Proxy röyhyllä ja keskimääräisessä paikassa tiukkaa tekee ylittää 50cm. Jos tämän unohtaa niin kasvusto voi hyvin. Tumman vihreää ja elinvoimaista, toistaiseksi. Suorakylvetty maa on tietysti aivan sementtiä, mutta kai se kapillaarinen kosteus sieltä nousee. Viime kesänä Proxy selvisi kuivasta kaudesta kaikkein parhaiten, mutta kuinka käy nyt, aika näyttää. Belinda etätilalla vasta kasvattelee lippulehteä. Tällä hetkellä siellä ei ole enää eroa suorakylvetyn ja kynnettyyn perustetun välillä. Kokonaisuutena tulee olemaan hankala heinäkuu, jos pitkät poudat tästä alkavat. Puintiaika on yllättävän lähellä. Se tuli tuolla reissulla selväksi, että ohra on pärjännyt selvästi paremmin tämän kesän olosuhteissa. Kasvustot ovat petranneet, siinä missä kaura on jämähtänyt. Ilmeisesti nyt on ollut tasapainoista ohralle. Kevätvehnä suorittaa tasaisesti, sieltä ei kommenttia kuulu.

Jos sitä kortta= juuria tarvii kasvattaa kasvattaa kun kosteus löytyy vierestä. Milla kokemuksilla niin suorakylvetyssä ei ole koskaan ollut ongelmia kosteuden riittämisen kanssa. Maa on kuin betonia ja halkeamia tulee mut silti sieltä löytyy tummempaa savea jossa kosteutta edelleen on. Taivaalta tuleva liika vesi sen voi kyllä tuhota. Ohralle ollut ehkä suotuisa olosuhde. Ei hellettä, ei liikaa vettä, ei liian vähän vettä. Kannattaa melkein käydä eurojaska tekemässä, tälläinen munkki ei osu kuin kerran 50 vuodessa.. 
Ei koske pohjanmaata vai kuinka se SS aina toteaa.. 

Suurimmat pelot tulvista ja sadon tuhoutumisesta osoittautuivat ennenaikaisiksi. Salon keskustan tuntumassa ei tullut kovin rankasti vettä, määrä ehkä jopa jäi alle 10 mm:n. Tuollainen sade ei vielä aiheuta tulvia. Perniön kohdalla ja eteläpuolella, Särkisalo-Tenhola-linjalla, kulki musta pilvi, josta saattoi tullakin vettä kovasti. Meillä kertyi mittariin noin 15 mm. Kyllä vilja sen vielä kestää.

Huoli on, osaavatko kuivaan tottuneet viljakasvustot sopeutua maan myrkyttäviin sadekuuroihin.

-SS-

ja se kuinka maa tuon veten hoitaa,  onkin nykyään aika iso kysymys..   ei hirveesti vettä mutta silti pelloilla lätäköitä..   kuulin yheltä etelän kävijältä kuin ihmetteli tuota..   en ihan varma oliko kyse tään kesän sateista..

Kevätviljoille tuli ehkä toinen sadekuuro kesälle.  Huolestuttavaa on, koska vähäinen sade sai Sylvesterin tähkät painumaan jo alas. Eikä ollut eroa, oliko laitettu Terpalia vai ei. 2-tahoinen Veera taitaa kestää sateita hyvinkin.


Kuva: Veera on lyhyen läntää, mutta tiheää, kuiva mäenpäällys ihmeesti sentään jaksaa pysyä elossa. Sylvesterin korsi on alkanut paikoin antaa periksi yökasteille, kevätkynnetty on samalla tavalla kasvanut kuin syyskyntöön kynnetty, Vähäinen sängestä kevytmuokattu on eniten myöhässä ja kitukasvuista. Viime vuonna jo tuli huomattua, että sänkikylvö ei ole Sylvesterin juttu.







Myöhään (2.6.26)  kylvetty Lene odotteli 11.6. tullutta 10 mm kuuroa, ennen kuin jyvät alkoivat itää. Siksi se on tällä hetkellä vasta tulossa korrenkasvuun; vasta vajaa viikko sitten sai halvimman mahdollisen rikkatorjunnan, 12 g Trimmer ja 0,5 l Primus XL + kiinnite ja EDTA Micromix. Mitään muita käsittelyjä tuohon ei liene tulossa, apulantakin on laitettu puolikkaalla annoksella.



Calispero on väriltään hyvä, korteilla katsottuna ja AT-Farmilla. ATFarmissa väri tumman sininen/mustan sävyinen. Osassa ohraa oli väri lilan violetti, mutta kevätmuokattuun sänkeen Sylvesteri oli vihreä tai osin vaaleanvihreä.




Kuva: syyskyntö kasvaa kevätvehnällä heikommin kuin syvämuokattu kevätkylvö. Ja on merkittävän aikaisemmassa, ehkä kuivuuden takia.

Ainoa vilja, josta ei ole kuvaa, on Sting-ohralle kylvetty palsta. Se on AT-Farmissa pahimmin lilan värinen, tiedän valmiiksi, koska sinne lipsahti hiukan turhan paljon lannoitetta syöttimestä (halusin tyhjentää koneen kun se oli viimeinen kotipelloista ja tauko oli tiedossa) Täytyy käydä siellä vielä. Näillä näkymin sopimus menee ohralla yli. Nyt pitänee tehdä satoarviota, jotta voisi markkinoida sitä potentiaalista ylijäämää sitoumuksetta. Rahdissa jos yksityinen ostaja tulee vastaan niin voisi tilahinnan puristaa alle viljaliikkeiden syksyn hinnan ....Turku 169 Hankkija.

-SS-

Tosi hyvännäköisiä viljoja kautta linjan! Kuivuus ja poutiminen vaikuttaa selkeästi tähkälle tuloon. Omissa verrokkina keväällä lautasmuokattu ja kohtuu syvään kylvetty Quattrox ja sama lajike suorakylvettynä. Ero siinä, että suorakylvetty sai yllättävän 30mm sadeosuman, lautasmuokattu samasta sateesta ehkä 2mm. Keväällä muokattu tuli selvästi aikaisemmin tähkälle ja kasvuetu on säilynyt helposti. Suorakylvetty vaikuttaisi myös tiheämmältä. Pintaan kylvetty ja oraat tulee paremmin ylös kuin reilun maakerroksen alta. Moni tykkää noista syvistä kylvöistä, mutta omat mietteet vähän sellaiset, että kun orastuminen kestää, niin poutaisilla keleillä maa on paljaana ja kuivuu pahemmin, mikä taas huonontaa kasvua usein peruuttamattomasti. Nopea orastuminen peittää myös maan pinnan nopeasti ja alkaa suojata kosteutta. Tästä on hyvä verrokki ehkä viiden vuoden takaa ja olen siitä asti tilannetta seurannut. Tämä jokavuotinen kuivuus on saanut katsomaan asioita aivan eri tavoin kuin joskus takavuosina. Näin tämä maatalous kehittyy pakon sanelemana.

Viljelijän ammattitaitoa on tuntea maansa. Savimaan, jossa ei juuri ole kapilaarista kosteudennousua viljelytoimet ovat ihan erilaiset kuin kapilaarisen hietamaan. Siemen on vietävä kosteuden luo, kosteus ei nouse siemenen luo. Savimaassa taas jos on haihduntasuoja maan pinnalla ei haihtumista juuri tapahdu.
Syvältä pintaan ponnistava oras ei jaksa pensastua yhtä paljon kuin matalampaan kylvetty. Kaikkien itämiskykyisten siemenien itäminen on kuitenkin tärkeämpää kuin pensastuminen.

totta tuo, kuitenkin muuttujia on hiesusavella ja savimaalla, tuleeko kuiva kausi, tai pitkä sadekausi kylvöjen jälkeen, nouseko ne pinnalle, jos syvään kylvö,
no itsellä 3 vuosi peräkkäin "syvään " kylvö, 4-5 cm, hyvin lähtenyt itään ja tasaiseen, ehkä vajaan viikon kestää pintaanousu pitempään

En tiedä onko se sit syvään kylvöä vai mitä mut sen muokkauskerroksen alapuolelle ne on saatava missä kosteus on jäljellä. Muokkauskerros nyt on aina sen 3-4cm vähintään.. joskus kokeilin oikein matalaa muokkausta ja matalaa kylvöä kyl siitä laikukas jäi.

Suorakylvössä voi sit harjoittaa näitä 2cm kylvöjä. Mut kyl siinä mielestäni riski on joka tuli koettua muutamia kertoja et maa ehtii kuivahtaa siemenen ympäriltä ja pelastavaa sadetta kun ei tullut niin harva laikukas oras tiedossa.

Mut jokainen tehköön tyylillään..

Kovin täytyy ihmetellä SS:n kevätkyntöjen onnistumista. Ehkä vettä tuli sopivasti ja jyvät olivat vaossa ennenkuin kynnös ehti edes kuivahtaa..

Ehkä vettä tuli sopivasti ja jyvät olivat vaossa ennenkuin kynnös ehti edes kuivahtaa..

Ei tullut vettä, mutta hiukan talvimärkänäkin käsitelty pelto kynnettynä ei muodosta semmoista tiukkaa kerrosta, eli viilu kuivahtaa muruiseksi muutamassa tunnissa, sitten tasausäkeellä runsaan kahden tonnin painoisella traktorilla, kummallakin puolella 800 mm:n leveydeltä paripyöriä, ajetaan ristiin, seuraavana päivänä äestys useaan kertaan, jotta maa painuu jämäkäksi. Ei kuitenkaan vaivautuvaksi velliksi. Merkittävä hyöty on, että isotkaan ukkoskuurot eivät lietä niitä muruja, eikä vesi jää seisomaan kylvöriviinkään. 

Eräs isompaa alaa viljelevä näkyy kehittäneen systeemistä toimivan, joutuisan ja huippusatoisan systeemin. Kyntö sopivasti keväällä ennen varsinaista kylvöaikaa, sitten maa puhaltuu jonkin aikaa, sitten semmoisella leveällä jyrällä, jossa on jousilatasysteemi, maan pinta tasataan tiiviimmäksi ja sileäksi. Siihen Räpid-kylvö, jolleivät aja vielä äkeellä.

-SS-

Kuinka otollista, että viikon sadejakso (ainakin ennusteissa) osuu juuri kevätviljan kukinnan aikaan. No, ainakaan suorakylväjillä ei pitäisi olla ongelmaa punahomeen kanssa – syystä että koko alkukesän auringonpaiste on haperruttanut maanpinnan olkiputua tautipartikkeleineen ja lopputulos tietenkin viimeistellään jollakin fungisidilla .

Kuinka otollista, että viikon sadejakso (ainakin ennusteissa) osuu juuri kevätviljan kukinnan aikaan. No, ainakaan suorakylväjillä ei pitäisi olla ongelmaa punahomeen kanssa – syystä että koko alkukesän auringonpaiste on haperruttanut maanpinnan olkiputua tautipartikkeleineen ja lopputulos tietenkin viimeistellään jollakin fungisidilla .

Tämä on monelle kauran ruiskuttajalle vakava paikka. Kukinta on juuri menossa ja näin sateista. Sieltä ei vaan voi olla pois ruiskun kanssa.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.07.26 - klo:09:12

Ehkä vettä tuli sopivasti ja jyvät olivat vaossa ennenkuin kynnös ehti edes kuivahtaa..

Ei tullut vettä, mutta hiukan talvimärkänäkin käsitelty pelto kynnettynä ei muodosta semmoista tiukkaa kerrosta, eli viilu kuivahtaa muruiseksi muutamassa tunnissa, sitten tasausäkeellä runsaan kahden tonnin painoisella traktorilla, kummallakin puolella 800 mm:n leveydeltä paripyöriä, ajetaan ristiin, seuraavana päivänä äestys useaan kertaan, jotta maa painuu jämäkäksi. Ei kuitenkaan vaivautuvaksi velliksi. Merkittävä hyöty on, että isotkaan ukkoskuurot eivät lietä niitä muruja, eikä vesi jää seisomaan kylvöriviinkään. 

Eräs isompaa alaa viljelevä näkyy kehittäneen systeemistä toimivan, joutuisan ja huippusatoisan systeemin. Kyntö sopivasti keväällä ennen varsinaista kylvöaikaa, sitten maa puhaltuu jonkin aikaa, sitten semmoisella leveällä jyrällä, jossa on jousilatasysteemi, maan pinta tasataan tiiviimmäksi ja sileäksi. Siihen Räpid-kylvö, jolleivät aja vielä äkeellä.

-SS-

Maalaji ei siis ole hiesua. Omassa kevätkynnössä kyseinen maalaji meni melko multavaksi ja osasi liettyä varsin lahjakkaasti. Kuorettuman auki raappiminen toimi odotuksia paremmin ja kasvusto on tällä hetkellä hyvää. Pikkuisen harveni siitä raaputtelusta, mutta sille ei voinut mitään. Nyt kyllä kestänee kaikenlaiset sateet. Kuivuus jää testaamatta seuraavaan kertaan, sille ei nyt löytynyt otollista ajankohtaa. Pari kertaa äestin, lähinnä tasausvaikutuksen takia. Tiivistämistä en varsinaisesti hakenut, mutta tuntui, että tiivistyy kyllä riittävästi näinkin. Ei tuntunut rengaskaan painuvan haitallisen paljon vaikkei käytössä ollut minkäänlaisia paripyöriä.

Tämä on monelle kauran ruiskuttajalle vakava paikka. Kukinta on juuri menossa ja näin sateista. Sieltä ei vaan voi olla pois ruiskun kanssa.

Kyllä ne harvat kaurapellot, joita näkyy, on tallattu päisteistä melko isoilla traktoreilla sen verran tuoreeltaan, että kyllä siellä on käyty punahomeita torjumassa, juuri röyhyn nostaessa päätään. Taitaa Hankkijan kaurasopimuksessakin edelleenkin olla jokin vastaanottotakuu, jos tekee torjunnan.

Tein nollaruudun kevätvehnään, ja myöhään kylvetty Lene ehkä jää kokonaan ilman ruiskutuksia; voi sitten ihmetellä, miksi ei satoa tule. No ehkä myös siksi, kun sille ei olisi oikein paikkaa siilossa, jos muista palstoista tulee suomalainen keskisato ja toimitus vasta 2027.

Ei heinäkuun lämmin ja sumuinen ukkosvoittoinen sää ole mikään ihmeellisyys. Tässä Salon alueella on yli kymmenen vuotta ollutkin melko kuivia heinäkuita; 2013-2025 heinäkuut, sademäärä verrattuna vertailukauteen keskimäärin  89%. Vuosina 1995-2007, eli saman pituinen jakso, keskimääräinen sademäärä heinäkuina oli 118 % vertailukaudesta. Että kyllä sadekesät ja kuivat kesät tulevat ryppäinä usein. 1970-1982 heinäkuina myös oli selvästi kosteampaa, oli myös viljavuorien aikaa.

Tällä hetkellä maankosteusindeksi on erinomainen Loimaalla ja Pohjanmaan sisämaassa, erittäin kuiva Päijät-Hämeestä Saimaalle päin. Vaikka meillekin päin kuva näyttää kuivaa, maaperä on yllättävän kostea, johtuen heikkotuulisuudesta ehkä.


Kuva: maankosteusindeksi 3.7.2026, Ympäristö.fi

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 03.07.26 - klo:15:34

Kuinka otollista, että viikon sadejakso (ainakin ennusteissa) osuu juuri kevätviljan kukinnan aikaan. No, ainakaan suorakylväjillä ei pitäisi olla ongelmaa punahomeen kanssa – syystä että koko alkukesän auringonpaiste on haperruttanut maanpinnan olkiputua tautipartikkeleineen ja lopputulos tietenkin viimeistellään jollakin fungisidilla .

Tämä on monelle kauran ruiskuttajalle vakava paikka. Kukinta on juuri menossa ja näin sateista. Sieltä ei vaan voi olla pois ruiskun kanssa.

Hiljaa virtaa DON...