitelavoja yritti nostaa trukkipiikeillä. Apusylinterillinen Foordi nosti vetovarsien päissä 2,7 t
ja nostotelineessä vielä 2,4t. Jopa 1,8 tonnia nostavaksi mainittu viistonninen nosti saman lannoitelavan joka Leukulla jäi nostamatta.

Ottamatta kantaa kiinantavaraan sinänsä, mutta nostolaitteen geometria myös vaikuttaa, paljonko nousee. Ehkä tuolla Lovolin nostovoimalla 3-siipinen paluuaura nousisi. Jos työntövarren kiinnityspiste on kovin alhaalla, nostaa näyttävästi, mutta tehot häviävät vivustoon.

Kuinka paljon nostolaitteen oikein pitää nostaa ? Onko hulluudella tuossa hommassa enää rajoja ? Traktorin omapaino 14 tonnia, nostovoima 13 t, etupainopuntti 5 tonnia ? Paljonko sille taka-akselille tulee painoa, ei monella paikallistien sillalla saane tuollaisilla painoilla ajaa ?

-SS-

Samaa kanssa oon miettiny, isojen poikien koneista perhosniittomurskain tulee äkkiä mieleen mikä on painavin. Tuommoinen kvernelandin nelisiipinen EI variomaatti kyllä nousee Mezzo valmetilla kyllä ihan heittämällä. Ei sellaisilla kukaan tosiviljelijä enään kynnä. Viisi siipisiä näkyy jonkun verran, isommat on hinattavia

Painavimpia nostolaitekoneita taitavat olla isot ruiskut, nostolaitemallin lautasmuokkarit ja runsaasti varustellut paluuaurat.
Ja ison luokan heinäkoneet (perhoset, leveät pöyhimet ja sellaiset). Joskus suunnittelin ajaa vajaan 9 m pöyhintä pienemmällä koneella mutta 1. nosto pihalla sai vaihtamaan veturia pykälää tukevampaan....

Kylvökoneet ja äkeet ovat muuttuneet jo järjestään hinattaviksi. 70-luvulla se 2,5 metrin sininen Juko-yhdistelmäkone asennutti apusylintereitä moneen koneeseen. Tai siinähän oli lisävarusteena sellainen sen oma apusysteemi.

Tämmänen melko keinutuoli on 9-siipinen paluuaura nostolaitteissa. Olisiko 3.5 tonnia, etupainoa tarvitaan saman verran 3-4 tonnia ? Ehkä viljan siemen kontakti maahan paranee, kun ei ole liika hötöä maata.

https://youtu.be/BKnOm6ldpfA?si=jxn1SlYYx8F1pxmo&t=144

-SS-

Samaa kanssa oon miettiny, isojen poikien koneista perhosniittomurskain tulee äkkiä mieleen mikä on painavin. Tuommoinen kvernelandin nelisiipinen EI variomaatti kyllä nousee Mezzo valmetilla kyllä ihan heittämällä. Ei sellaisilla kukaan tosiviljelijä enään kynnä. Viisi siipisiä näkyy jonkun verran, isommat on hinattavia

Perhonen ei kyllä ihan mopolla pyörikkään.

No ei juu, eiköhän se noin tosi toimissa sen 300 pollea taida tarvita.

Tähän liittyen, Kanadassa ilmeisesti tehdään tällaista hyvin pelkistettyä perustraktoria, ei tietokoneita ei sähköisiä ohjauksia. Mekaaniset vivustot, -90-luvun tekniikka edustava Cumminsin moottori, mekaaninen syöttöpumppu. Ilmeisesti siellä on näissä laitteissa väljemmät päästönormit?

https://ursa-ag.com/

https://www.farms.com/ag-industry-news/think-buying-canadian-farm-equipment-is-not-possible-meet-ursa-ag-556.aspx

Taitavat madot litistyä Fendtin alla kun lokit noin seuraavat.
Niittoperhonen ilman murskainta ei kauheasti voimaa tarvitse. Ajoin muutaman vuoden Pöttin S12, työleveys 11 m n 150 heppaan piristetyllä 120 heppaisella. Vähemmän tarvitsee voimaa kuin 6 m murskalla. Kuljetusasennossa aika raskas kun tulee viitisen metriä vetovarsista taaksepäin. Työasennossa ei kauheasti peltoa sotke.