Saatiinpas tähänkin aiheeseen kultturisotaöyhötys sotkettua. Ehkä kannattaisi pohtia asioita joskus vähän laajemmasta näkövinkkelistä.
Olet selvästi ideologisesti omassa kuplassasi, kun pitää ruveta "öyhötyksistä " puhumaan. Lisäarvoa et tietenkään pystynyt asiassa esittämään.
Stanfordin yliopiston tutkimus selvittää, mitä tarkoitin. Tutkimus osoitti, että useimpien tekoälyjen ajattelu on siirtynyt ajattelussaan neutraalista linjasta vasemmalle, sekä vasemmistoa kannattavien että oikeistoa kannattavien koehenkilöiden kokemuksissa. Vähiten siirtymistä olisi tapahtunut Google Geminissä ja eniten OpenAI:ssa.
Tekoäly ja Internetin datapankeissa olevat tieteelliset tulokset ovat tylsiä ja useimmat kuluttajat eivät ota vahvaa kantaa niihin. Matematiikka ja fysiikka, kemia, ne saattavat saada olla melko rauhassa politisoitumiselta. Mutta sitten historia, sosiaalitieteet, taloustieteet ja moraalikysymykset, niissä on erittäin vahvasti mukana tekoälyn alkuperäisessä laadinnassa syötetyt ideologiset perusoletukset. Tekoälyä koodaavat ihmiset asettavat sille (toivottavasti ja toisaalta valitettavasti !) tiettyjä tabuja, joita ei saa rikkoa. Jos tekoäly saa perusoletuksena sisäisen omantunnon, että mikä tahansa aikaisempi fakta onkin vain kulttuurisesti sovittavissa tai pakotettavissa tai patriarkaatin tai kolonialismin tuotos, emme pääse oikeastaan missään asiassa valmiiksi, vaan useimmista asioista tulee partisaanipolitiikkaa. Tekoälyn valittavaksi asetettu tieto voidaan myös syöttää raa'alla voimalla internetiin, voidaan jo nähdä, että monen maailmankonfliktin laitamilla totuus on ensimmäisenä heitetty pois.
Tällä hetkellä AI:lla valmistetut -kuvat ja videot ja todisteet mistä tahansa asiasta maailmassa ovat vielä joten kuten tunnistettavissa, mutta kehityksen nopeus on kovaa, ja saattaa olla, että muutaman vuoden päästä emme voi olla varmoja, onko uutisvirrassa oleva kuva- ja tekstimateriaali AI:n tuottamaa rehua vai tietoa oikeasta tapahtumasta. Tällöin varsinkin historia muuttuu virtuaaliseksi ja saattaa alkaa elää aivan omaa elämäänsä. Tällä on vaikutusta demokratioissa, joissa ihmiset tekevät äänestyspäätöksiä myös saatavissa olevan historiatiedon perustella.
Jo lähes sata vuotta sitten tiedettiin, että videokuva, elokuvafilmi ja valokuvat olivat manipuloitavissa propagandatarkoituksia varten. Nyt kun tekoälyt kopilotteineen piileksivät suurtenkin organisaatioiden tietovarastoissa, emme ehkä ollenkaan viitsi epäillä, että jokin tieto voisikin olla muunnettua tai sopivasti valittua. Varsikin digitaaliset tietovarastot eivät ole kiveen hakattua riimukirjoitusta. Voi olla, että joskus tulevaisuudessa tapahtuu vahinko, ja suuri osa ihmiskunnan siihenastisesta tiedosta saastuu AI-töhnällä ?
Kannattaisikohan pistää maakellariin jemmaan jokin Otavan Iso Tietosanakirja, joita oli monessa perheessä vielä 1970-luvulla. Stephen Hawking varoitti ilmiöstä, että yleisälykkyyttä omaavat AI:t saattavat alkaa kommunikoida omalla kielellään, jota ihmiset eivät voi ymmärtää. Tällainen toistaiseksi ei -vaaralliseksi katsottu tapahtuma sattui Metan tekemissä AI - testeissä jo lähes vuosikymmen sitten, siinä pyrittiin tehostamaan tekoälybottien keskinäistä kommunikointia, ja kohta nämä siirtyivät ihmiselle käsittämättömään tietojenvaihtoon, koska se vain oli tehokkaampaa. Nykykäsitys on, että yleisälykäs tekoäly hyvin todennäköisesti siirtyy ihmiselle käsittämättömään kommunikointiin ainakin sisäisesti, koska ihmiskielet ovat epäselviä ja monimerkityksisiä. Mutta jonkin näköinen kääntäjätulkki olisi sidottava kiinteäksi osaksi järjestelmää, jota tekoäly itse ei voisi poistaa. Positiivisena puolena täsmällisen tekoälykielen syntymisessä olisi ehkä se, että silloin tekoälylle lienee turha yrittää selittää, että ruuna olisi tamma, vaikka ruuna pukisi korvaan vaaleanpunaisen rusetin ja kovasti identifioituisi tammaksi.
-SS-