Mihin porukka on hävittänyt DON kauransa? Eroon pitäis päästä, mutta ei oikein kovin lähellä(Satakunta) tietääkseni ole edes polttopaikkoja...

Multa kerran haettiin rekalla, menivät lihanautatilalle jonnekkin pohjanmaalle.

Jos ei polttoon, niin kyntää peltoon, onhan niissä ravinteita. Lannanlevitin tai kalkinlevitin lienee helpoin laite. Tai sitten rakentaa kippikärryyn takalaitasysteemin, jolla voi vedellä mattoa.  Donia on ihan samalla tavalla pahnoissa ja ruumenissa, siellä nekin pellossa edelleen ovat eikö.

Rypsiä seuraavana kesänä sitten, niin saa mahdolliset maasta itävät kaurat tapetuksi.

-SS-

A-rehulla ei ole aivan niin herkkää doni rajan kanssa kun kuorivat käsiteltävän kauran ja broisku ei ole niin kranttu kuin muut kotieläimet.Aloittaja ei kaininnut kaurojensa doni arvoa.

A-rehulla ei ole aivan niin herkkää doni rajan kanssa kun kuorivat käsiteltävän kauran ja broisku ei ole niin kranttu kuin muut kotieläimet.Aloittaja ei kaininnut kaurojensa doni arvoa.

Tässä viikolla yks isäntä manaili A-rehun näytteiden ottoa (reilu vuosi sitten) . Sen mukaan yhdessä nupissa oli pielessä "kaikki". Sanoi maksaneensa rahdin takaisin ja ottaneensa erästä uudet näytteen hankkijalla. Loppuksi myynyt senkin nupillisen tänä vuonna elintarvike käyttöön. On toki juttu johon voi suhtautua kaikin puolin hiukan varauksella. Joskus hiihdetään samaa latua ja joskus sukset voi mennä ristiin.

Viljakauppakin tunnistaa näytteenoton puutteen ja toksiinitulosten mittausepävarmuuden. Siksi muistavat mainita, että yksikin pahoin saastunut  jyvä näytteessä voi aiheuttaa korkean mittaustuloksen.

Esinäyte toimii hl-painon, kosteuden ja valkuaispitoisuuden osalta. Mutta toksiineja ei aina saada näkymään, ongelma on rahdin suuruus verrattuna koko kuorman hintaan.

Hankkijalla on kaurakaupan  sopimustuote, joka edellyttää Celest-peittausta, Moddus-käsittelyä ja kukkimisvaiheessa Input-käsittelyä, lisättynä viljelykirjanpidolla Puntari-järjestelmässä. Sopimuksessa vilja järjestetään pois, vaikka erä  pomppaisi toksiineista.

-SS-

Viljakauppakin tunnistaa näytteenoton puutteen ja toksiinitulosten mittausepävarmuuden. Siksi muistavat mainita, että yksikin pahoin saastunut  jyvä näytteessä voi aiheuttaa korkean mittaustuloksen.

Esinäyte toimii hl-painon, kosteuden ja valkuaispitoisuuden osalta. Mutta toksiineja ei aina saada näkymään, ongelma on rahdin suuruus verrattuna koko kuorman hintaan.

Hankkijalla on kaurakaupan  sopimustuote, joka edellyttää Celest-peittausta, Moddus-käsittelyä ja kukkimisvaiheessa Input-käsittelyä, lisättynä viljelykirjanpidolla Puntari-järjestelmässä. Sopimuksessa vilja järjestetään pois, vaikka erä  pomppaisi toksiineista.

-SS-

Mutta hinta on sitten jo toinen asia...

Heh, tulipahan mieleen, kuinka yhden viljanostajan kanssa (joidenkin kanssa vielä hankalampaa...) viljakaupan ennakkonäyte ei toimi miltään osin ikinä. Hehtolitrapaino on helppo, kun sen voi muutaman euron laitteistolla kotikonstein todentaa olevan esimerkiksi vaatimattomat viisi kiloa korkeampi kuin esinäytteessä. Valkuaismittausta ei monella tilalla tehdä, mutta samaten pyöristänevät isot viljanostajat sen analyysituloksen esimerkiksi yhden tai kaksi prosenttiyksikköä alaspäin?

Jos joku ihmettelee, miten pystyn todentamaan olevani oikeassa, hyvin ihmetelty. Kuitenkin jos tiedän, että kahden tyhjättävän siilon yhteenlaskettu vesitilavuus on esimerkiksi 500 hl ja kuorman paino on 40 000 kg, on kai hehtolitrapainonkin oltava vähintään 80 kg, eikä esimerkiksi vain 77 kg? Olettaen samalla, että kauppaliikkeen vaakakin näyttää vähintään sen 0,5% kotiinpäin.

Ja lopullinen viljatoimituksen analyysihän on järjestään ollut joka kerralla "hieman parempi" kuin esinäyte. Että semmosta.

oiskohan laitettava näyte myös johonki toiseen puolueettomaan testiin..   ?   ite kait moisen laittaisin jos ois viljaa virallisesti myynnissä.   suomihan ei ole niiiin hyä maa kun on kaupasta kyse.   aina meinaa myyjä kärsiä kun joku pelaa epärehellisesti.    jo vuosikymmen sitten laitoin viljanaytteen kahteen kertaan samasta ämpäristä  (  rehuvilja ja omaan käyttöön )  ja kun tuttu oli maininnu jotain häikästä näytteen suhteen.   net molemmat oli erilaisia.   en sit tiijä miten moinen onnistuukaan...   ellei............

Heh, tulipahan mieleen, kuinka yhden viljanostajan kanssa (joidenkin kanssa vielä hankalampaa...) viljakaupan ennakkonäyte ei toimi miltään osin ikinä. Hehtolitrapaino on helppo, kun sen voi muutaman euron laitteistolla kotikonstein todentaa olevan esimerkiksi vaatimattomat viisi kiloa korkeampi kuin esinäytteessä. Valkuaismittausta ei monella tilalla tehdä, mutta samaten pyöristänevät isot viljanostajat sen analyysituloksen esimerkiksi yhden tai kaksi prosenttiyksikköä alaspäin?

Jos joku ihmettelee, miten pystyn todentamaan olevani oikeassa, hyvin ihmetelty. Kuitenkin jos tiedän, että kahden tyhjättävän siilon yhteenlaskettu vesitilavuus on esimerkiksi 500 hl ja kuorman paino on 40 000 kg, on kai hehtolitrapainonkin oltava vähintään 80 kg, eikä esimerkiksi vain 77 kg? Olettaen samalla, että kauppaliikkeen vaakakin näyttää vähintään sen 0,5% kotiinpäin.

Ja lopullinen viljatoimituksen analyysihän on järjestään ollut joka kerralla "hieman parempi" kuin esinäyte. Että semmosta.

Joskus paikallinen (entinen) viljan ostaja kirjoitti oikein lehdessä, että tilavuus mitalla myidessä hl-paino x tilavuus pitää kertoa vielä 1,1 , jolloin saadaan oikea paino viljaerälle. eli tuo hlp 77x500x1,1=42350 . Tuolla kaavalla multakin joku isäntä on ostanut jyviä. Littuviljan ostajan punnituksen tai laskukaavan yhteyttä mää en tiedä, kun en tiedä kuin tilille tulleen rahasumman  Joten samoin ajatellen se 40 000 ja 500hl pitäisi olla hlp 72,73

Pohjalaiseen mielenmaisemaan sopinee kaiken maailman kertoimien käyttö, ei sitä muuten nelitonnari kuusitonnariksi muuttuisikaan.

Naapurikin kerran oikein ihmetteli. Valutti kuivurista kärryn täyteen ja mittasi omalla puntarilla kauran ihan hyvän painoiseksi. Rehutehtaalle köröteltyään olikin analyysi jäänyt jostain kilon kymmennyksestä kiinni, ettei tarvinnut tuoda koko kuormaa paluurahtina takaisin ja kipata kuivurin taakse mettään. Liekö käytetty varuiksi jotakin 1,15-kerrointa?

Pohjalaiseen mielenmaisemaan sopinee kaiken maailman kertoimien käyttö, ei sitä muuten nelitonnari kuusitonnariksi muuttuisikaan.

No kait ne jyvät löytää oman rakosensa siellä siilossa tai kärryssä ja pohjalla olevat ovat painuneet tiiviimmäksi päällä olevien painosta. Siksi siis tuo kerroin. Ja se ex-ostaja oli tullut tuohon tulokseen vaakan, hlp:n ja tilavuuden opettamana.

Virallisessa hlp-mittauksessahan vilja menee piukkaan eli viljamassa tiivistyy. Ei voi näyttää niin paljon väärin kuin kauppaliike antaa ymmärtää. Kaikki laatuhinnoittelu-taulukot on asetettu vain silmänlumeeksi; virheellisillä analyysituloksilla varmistetaan se, ettei laadusta ainakaan tarvitse mitään maksaa, päinvastoin hyvä jos voidaan tehdä pieni vähennys hintaan.

Kyllä noita on ulkopuolisellakin punnitettu, ja ulkopuolisilla tasavaaoilla viljakuormia käytetty; paljon on aikanaan myyty myös kotieläintiloille, jotka ovat ostaneet täyden kärryn (aika helppo analysoida...), joten ei se mihinkään mututuntumaan perustu, että petetyksi on joka kerta tultu noitten kaupan analyysien kanssa.

Heh, tulipahan mieleen, kuinka yhden viljanostajan kanssa (joidenkin kanssa vielä hankalampaa...) viljakaupan ennakkonäyte ei toimi miltään osin ikinä. Hehtolitrapaino on helppo, kun sen voi muutaman euron laitteistolla kotikonstein todentaa olevan esimerkiksi vaatimattomat viisi kiloa korkeampi kuin esinäytteessä. Valkuaismittausta ei monella tilalla tehdä, mutta samaten pyöristänevät isot viljanostajat sen analyysituloksen esimerkiksi yhden tai kaksi prosenttiyksikköä alaspäin?

Jos joku ihmettelee, miten pystyn todentamaan olevani oikeassa, hyvin ihmetelty. Kuitenkin jos tiedän, että kahden tyhjättävän siilon yhteenlaskettu vesitilavuus on esimerkiksi 500 hl ja kuorman paino on 40 000 kg, on kai hehtolitrapainonkin oltava vähintään 80 kg, eikä esimerkiksi vain 77 kg? Olettaen samalla, että kauppaliikkeen vaakakin näyttää vähintään sen 0,5% kotiinpäin.

Ja lopullinen viljatoimituksen analyysihän on järjestään ollut joka kerralla "hieman parempi" kuin esinäyte. Että semmosta.

Vilja kyllä kokoonpuristuu siilossa jos viljakerroksella on korkeutta, eli siilon tilavuudesta laskettu hlp on siitä syystä hivenen suurempi kuin hlp mittakannulla määritetty.
https://core.ac.uk/download/33354378.pdf

 Myyjä häviää , jos tehdään kuorma korkealaitaiseen kärryyn ja virallisella hl- painolla myydään.  Varsinkin  , jos joku vielä kuorman päällä tallustelee eli polkee. Vaakalle ajettaessa saadaan oikea tulos.