En nyt oikein pysy taaskaan SS:n sisällön tuotannon vauhdissa mukana..
Menttaliteetti ollut et jos saman saa kuin romuna plus pieni vaivan palkka käytetystä ajasta. Kyselyjä ja varailuja ollut mut sit kun kaupan hetki pitäisi olla niin ei näy eikä kuulu.
No se siinä on, että jos on poistettava kone, jonka metallien (sis. arvokkaammat metallit ja varaosat valmiiksi lajiteltuna) paino on vaikkapa yli 5 tonnia, saat siitä ehkä 500 - 700 euroa, jos laitat romumiehelle. Sitten ne, jotka soittelevat, että saako saako ostaa, ja sanot, että joo 700 euroa, niin kalliina pitää. Sehän on romu ! Eikä hommasta sitten tule mitään. Sitten kun romumiehen aina mukana olevalle kuljetusvälineelle nostetaan ja viedään pois, mytty siirtyy taskusta taskuun, alkaa sen vaivainen valitus, että
kyllähän minä tietenkin olisin maksanut enemmän juu ja silti romuksi pistit, etteivät kiltit perinteen säilyttäjät vaan saisi.
Tosiasia on, että se koneen halukas ostaja haluaisi sen koneen
ilmaiseksi, koska joutuu maksamaan lavettikyydistä sen 700 ! Sitten tulee vielä jälkipuheita, että oli hydraalipumppu sökö ja sylinteriputki poikki ja muuta. Uskomattoman pikkusieluisia ovat jopa ilmaisen tavaran saajat: Annoin vanhan lähempänä miljoonaa kuin puoltamiljoonaa ajetun henkilöauton ilmaiseksi, kun mankui kovasti, etten romuttaisi, ja kun se sitten jossakin vaiheessa hajosi jakoketjun katkeamiseen, alkoi valitus. Siis mitä olisi pitänyt tehdä ? Antaa korjausrahaa mukaan

?
Seuraavakin auto menee romukaupan pihaan, omin voimin pihelle ajetusta volkkarista sain romutustodistuksen ja kahdeksankymppiä kafferahaa, on sekin tuloa, lahjoitukseen verrattuna. Eikä ole perään kukaan soitellut.
Tämä on syy, miksi mieluummin romurille kuin kovin kovin kitsaalle kaupan etsijälle.
-SS-