En osaa sanoa. Paremmin pahnanviljelijä musta on tullu. Useemmankin tiedän kun sen seiskan läpi otti. Kai mää kovalla maanlaadulla sitä selittelen. Ei oo paljoo mitään hikevämpää. Syysvehnäsato jäi jo vähän piippuun sitä tarvittas kasi et läpisatona seiska olis otettavissa. Vähän laiskottelen kanssa kun tosiaan mitään lisälannotuksia en kevätkylvöisille tehnyt. Semmosta suoraviivasta mut tehokasta koitan ja pienillä kuluilla. Vähä joutuu noitten kanaloittenki perään katteleen kumminki.

Suoraan meni kaverin possurapidilla vain se syysrapsimaa eli noin 40%. Puolet kynnön kautta ja 5ha oli viimevuotista syysrapsimaata lisäojituksessa sitä klahtattiin koko kesä tasasemmaks ja menikin vähän turhan tomuksi nyt kerta-ajolla. 15mm nyt tullut yhteensä, hetken tuli vähän turhan kovaakin kun tänä päivän noro meni ihan keskeltä. Idätetty olis ja nyt rauhallisesti kiitos. Jurttia päisteelle ainakin 60% lokakuun toisella viikkoo.

Tuli lauantaina pyörähdettyä ison kirkon tuntumassa niin kyl puinnit on itäuudellamaalla ja kymenlaaksossa melko valmiina. Yksi puoliksi puimaton pelto osui matkalle ja siinäkin puimuri työskenteli.

Nythän näyttää loistavat syys säät loppuivat ja sitä monen kaipaamaa vettä on tullut ja tulossa.
Jonkin verran mielin vielä kiusata rikkoja muokkaamalla mut äkkiä pellot menevät siihen kuntoon ettei kannata mennä sotkemaan. Voi olla että tämän viikon jälkeen voi kaluston pestä talvivarastoon..

Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa. Siinä sivussa maanäytteet kerättävä, kun on taas tasavuosia Herramme Eu:hun liittymisestä. Kairan kanssa tehnyt sellaisen havainnon, että maanrakenne alkaisi taas pikku hiljaa toimimaan ja kaira painuu kohtuu helposti sänkeen. Kultivointi tuottaa aikamoista kilsiäistä, mutta kun alkuviikon sateet vielä jatkuu, niin olettaisin paikkojen pehmenevän sopivaksi. Olennaista tilanteessa on, että vedet alkavat taas painua läpi. Jos sateista tulee selvää taukoa, niin pääsee salaojapiikin kanssa kokeilemaan missä mennään.

Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa. Siinä sivussa maanäytteet kerättävä, kun on taas tasavuosia Herramme Eu:hun liittymisestä. Kairan kanssa tehnyt sellaisen havainnon, että maanrakenne alkaisi taas pikku hiljaa toimimaan ja kaira painuu kohtuu helposti sänkeen. Kultivointi tuottaa aikamoista kilsiäistä, mutta kun alkuviikon sateet vielä jatkuu, niin olettaisin paikkojen pehmenevän sopivaksi. Olennaista tilanteessa on, että vedet alkavat taas painua läpi. Jos sateista tulee selvää taukoa, niin pääsee salaojapiikin kanssa kokeilemaan missä mennään.

Itse tullut toteutettua ajatusta et kolmannes kynnettyä, ne on nyt kylvetty syyskasveille. Sitten kultivoidaan tai muuten minimi muokataan kolmannes ja jos olisin taviksessa niin kolmannes sängelle.

Luomussa viljan sänki ei ole oikein optimaalinen niin tullut nyt tehtyä niin et kolmannes apilanurmella, kolmannes kynnettyä syyskasveilla ja kolmannes minimimuokattua. Jos syyskasvit ei talvehdi niin siinä on sit kynnettyä valmiina aikaiseen starttiin. Minimimuokatut ovat yleensä parempi kevätviljoille kuin kynnetyt. Kynnetyissä kosteus häviää kuivina keväinä liian nopeasti. Kuivia alkukausia on kuitenkin enemmän kuin tämän menneen kasvukauden kaltaisia. Sänki on sit ehdottomasti paras kosteuden säilyttäjä. Toimii täysin sateettomanakin vuonna ok hyvin.

Mut juu riskiä kannattaa hajauttaa. Uhkapelillä voi voittaa mut voi hävitäkkin kaiken.

Reilu 60ha puimatta, omia suurin osa. Eilen tuli puitua ohraa multamaalta märkänä sateiden välissä, ja peltokin oli oikeasti jo märkä pahimmissa paikoissa, raidetta alkoi tulemaan ja ruiskutus"urissa" oli vettä, niissä kahlattiin kesällä yhdellä ruiskutuskierroksella kun oli takana reiluja sateita. Tuo peltojen märkyys kummastutti nyt, sateitahan on tullut ns. jatkuvasti mutta ei kuitenkaan millejä, ilmeisesti tuonne oli osunut joku reilumpi 10-20mm kuuro viime päivinä. Vehnä olisi ollut eilisen puintipäivän vaihtoehtona, mutta nuo ohrat oli saatava pois kun ennusteen mukaan kantavuus pellossa katoaa, vehnäpelloilla parempi tilanne. Rypsiä onkin 27ha lohko, jossa maalaji vaihtelee vuorotellen hienosta hiekasta multa/turvepintaiseen maahan. Voi olla ongelmia tiedossa pitkästä aikaa puimurin kantavuuden suhteen. Pitääkö tässä alkaa kattelemaan paripyörien välikiekkoa, taitaa 20.8R38 passata sopivasti 900/65R32 rinnalle, juuripyörä kantaisi ja avuksi tulisi paripyörä kun tarvetta. Vai pitäisikö laittaa ns. sopivammat 520/85R42, ne olisi kehältään ja vierintämatkaltaan sama ku juuripyörä mutta rasittaako konetta liikaa. Puimurista tulee kyllä armottoman leveä, mutta puitavaa vielä sen verran, että ehkä jotain tarttee tehdä että homma varmistuu.

Edelleen, onkin ollut melkoisen pskat puintikelit kuurosateineen, osumia on tullut vaikka sisämaassa muutaman kymmenen kilometrin päässä on puitu täyttä häkää päivästä toiseen. Edellinen pouta oli kolmisen päivää, joista pari päivää loistavaa puintikeliä.  Eilinen sysipaska, puimurin kosteusmittari tapitti 30%, välillä kävi alle ekalla 10ha alalla. Loppupuinnit oli jo hieman kuivempaa mutta kyllä noista sellaisia 12h satseja hyvinkin tuli... Niin, puimurin kosteusmittarin maksiminäyttö tuo 30% Menee hiukan enemmän haketta, mutta ei harmita lainkaan että tuli puitua puoliväkisin, nuo ois kentälle siunattuja näiden sateiden jälkeen.

Puintien alkupuolelle pitää saada aikaisempia lajikkeita, ei siitä mihinkään pääse. Murskeviljojen puinnitkin painottuu loppupäähän puinteja, kun isännät kylvää sillä mielellä ettei hätää korjuun kanssa, niin jotain tarttee tehrä että sais puida ruuhkaa alkukaudesta eikä loppukaudesta... Tosin ensisyksyn puinnit ainakin omalta osalta keveämmät, ellei myyntihintoja saa kiinnitettyä jollain ihmeen tavalla riittävän korkealle tasolle.

Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa.

Kyllähän tuosta sen verran pitkät kokemukset näkyvät olevan, että aukean väki alkoi melkein samaan aikaan retro-syysmuokata; tänä syksynäkin pellot näkyy kevytmuokatun heti puimurin jäljiltä, paitsi nuo omat, ajattelin kyntää varovasti  kelien salliessa, vaikka marraskuulla sitten.

Se pakkokasvipeite olisi joko kultivoitua tai lautasäestettyä, en ole  vielä pystynyt päättämään. Sänki on nyt hiukan liian pitkää äestettäväksi, kun yritin saada puimaa menemään mahdollisimman lujaa hapertuneen puintikelanhihnan luistamatta.

Mutta kotipellot yritän keritä kaikki kyntöön, ja sitten keväällä aloittaa ihmisten aikaan, ei vasta kesäkuussa. Kyllä kuukausi keväällä on vähinntään viikko syksyllä, ja kymmenen kiloa vähäisempi hl- paino.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 15.09.25 - klo:08:20

Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa.

Kyllähän tuosta sen verran pitkät kokemukset näkyvät olevan, että aukean väki alkoi melkein samaan aikaan retro-syysmuokata; tänä syksynäkin pellot näkyy kevytmuokatun heti puimurin jäljiltä, paitsi nuo omat, ajattelin kyntää varovasti  kelien salliessa, vaikka marraskuulla sitten.

Se pakkokasvipeite olisi joko kultivoitua tai lautasäestettyä, en ole  vielä pystynyt päättämään. Sänki on nyt hiukan liian pitkää äestettäväksi, kun yritin saada puimaa menemään mahdollisimman lujaa hapertuneen puintikelanhihnan luistamatta.

Mutta kotipellot yritän keritä kaikki kyntöön, ja sitten keväällä aloittaa ihmisten aikaan, ei vasta kesäkuussa. Kyllä kuukausi keväällä on vähinntään viikko syksyllä, ja kymmenen kiloa vähäisempi hl- paino.

-SS-

Ajan kaikki kauran sänget niittokoneella läpi, muuten ei tule mitään. Juuressa kiinni oleva pitkä pahna tukkii kevytmuokkausvehkeissä ja keväällä äkeessä. Kun pitkä pahna on irtonaista, se pääsee paremmin soljumaan koneista läpi ja sekoittuu äestyksessä. Vaatii kylläkin raskaan saven, multamaassa ei toimi.

Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.

Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.

Kyntöaura on erinomainen laitos pahnan piilottamiseen, ja oljenpätkät viilujen välissä toimivat salaojituspilleinä syksyn märkien aikojen yli. Pitäisi hankkia semmoinen tasoleikkuri, Amerikassa ajavat maissin sängen jauhoksi niillä. Tuolla sänkimurskaimella ei viitsi oikein isoja aloja kierrellä, tekee kyllä aika hienoa jauhoa oljesta.

Suorakylvö tietääkseni toimii parhaiten, kun olki on pystyssä, vain tähkät riivittynä.

-SS-

Multavammalla maalla ainakin Novan jälkihara kasaa äkkiä rivitalon kokoisia pahnakasoja, jos jättää tyyliin jonkun 80cm:n sängen...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.09.25 - klo:17:43

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 15.09.25 - klo:08:20

Nyt oli niin raskaat kokemukset tästä koko alan sänkisyydestä, että pakko muokkailla puolet siihen kuntoon, että keväällä pääsee jostain päästä varmasti alkamaan ajoissa.

Kyllähän tuosta sen verran pitkät kokemukset näkyvät olevan, että aukean väki alkoi melkein samaan aikaan retro-syysmuokata; tänä syksynäkin pellot näkyy kevytmuokatun heti puimurin jäljiltä, paitsi nuo omat, ajattelin kyntää varovasti  kelien salliessa, vaikka marraskuulla sitten.

Se pakkokasvipeite olisi joko kultivoitua tai lautasäestettyä, en ole  vielä pystynyt päättämään. Sänki on nyt hiukan liian pitkää äestettäväksi, kun yritin saada puimaa menemään mahdollisimman lujaa hapertuneen puintikelanhihnan luistamatta.

Mutta kotipellot yritän keritä kaikki kyntöön, ja sitten keväällä aloittaa ihmisten aikaan, ei vasta kesäkuussa. Kyllä kuukausi keväällä on vähinntään viikko syksyllä, ja kymmenen kiloa vähäisempi hl- paino.

-SS-

Ajan kaikki kauran sänget niittokoneella läpi, muuten ei tule mitään. Juuressa kiinni oleva pitkä pahna tukkii kevytmuokkausvehkeissä ja keväällä äkeessä. Kun pitkä pahna on irtonaista, se pääsee paremmin soljumaan koneista läpi ja sekoittuu äestyksessä. Vaatii kylläkin raskaan saven, multamaassa ei toimi.

Oikeesti vai?

Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.

Toimiva tapa. Sit kun vielä silppuri kunnossa niin voi huoletta lähteä minimi muokkaamaan. Ei tuota olki päänvaivaa.

En sit tiedä jos saa sen kuuden tonnin sadon et meneekö vielä näin mut meille tavallisille tallaajille ihan toimiva tapa...

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 15.09.25 - klo:21:04

Yhtenä syksynä ajelin syyssateissa sänkeä pätkiksi, ja silloin päätin, että ei enää ikinä. Onneksi keksin, että ongelma ratkeaa sillä, kun pudottaa puimurin pöydän maahan. Ja jos tämä ei jostain syystä olisi mahdollista, sitten on keksitty kyntöaura.

Toimiva tapa. Sit kun vielä silppuri kunnossa niin voi huoletta lähteä minimi muokkaamaan. Ei tuota olki päänvaivaa.

En sit tiedä jos saa sen kuuden tonnin sadon et meneekö vielä näin mut meille tavallisille tallaajille ihan toimiva tapa...

Kuuden tonnin ohran pahna menee kyllä niin pienenksi että siihen pystyy kevytmuokkauksen jälkeen kylvämään ongelmitta laahavannaskoneella, kaurasta ei ole kokemusta mutta sanoisin että toimii samoin jos vaan sänki on puitu matalaksi.