Enää ei kelpaa rehunurmeksi mikä tahansa rikkakasvusto, sanoo ruokavirasto ja hyvä niin.

Luonnonheinä ei riitä rehunurmeksi
Jos lohkolla viljellään sellaista kasvia, jota yleisesti kasvatetaan sadontuottotarkoituksessa (kuten rehunurmea), sillä on vaatimuksena pyrkiä tuottamaan korjuu- ja markkinakelpoinen sato. Rehunurmen kasvuston täytyy olla perustettua heinä- ja nurmirehukasvustoa.

Jo pitkään on ollut ongelmana, että osalla rehunurmiksi ilmoitetuista aloista kasvusto on heikko, ja koostuu pääasiassa luonnonheinästä ja rikkakasveista. Tämä ongelma korostuu tiloilla, joilla ei ole eläimiä eikä siten rehuntarvetta. Rehunurmena ilmoitetun alan kasvuston pitää kuitenkin olla perustettua heinä- ja nurmirehukasvillisuutta, vaikka kasvusto pelkästään niitettäisiin maahan.

Jos ala koostuu pääosin luonnonheinästä, ala ei ole rehunurmea, vaan ennemminkin luonnonhoitonurmea tai viherkesantoa. Näilläkin lohkoilla vähintään puolet kasvustosta pitää olla heinä- ja nurmirehukasveja, mutta luonnonheinät ovat hyväksyttäviä.

Jos lohkon kasvusto ei ole mitään nurmi- tai heinäkasvillisuutta, vaan esimerkiksi pelkkää mesiangervoa tai horsmaa, ala ei ole maatalousmaata. Sellaisia aloja et voi ilmoittaa peltotukien hakemuksessa. Voit kunnostaa lohkon maatalouskäyttöön ja ilmoittaa uudelleen tukihakemuksessa sitten, kun se täyttää vaatimukset. Korvauskelpoisuus säilyy, vaikka lohkoa ei väliaikaisesti ilmoiteta tukihakemuksessa.

JOKA KYLÄSSÄ ON NÄITÄ LUSMUILIJOITA,  JOTKA HELPON  JA ILMAISEN RAHAN TOIVOSSA VILJELEE NÄITÄ REHURIKKANURMIA, VAIKKA EI OLE VUOSIIN OLLUT TILALLA REHUNSYÖJIÄ.
KURIIN JA HERRAN NUHTEESEEN TÄMMÖSET.

Ens jouluna tulee 29 vuotta kun lehmät lähti ja nyt mulla on säilörehunurmi,valkoapilaa.Viime kesänä auringonkukan juureen kylvettynä  . Sitten tulee auringonkukkaa,monimuotoisuuskasvit pölyttäjä ja maisema versiona.Toki myös rehuhernettä ja ohraa.Siinä on hyvä  paletti tulevalle kesälle ja mukava taas olla päätoiminen viljelijä.

Ens jouluna tulee 29 vuotta kun lehmät lähti ja nyt mulla on säilörehunurmi,valkoapilaa.Viime kesänä auringonkukan juureen kylvettynä  . Sitten tulee auringonkukkaa,monimuotoisuuskasvit pölyttäjä ja maisema versiona.Toki myös rehuhernettä ja ohraa.Siinä on hyvä  paletti tulevalle kesälle ja mukava taas olla päätoiminen viljelijä.

Se on oikein

Nyt satelliitti valvoo. Ennenkin jos olis haluttu niin olisi nämä löydetty mut tarkastajat ei kaiketi saaneet tehdä havaintoja kylillä ajellessa.. nyt voidaan sanoa et satelliitti kuvasi..

^
Se on hyvä että valvoo,vastataan sitten jos kysytään tai käydään ottamas kuva pellosta.Ei tarvi päivystää ketään tulevaksi.

JOKA KYLÄSSÄ ON NÄITÄ LUSMUILIJOITA,  JOTKA HELPON  JA ILMAISEN RAHAN TOIVOSSA VILJELEE NÄITÄ REHURIKKANURMIA, VAIKKA EI OLE VUOSIIN OLLUT TILALLA REHUNSYÖJIÄ.
KURIIN JA HERRAN NUHTEESEEN TÄMMÖSET.

Onko jo mainittu kuinka kivaa on yrittää viljellä rikkavapaata säilörehu/kuivaheinä nurmea tuollaisten höpöheinän viljelijöiden viereisillä  pelloilla
SAAT.NA

^
Se on hyvä että valvoo,vastataan sitten jos kysytään tai käydään ottamas kuva pellosta.Ei tarvi päivystää ketään tulevaksi.

Juu samaa mieltä. Ohi mennessä voi kuvan ottaa. Ei iso homma.

Ehkä tähän alkaa pientä muutosta asennoitumisessa tulemaan. Johtuuko siitä et viljelijäpolvi on nuorentunut vai mistä. Ennen oli kunnia asia kylvää joka ikinen nurkka. ja korjata sato myös. Rehupaalejakin tehtiin ja sinne ne mettän reunaan mätettiin edellisten jatkoksi.. 
Joku sanoo et sadonkorjuu velvoitteen poistaminen on saanut tämän aikaan. Olihan ennenkin mahdollista korjata "sato". Yksi paali tai leveys puimurilla. Ei kai sitä kukaan sen kummemmin kai määrännyt paljonko sitä satoa on tultava?
Näkisin et enemmän on kyse asenteiden muuttumisesta. Huonoa peltoa ei enää viljellä koska vie vain enemmän rahaa kuin tuo. Parempi nostaa vain tuet ja sillä selvä.

Epäilemättä tuohon tulee joskus tulevaisuudessa muutos. En usko et tämä rehunurmi tukiautomaatti saa jatkua kovin pitkään. Muutenkin kun tukien painopiste muuttuu enemmän korvaustyyppisiksi niin velvoitteita tulee. Tälle kaudelle muutoksia tuskin tulee mut ehkä sille seuraavalle tukikaudelle joka alkaa sitten joskus +3 vuoden päästä.

Jos tuollaisia peltoja on joita ei itse näe järkeväksi viljellä niin voi alkaa olla viimeiset hetket myydä ne jollekin viljelijälle. Nyt niistä saa vielä rahaa mut kohta ne voivat kelvata enää kuusentaimille..

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - tänään kello 07:25

Joku sanoo et sadonkorjuu velvoitteen poistaminen on saanut tämän aikaan. Olihan ennenkin mahdollista korjata "sato". Yksi paali tai leveys puimurilla. Ei kai sitä kukaan sen kummemmin kai määrännyt paljonko sitä satoa on tultava?

Isot pojat kertoi että paaleja voi myös ostaa ja viedä sinne pellon laitaan..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - tänään kello 07:39

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - tänään kello 07:25

Joku sanoo et sadonkorjuu velvoitteen poistaminen on saanut tämän aikaan. Olihan ennenkin mahdollista korjata "sato". Yksi paali tai leveys puimurilla. Ei kai sitä kukaan sen kummemmin kai määrännyt paljonko sitä satoa on tultava?

Isot pojat kertoi että paaleja voi myös ostaa ja viedä sinne pellon laitaan..

Varmasti. Ja kuinka todennäköistä oikeasti oli saada tarkastus taka vuosina? Ennen ekaa tarkastusta saattoi "pelto" ehtiä kasvaa ihan hienon taimikon... 

ja kun ei enää ole kylillä tarvetta pelloille ni onko ainoa vaihtoehto metittää?   ja sekö pitää huoltovarmuuten?   mullakin on peltoa aika hyästi jopa isoina lohkoina mutta eipä taija kiinnostaa kaukaa käytä viljelemässä.    mutta maiseman aukipito on kait joku tukien tapaisen tarkoitus..                ja taimikko tuloo pellolle vaikka viljelee jopa rehunurmea.   ja korjaa siitä saton syötäväksi.   

Plantronicskorvat ovat saaneet metelöintiänsä läpi.

Tuo rehunurmi kait tarkoittaa sitä, että kaikki prosenttikasvihehtaarit ovat täysiä. Prosentit vievät hiukan tasapuolisuutta, koska sadan hehtaarin tilalla on vähemmän mahdollisuuksia käyttää lhpeetä esim. eroosion suojelemisessa tai monimuotoisuuskaistojen kohdentamisessa kuin tuhannen hehtaarin tilalla. Puhumattakaan kymmenen hehtaarin tilasta.

Pistemäisiin, kohdistettuihin hömppälohkoihin pitäisi ehkä luoda jokin oma järjestelmä, johon pitää olla selvät perusteet. Esimerkiksi ojien reunat pelloilla, joissa eroosio on merkittävä. Varjostus tai muu haitta, joka käytännössä pilaa tuotetun viljasadon tai muun kasvisadon, jos "huono"laatuista tavaraa on hyvän joukossa. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitö yms. Nämä seikat eivät koske plantronicskorvia, jotka korjaavat heinää elukoille tai kasvattavat rehuviljaa sun muuta elukoille.

Mutta ne koskevat niitä, jotka viljelevät markkinakelpoista kasvituotetta. Silloin nämä heikkokasvuiset kasvulohkot on parempi olla heinällä, joka niitetään tarvittaessa niin, ettei puut pääse kasvamaan. Mieluiten joka vuosi. Nykyään ne ovat olleet tehokkaita viljelyä järkevöittäviä työkaluja, mutta pysyvän nurmen status tietenkin muuttaa asiaa. Ainakin teoriassa.

Ainakin se pakottaa viljelijän kylvämään joka nurkan tasaisin väliajoin, vaikka satoa ei korjattaisikaan. Ilman suorakylvöä tällaiset kasvulohkot joudutaan jollain tavoin muokkaamaan, jotta saadaan järkevä kasvusto perustettua. Tuossahan ei ole mitään järkeä. Tasasin väliajoin katkaistaan yhden luontotyypin jatkumo, josta ei korjata kuitenkaan mitään satoa. Usein se tarkoittaa vielä turhaa glyfottamista. Ja tämä kaikki vain siksi, että plantronisckorvat saa tahtonsa läpi.

Tuo rehunurmen käyttö on selvää tukikikkailua, mutta toivottavasti se koskee myös eläintiloja. Siis se, että nurmi pitää olla kasvatettua nurmea, eikä luonnon nurmikasveilla kyllästettyä. Vaikka se korjattaisiinkin rehuksi. Nyt jos tukihömppäilijä kasvattaa kunnon rehunurmea, kunnon rehukasveilla ja niittää sen peltoon, onko siinäkään mitään järkeä, jos vertaa kokonaiskuvaa. Hiiltä ja ravinteita on niissäkin kasveissa.

Teoreettinen hyöty voisi olla verrattuna horsmapeltoon se, että jokin syväjuurinen nurmikasvi voisi noutaa enemmän ravinteita syvemmistä maakerroksista, jolloin hetkellistä kationi ja fosforikertymää saataisiin aikaiseksi ruokamultakerrokseen. Siitä tuskin on kenellekään hyötyä, koska tosihömppäilijä laittaa peltonsa kasvamaan puita, ennen kuin luopuu koko pellosta.

Sitten herää kysymys, että kuinka paljon rehunurmihömppäilijöitä oikein on olemassa tai kuinka monta hehtaaria sitä oikeasti kasvaa. Että onko mitään järkeä luoda uutta valvottavaa järjestelmää.

Onko jo mainittu kuinka kivaa on yrittää viljellä rikkavapaata säilörehu/kuivaheinä nurmea tuollaisten höpöheinän viljelijöiden viereisillä  pelloilla
SAAT.NA

Itse asiassa kyllä luomuviljan kasvatuskin saattaa olla rikkaruohoriski, ohdake ja valvatti kasvavat kymmenien metrien läiskinä ja pöllyttelevät sitä puuvillaa ympäri kyliä. Kaikilla kun ei ole laserohjattuja haroja tai ohdakekampoja. Toinen ongelma teoriassa on  hukkakaura, joka ei kuitenkaan enää ole kiinnostava aihe teollisessa kilometrirallissa, sen näkee Vipu-palvelusta, jossa satoja hehtaareja näkyy hukkistasolla "vähäinen saastunta" - merkillä, ja Rexade 440:llä , Broadway/Starilla , tai vaikka Sekatorilla torjutut vehnäpellot peittävät tehokkaasti mahdolliset yksittäisen hukkikset. Ongelma häviää näkyvistä, jolloin sitä ei ole.

-SS-

Sitten herää kysymys, että kuinka paljon rehunurmihömppäilijöitä oikein on olemassa tai kuinka monta hehtaaria sitä oikeasti kasvaa. Että onko mitään järkeä luoda uutta valvottavaa järjestelmää.

No tossa on 5:45 kohdasta eteenpäin noista aloista. https://www.youtube.com/watch?v=jevwhhtHQmA Sen mukaan tarkastelujaksolla 2017-2022 oli n. neljäsosa pelloista sellaisten viljelijöiden hallinnassa joilta ei tullut kuin 2% markkinatuotoista.
Vähän yllätti noi luvut mutta tämä on semmonen asia mitä ei täältä edullisemmilta viljelyseuduilta hahmota, tuossa videossa on karttojakin hömpän ja kasvinviljelytilan satonurmien jakaantumisesta eri puolilla Suomea.
Maksajan näkökulmastahan tämä on aika lailla hölmö tilanne mutta tiedä onko sekään ratkaisu että nämä tulee aktiiviseen viljelyyn, jonkinlainen metsitystuki olisi kaiketi toimivin.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - tänään kello 12:55

Sitten herää kysymys, että kuinka paljon rehunurmihömppäilijöitä oikein on olemassa tai kuinka monta hehtaaria sitä oikeasti kasvaa. Että onko mitään järkeä luoda uutta valvottavaa järjestelmää.

No tossa on 5:45 kohdasta eteenpäin noista aloista. https://www.youtube.com/watch?v=jevwhhtHQmA Sen mukaan tarkastelujaksolla 2017-2022 oli n. neljäsosa pelloista sellaisten viljelijöiden hallinnassa joilta ei tullut kuin 2% markkinatuotoista.
Vähän yllätti noi luvut mutta tämä on semmonen asia mitä ei täältä edullisemmilta viljelyseuduilta hahmota, tuossa videossa on karttojakin hömpän ja kasvinviljelytilan satonurmien jakaantumisesta eri puolilla Suomea.
Maksajan näkökulmastahan tämä on aika lailla hölmö tilanne mutta tiedä onko sekään ratkaisu että nämä tulee aktiiviseen viljelyyn, jonkinlainen metsitystuki olisi kaiketi toimivin.

Kun tuota ikäjakaumaakin katsoo, niin osa tästä "ongelmasta" poistuu varmasti luonnollisesti aika pienellä aikavälillä.

Tuossa vähän vääristää tuota myyntituottolukemaa se, että prosenttipelloista ei tule myyntituottoa ja viljan hinta on oikeasti huono. Prosenttipellot kuitenkin ylläpitävät monimuotoisuutta, jota ei voi rahassa mitata.

Nyt olisikin mielenkiintoista kuulla, kuinka hallitusohjelmaan vetoava mtk meinaa vapautuvat tukirahat jakaa omasta mielestään. Siitä voi melkein lyödä vetoa, että vanhat änkyräviljelijät eivät luovuta peltojaan sille ökytilalle, jonka "vaikutusalueen" sisälle nämä pienet tilat sijoittuvat. He laittavat pellot kasvamaan mieluummin metsää.

Jos hallitus olisi vihervasemmistolainen, se lopettaisi eläinperäisen ruoantuotannon ja kohdistaisi tuotannon kasviproteiinin tuotantoon. Jos näin kävisi, koko mtk:n ajama tukikoplaus eläintuotantoon häviäisi.