Ongelma on myös siinä että toisin kuin muussa yritystoiminnassa, niin viljanviljelyssä ei niin sanottu luova tuho toteudu,  eli huonoimmat viljelijät ei putoa pois pelistä,  kun menee  huonosti, sen sijaan  pitää järjestää  kriisikokous, jos homma ei kannata, ja huutaa apua.  Missä tahansa muussa yritystoiminnassa kannattamattomat yritykset lopettaa tai tekee konkurssin, ei ne järjestä kriisikokouksia.
Mutta eihän viljanviljely mitään aitoa yritystoimintaa olekaan, se on useimmille harrastus, jota valtio tukee.   Ja  sit kehdataan vielä itkeä ja järjestää kriisikokouksia, jos harrastus tuottaa tappiota.
Niinpä olet lähellä asian pointtia.  

Moni muu yritystoiminta vaatii siltä yrittäjältä 100% panoksen. Viljelyyn riittää joku 10% panos tai jotain. Siinä kun sit muutamat haluaa vielä talkoilla homman niin eipä se paremmaksi muutu.
Jollain tapaa tietysti mainitsemasi luova tuho toteutuu. Ne jotka saavat hyviä satoja ja toiminta on kannattavaa niin eivät tuolla ole huutamassa kriisiä. 
Mutta jäädään odottamaan uutisia. Eiköhän tuo asia hehkuteta et nyt jotain tapahtuu, nyt tulee muutos.
Olisit tullu kuuntelee
Mulla on ihan oikeita töitä niin ei paikalle ehdi. Enkä myös ymmärrä koko kokoustamisen tarkoitusta jos siellä ei kukaan sanonut viljelijöille et olisi peiliin katsomisen paikka..