Siis mä katson kieroon kaikki oli tilan koko mikä tahansa jotka tekevät rahansa muualla ja tukevat sit maksamaan ylihintaa pelloista.
Aika moni maatalouden ulkopuolelta rahoitettu maa- ja metsäkauppa on katsottava pitkäaikaiseksi sijoitukseksi, ei niinkään jokapäiväiseksi tulonlähteeksi. Ydinkysymys on tällöin se että onko tämmöinen sijoitaminen 'oikein'.
Jos asiaa haluaa moralisoida niin sitten joutuu pohtimaan mikä on 'oikeaoppinen' maakaupan rahoituslähde:
- täysin perinteinen kasvinviljely ja kotieläintalous
- metsäkaupat
- maatalouden koneilla suoritettu maatalousurakointi
- maatalouden koneilla suoritettu muu koneurakointi
- täysin maatalouden ulkopuolinen koneurakointi (maanrakennus/metsä)
- löyhästi perusmaatalouteen liittyvä toiminta ja liitännäiselinkeinot, esim maatilamatkailu tms
- ranta- tai teollisuustonttien myynti ja vastaavat taajamien läheisyydesssä
- maankäyttö hyvillä vuokrasopimuksilla esim aurinkosähköön
- muu täysin matalouden ulkopuolinen yritystoiminta
- palkkatyö
- perintö
- ennestään varakas puoliso
- rahapelit ja pörssivoitot
- ...
Ei tämä rajanveto niin helppoa ole.. tahtoo olla niin että ne piirtää joilla on liitua. Maatalous ja maatalousmaan omistus ei kuitenkaan ole mikään laeilla tiukasti säännelty oikeus.