Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kasvukausi 2025  (Luettu 75743 kertaa)

Eemeli

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 23526
Vs: Kasvukausi 2025
Juurikkaalla on päättymätön kasvutapa, ei se tuleennu. Eli mitä kauemmin on maassa sitä enemmän tulee. Tässä on ollut niin lämpimiä syksyjä, että myöhemminkin itäneet on tuottaneet kelpo satoja muttei se sitä poista etteikö aikainen kylvö / varmempi itäminen olisi paras. Kunhan vaan ei sitten karppa, kirppa tai pakkanen vie. Niitä vastaan on helpompi lähtee hieman myöhemmin, kunhan on kosteus kahdessa sentissä vielä tallella.

Viljojen sato kun määräytyy liki täysin Okraan mennessä niin juurikkaan kasvukausi vasta alkaa siitä ja elo/syyskuu sateet/lämpösumma ratkaisee paljon.

Oikeastaan juurikas on kaksivuotinen ja meillä se ensimmäinenkin jää vajaaksi, kun aika loppuu kesken.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6133
Vs: Kasvukausi 2025
Itselläni on nyt jäljellä noin 6 ha viljan kylvöä. On hyvin syysviljoja myös. Tuossa joku ihmetteli tätä myöhäistä kylvöaikaa. Muistan kevään, 2016??? Siis ehkä alle 10 vuotta sitten, kylvettiin 90% alasta kesäkuussa. Vehnääkin ja hyvin ehtii. Siinä oli sateita sopivasti, että ei päässyt aiemmin. Etelä-Häme
2021 oli tällainen, aloitettiin 12.5. ja viimeiset kylvettiin kesäkuussa kun välissä satoi rajusti. Kylvin vehnää ihan väkisin siinä sadejaksolla parin päivän pouta rakoon, olisi kannattanut jättää kylvämättä.
2010 myös vastaava kevät että kylvöt venyi kesäkuulle sateisen toukokuun vuoksi. Ja päälle tuli kuuma ja kuiva kesä.
2003 oli kanssa myöhäinen, ei sateen vaan hitaasti sulavan roudan vuoksi. Aloitettiin joskus tässä viimeisellä viikolla kylvöt mikä oli oikea ratkaisu. Aiemmin "kalenterin mukaan" kylvetyissä näkyi jopa isoja täysin orastumattomia aloja.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5840
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kasvukausi 2025
Kylvöt tulivat päätökseen noin kolme tuntia sitten. Nyt ehditty käymään jo saunassakin.  ;D
Ei ollut helppo kevät. Vaihtaisin tämän kevään vaikka heti viime vuoden kevääseen. Kylvökoneen mittaria en enää muistanut vilkaista mut joku lähelle 220ha siellä pitäisi olla. Viimeinen reilu 50ha olisi kaivannut lisää poutapäiviä mut niitä ei ennusteissa luvattu niin pikku väkisin kylvettiin pois. Sade taisi neljään otteeseen keskeyttää kylvön. Empä muista et milloin noin olisi ollut. Ei ole tavanomainen kevät.

Mut siellä ne nyt on. Yön mittainen lepo ja huomenna jatketaan. Nappanen reilu 50ha vln odottaa niittoa. Puolet vedettiin jo tuossa välissä kun rikat niin rehotti. Muutama tuhat mottia paskaa pitäisi myös levittää et eiköhän sitä juhannukseen asti saa taas mennä ihan reilusti.

Olis sitä voinut jonkun oikeankin työn valita...
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12517
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kasvukausi 2025
Kylmiksen kylvöt tulivat valmiiksi eilen 6.6. Tästä keväästä jää mieleen, että toukoaika loppui 23.5 tulleeseen 23mm sateeseen ja sen jälkeen kaikki on tehty sitä mukaa, kun maa on saatu jollain tapaa kuivaksi. Viimeiset kylvöt eilen, meni kylläkin suorana niin märkään saveen, että en tiedä, mikä on lopputulos. Muutenkin edellä mainitun päivämäärän jälkeen on ollut maanrakennetta tuhoavaa toimintaa enemmän kuin miesmuistiin. Ehkä viljelijäurani vaikemmat sänget käsitellä millään muotoa. Maasta huokuva kosteus on ollut aivan posketon. Mustat savet eivät käytännössä kuivaneet koskaan. Lautasella täytyi repiä märkänä kuivamaan ja parhammillaan oli viikon auki ennenkuin pääsi kokeilemaan. Ensimmäistä kertaa vuosiin joutui kiertelemään vesilammikoita ja märkiä kohtia. Ne vesisateet mitä on tullut, ovat jääneet siihen, kuivaminen todella tuskallista. Kaikesta vastustuksesta huolimatta kaikki tuli kylvettyä, eikä tarvinnut tehdä edes viljelysuunnitelmaan muutoksia. Ehdoton plussa erittäin onnistuneet oraat kylvöajasta, kylvömenetelmästä, lajikkeesta ym. riippumatta. Reilu 15ha kylläkin vielä pintaan tulematta, mutta ei tule pilaamaan kokonaisuutta. Nyt kun sai viimeiset taisteltua maahan, sääennusteesta hävisi kaikki sateet ja ensi viikolla luvattu isohko sadealue häipyi myös. Ehkä parempi, ei tarvitse huolestua orasvaiheen liian reippaista sateista. Etäisemmälle pellolle sijoittamani sademittari kertoo 41mm sateista kylvön päälle. Ei tuo, eikä sateet muuallakaan nyt kovin mahdottomia ole olleet, mutta kuivumisen puuttuminen ja sitkeässä pysyvä märkyys tekivät sänkiin pohjautuvasta viljelystä tälle keväälle tosi vaikean. En muista vastaavaa. Ero syysmuokattuihin on ollut aivan älytön. Ne pystyi käsittelemään alusta pitäen järkevästi ja ihmiset saivat niissä oraat päälle hyvin nopeasti. Kokonaisuus ei tästä juuri eroa eteläisempään saviseutuun. Oraat ovat aivan taivaallisia ja jos näitä puidaan, niin viljamäärä tukkii aivan kaikki paikat. Ei tule saamaan kippiaikoja Raisiolle, eikä moneen muuhunkaan paikkaan. Hyvin suositeltavaa tehdä sopimukset kuntoon viimeistään nyt.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20986
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kasvukausi 2025
Näkeekö Kylmis sen, että hinta romahtaa väistämättömästi laajemmallakin maailmassa ? 2026 - 2027 ei vielä markkinoissa näy oletusta, että pitäisi vetää kiinni ihan vaan minkä tahansa hinnan sattuisi saamaan. Suomen markkinat taas ovat sellaiset, että olkoon sopimusviljelyä tai villiä viljelyä, silti hyvät hinnat ja menekki keskittyvät yksille, ja toisille jää tehtäväksi tunkkina ja reservinä toimiminen.

Ei tämä kevät mikään erityinen ollut, kellanharmaat sänkipellot pitkälle kesäkuuhun kyllä. Jotenkin tämän alle sukupolven kestänyt kasvipeitteisyysbuumi on vienyt monen muistista entisajat, jolloin oraat useimmiten olivat pinnassa jo toukokuun puolivälin jälkeen, melko usein esimerkiksi Karoliinan päivänä, joka itselleni tietystä syystä on vuosittainen muistiin jäävä päivä. Sateita ja kylmiä ja kuiviakin kausia oli, mutta satoa tuli kuitenkin enemmän kuin 500 kg/ha, aivan olemattomista monitahoisista ohristakin. Vaikka vappuna oli kalliomäkien pohjoisreunoilla vielä jäälaattoja ojissa, muutama päivä vapusta aukealla pöllysivät äkeet ja kylvökoneet. Miten tämä oli mahdollista ?

Syksyn toimet olivat erilaiset: kyntämistä pidettiin kunnia-asiana, viimeiset palstat kynnettiin roudan tuloon asti, asenteella. Aukeat olivat pääsääntöisesti kynnettyjä, syysviljaruutujen välissä. Jos toukoaikaan tuli sade, keskeytettiin kylvöt ehkä päiväksi, jos ei ollut ehditty vielä tasata. Kynnöspellon sateenkesto oli parempi, heti kun viilut harmaantuivat, ei siellä ollut lätäköitä eikä savivelliä pinnan alla.

Isompien tilojen pellot olivat talven yli sängellä lähinnä sairauden tai juopottelun takia. Sängelle jättöön oli aina jokin pakottava syy.

-SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2136
Vs: Kasvukausi 2025
Talviaikainen kasvipeitteisyys on voittava valinta kevätpoutiin tottuneilla alueilla pitkässä juoksussa. Mut tämä kevät osoitti mitä se sitten on kun tuleekin välillä vettä. Eikä nämä sateet ole edes olleet mitään mahdottomia enää toukokuussa, ainut iso oli se pääsiäisen 25-50mm paikasta riippuen.

Ja jos tähän päälle tuo alkuviikon iso 40-70mm välillä luvannut sade olisikin mennyt tästä olis ne viimiset märkään kylvetyt moro tältä vuotta.

Paalimies

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2211
Vs: Kasvukausi 2025
Näkeekö Kylmis sen, että hinta romahtaa väistämättömästi laajemmallakin maailmassa ? 2026 - 2027 ei vielä markkinoissa näy oletusta, että pitäisi vetää kiinni ihan vaan minkä tahansa hinnan sattuisi saamaan. Suomen markkinat taas ovat sellaiset, että olkoon sopimusviljelyä tai villiä viljelyä, silti hyvät hinnat ja menekki keskittyvät yksille, ja toisille jää tehtäväksi tunkkina ja reservinä toimiminen.

Ei tämä kevät mikään erityinen ollut, kellanharmaat sänkipellot pitkälle kesäkuuhun kyllä. Jotenkin tämän alle sukupolven kestänyt kasvipeitteisyysbuumi on vienyt monen muistista entisajat, jolloin oraat useimmiten olivat pinnassa jo toukokuun puolivälin jälkeen, melko usein esimerkiksi Karoliinan päivänä, joka itselleni tietystä syystä on vuosittainen muistiin jäävä päivä. Sateita ja kylmiä ja kuiviakin kausia oli, mutta satoa tuli kuitenkin enemmän kuin 500 kg/ha, aivan olemattomista monitahoisista ohristakin. Vaikka vappuna oli kalliomäkien pohjoisreunoilla vielä jäälaattoja ojissa, muutama päivä vapusta aukealla pöllysivät äkeet ja kylvökoneet. Miten tämä oli mahdollista ?

Syksyn toimet olivat erilaiset: kyntämistä pidettiin kunnia-asiana, viimeiset palstat kynnettiin roudan tuloon asti, asenteella. Aukeat olivat pääsääntöisesti kynnettyjä, syysviljaruutujen välissä. Jos toukoaikaan tuli sade, keskeytettiin kylvöt ehkä päiväksi, jos ei ollut ehditty vielä tasata. Kynnöspellon sateenkesto oli parempi, heti kun viilut harmaantuivat, ei siellä ollut lätäköitä eikä savivelliä pinnan alla.

Isompien tilojen pellot olivat talven yli sängellä lähinnä sairauden tai juopottelun takia. Sängelle jättöön oli aina jokin pakottava syy.

-SS-

Harjoittelupaikassani, eräässä ruotsinkielisessä kartanossa tapahtui -80 luvulla kun ei ollut karjaa ja omistajat eivät käyneet tiluksillaan. Pehtoori ei ollutkaan viitsinyt syksyllä kyntää, omistajat tulivat keväällä käymään kun sitten niitä hiesuja kynti 1212 brownilla ja yritti saada kylvettyä. Hyvin oli selitellyt homman kun jatkoi vielä pitkään samassa talossa. Teki tuo pehtoori todella hyvää sahtia vaikka ei oltu sahtipitäjässä

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5840
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kasvukausi 2025
Kylmiksen kanssa samoilla linjoilla. Ei ollut helppo kevät kylvöjen suhteen ja hankaluus jatkuu edelleen. Toivottavasti alkuviikolla ei tule vettä.

Maat eivät ainakaan mulla tulleet mitenkään liian kuivaksi missään vaiheessa. Yli 200ha tehtiin kevätkylvöjä ja niistä viimeiset reilu 50ha oli vain niin et lisää aikaa olisi kuivatteluun vaadittu. Osa oli nurmella ja tuon nyt arvasi et voi olla tuskaa tälläisenä vuotena mut osa oli kultivoitua syksyltä eikä se liikaa kuivunut. Nooh kompromissejä pakko tehdä ja nyt ne on kylvetty. Olleet jo tovin.

Mikäli ilmat jatkuu tälläisenä suotuisana niin voi viljaa riittää suomessa. Mikä sit tilanne maailmalla? Siellä ei kai mene niin vahvasti...
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Paavo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 388
Vs: Kasvukausi 2025
Talviaikainen kasvipeitteisyys on voittava valinta kevätpoutiin tottuneilla alueilla pitkässä juoksussa. Mut tämä kevät osoitti mitä se sitten on kun tuleekin välillä vettä. Eikä nämä sateet ole edes olleet mitään mahdottomia enää toukokuussa, ainut iso oli se pääsiäisen 25-50mm paikasta riippuen.

Ja jos tähän päälle tuo alkuviikon iso 40-70mm välillä luvannut sade olisikin mennyt tästä olis ne viimiset märkään kylvetyt moro tältä vuotta.

Sänget olivat loistokunnossa pääsiäisviikolla kun ajoin kaikki auki. Kannatti....

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20986
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kasvukausi 2025

Sänget olivat loistokunnossa pääsiäisviikolla kun ajoin kaikki auki. Kannatti....

Ehdottomasti näin. Tuossa toukokuun viimeisellä poudalla ennen sitä isoa sadetta lautasäestetty  kuorettunut ja kokkareinen savi tasoittui kylvökuntoon hienosti, Jacky-kaura orastui erinomaisesti, kaikki muut palstat, joita samaan aikaan yritettiin avata laitteella jos toisellakin ja sitten äestää, tukkivat joustopiikkiä ja kylvökonetta, eikä orastuminen ollut hyvää, kylmässä ja märässä osa jyvistä pehmeni ja jäi itämättä.

Syyskynnökset olisi voinut jättää tasaamatta, mutta tasattuinakin ne oli helppo kylvää jo äitienpäivän aikoihin. Ja orastuivat tuttuun malliin hyvin. Tuli tunne, että näinhän se silloin 1970- luvulla toimi, ilman isompia taisteluita.

-SS-

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12517
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kasvukausi 2025
Näkeekö Kylmis sen, että hinta romahtaa väistämättömästi laajemmallakin maailmassa ? 2026 - 2027 ei vielä markkinoissa näy oletusta, että pitäisi vetää kiinni ihan vaan minkä tahansa hinnan sattuisi saamaan. Suomen markkinat taas ovat sellaiset, että olkoon sopimusviljelyä tai villiä viljelyä, silti hyvät hinnat ja menekki keskittyvät yksille, ja toisille jää tehtäväksi tunkkina ja reservinä toimiminen.

Ei tämä kevät mikään erityinen ollut, kellanharmaat sänkipellot pitkälle kesäkuuhun kyllä. Jotenkin tämän alle sukupolven kestänyt kasvipeitteisyysbuumi on vienyt monen muistista entisajat, jolloin oraat useimmiten olivat pinnassa jo toukokuun puolivälin jälkeen, melko usein esimerkiksi Karoliinan päivänä, joka itselleni tietystä syystä on vuosittainen muistiin jäävä päivä. Sateita ja kylmiä ja kuiviakin kausia oli, mutta satoa tuli kuitenkin enemmän kuin 500 kg/ha, aivan olemattomista monitahoisista ohristakin. Vaikka vappuna oli kalliomäkien pohjoisreunoilla vielä jäälaattoja ojissa, muutama päivä vapusta aukealla pöllysivät äkeet ja kylvökoneet. Miten tämä oli mahdollista ?

Syksyn toimet olivat erilaiset: kyntämistä pidettiin kunnia-asiana, viimeiset palstat kynnettiin roudan tuloon asti, asenteella. Aukeat olivat pääsääntöisesti kynnettyjä, syysviljaruutujen välissä. Jos toukoaikaan tuli sade, keskeytettiin kylvöt ehkä päiväksi, jos ei ollut ehditty vielä tasata. Kynnöspellon sateenkesto oli parempi, heti kun viilut harmaantuivat, ei siellä ollut lätäköitä eikä savivelliä pinnan alla.

Isompien tilojen pellot olivat talven yli sängellä lähinnä sairauden tai juopottelun takia. Sängelle jättöön oli aina jokin pakottava syy.

-SS-
Voi,voi. Minähän olin nuorempana oikein kyntömestari ja melkoinen määrä on tullut maata päästeltyä välttien kautta läpi. Meillä lienee erilaiset savilajit käytössä, koska mieleeni on jäänyt isolta osalta ne ongelmat, mitä kyntö aiheutti. Märkien läimäreiden ja päisteiden kiertely oli aivan arkipäivää. Pahin kattilanpohjalohko oli sellainen, että ei voinut kuvitella toukojen tekemistä muuten kuin jakamalla lohko osiin. Kuivemmat paikat tuli tehdä heti, kun kykeni tai ne kuivuivat ylikuiviksi. Märemmät osuudet sitten myöhemmin. Pikkuisen kun oli liian ajoissa tai oli muuten huono kevät, niin muokattu maa oli nyrkin kokoista mokkulaa, jota ei saanut pieneksi enää sille keväälle. Äestystä kyllä tehtiin varpajyräpotilalla 4-5 kertaa ja vauhtia sen verran mitä koneesta lähti. Kyntöaikojen satoihin tai viljan laatuihin en sano mitään. Oliko sitten muissa taloissa asiat toisin, ehkäpä ei, koska ensimmäiset lähtivät kokeilemaan kultivointia ja ennen eu-aikaa. Mekin lähdimme mukaan joskus vuosien päästä. Isu kyllä jaksoi vastustaa kynnöstä luopumista kiitettävän sitkeästi. Oma näkemys oli 2000-luvun alussa, että talon viljanviljely on perikadon partaalla ja tässä ei ole enää ollut mitään järkeä pitkään aikaan. Sitten nopeassa tahdissa kultivaattori ja pyörä-äes. 2002 syksy oli kuiva kuin sahara. Ensimmäiset vedot uudella kultivaattorilla, sänki antoi periksi ja maa nousi ylös pääkallon kokoisina kilsiäisinä. Meni kuitenkin, kun hissukseen ajeli. 2003 ei näkynyt mitään ihmeellistä pellon käsittelyssä. Paljon oli aikaa käytetty sen miettimiseen, kumpi on parempi, hanhenjalkaterä vai riittäisikö pelkkä kierreterä. Maa kuulemma vaati sopeutumista ja ensimmäiset vuodet kuluvat mahdollisen epäonnistumisen pelossa, kun maat eivät ole vielä pehmenneet jne. Käytännössä mitään haittavaikutuksia ei näkynyt. 2003 syksy oli kuiva sekin, mutta isukin jo halusi kultivoida. Pari päivää teki sitä hommaa ja totesi, että tämä on muuten aika nopea menetelmä ja pellot ovat tasaisia, ei ole vesivakoja ym. Seuraavana keväänä koettiin sellainen merkillisyys, että kattilanpohjalohkoa ei enää äestetty ja kylvetty paloissa. Myöskään metsänreunat eivät vaatineet toimenpiteitä. Multavimpia paikkoja vielä kynnettiin, kun pahnaa oli liikaa. Joskus 2008 kieppeissä aloiteltiin sänkien jättäminen talven yli ja seuraavina vuosina ihmeteltiin, pitääkö näitä odotella vai vetää märkänä auki. Viisaasti tehtiin jo alusta pitäen, että vain osa lohkoista jätettiin sängelle ja loput kultivoitiin. Pikku hiljaa huomattiin sänkien ominaisuudet. Nekin voivat kuivahtaa liikaa ja niiden avaamiselle on jokin optimiaika. Sopivan kuiva sänki murustuu loistavasti. Valitettavasti rakennevikaisilla mailla sänget voivat pysyä koko kevään märkinä ja ne joutuu avaamaan sellaisina. Jostain syystä ne kuitenkin menevät pieneksi aina paremmin kuin ne kyntöaikana märkänä äestetyt, jotka käytännössä olivat pilalla siltä keväältä. Matkan varrella on alkanut ilmaantua yhtä enemmän kuivia vuosia ja sänkien ala on kasvanut suorassa suhteessa. Pikku hiljaa myös suorakylvöä on alettu lisätä. Siihen ei jaksettu enää syvällisempää pohdintaa käyttää vaan kylvetään sellaiset lohkot, joiden kuvitellaan siihen olevan sopivia. Tulokset ovat olleet sellaisia, että samat jyvät sieltä tulee kuin muillakin menetelmillä. Mutta se kyntäminen. Sitäkin alettiin tehdä uudelleen 2012 jälkeen, kun tuli ostettua ensimmäiset paluuaurat. Hämmästys oli kovin suuri, kun kyntäessä ei enää tullutkaan niitä kyntöajan ominaisuuksia vastaan. Ensisijaisesti käänneltiin heinämaita ja syysviljamaiden pohjia. Jonkinlainen kliimaksi tuli 2017 syksyllä, kun jostain tuli sellainen päähänpisto, että maat täytyy saada hyvään kuntoon ensi kevääksi. 2018 olikin sitten ihan tolkuttoman kuiva kesä, keväästä lähtien. Ne kynnetyt osasi olla kuivia, aivan korppua. Tähän hetkeen mennessä aloin tehdä myös havaintoja niistä lohkoista, joita oli aktiivisesti pidelty syysviljalla ja kynnetty jo rutiininomaisesti. Ei oikein maat menneet pieniksi sillä tavoin kuin aiemmin ja päisteet ei oikein olleet hyviä. Aikani asiaa pohdin ja ymmärsin, että eiköhän tämä ole tässä. Jonkinlainen lakipiste on tämä kevät, kun heinämaat ruiskutettiin kunnolla ja ne kylvettiin suorakylvönä. Niissä on todella hyvät oraat tällä hetkellä. Ei minkäänlaista tarvetta auroille ja kyntämiselle edes niiden suhteen. Summa, summa, rum. Kyllä minulle on ihan suunnaton arvoitus, miksi se kyntö olisi jotenkin erinomainen menetelmä omilla mailla. Sänkien kanssakin osaa olla vaikeaa, mutta se on sen kevään juttu se. Kyntäminen tekee pitkäkestoisen ja vahingollisen helvetin, joka vie talon perikadon partaalle. Ei siinä ole mitään järkeä. Satunnaisesti sitä voi tehdä hyvin tuloksin, mutta pitkässä juoksussa tulee seinä vastaan. Ei kiitos, kaikki muut pellonkäsittelymuodot ensin, eikä oikein sittenkään.

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6133
Vs: Kasvukausi 2025
Kattelin eilen avattua sänkeä ja aika kostealta näytti edelleen, muokkarin pyörissä oli tullut ihan reilusti multaa tielle, toki viime viikolla tuli joku 13mm vettä mutta kuivassa maassa se ei juurikaan tuntuisi.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5840
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Kasvukausi 2025
Näkeekö Kylmis sen, että hinta romahtaa väistämättömästi laajemmallakin maailmassa ? 2026 - 2027 ei vielä markkinoissa näy oletusta, että pitäisi vetää kiinni ihan vaan minkä tahansa hinnan sattuisi saamaan. Suomen markkinat taas ovat sellaiset, että olkoon sopimusviljelyä tai villiä viljelyä, silti hyvät hinnat ja menekki keskittyvät yksille, ja toisille jää tehtäväksi tunkkina ja reservinä toimiminen.

Ei tämä kevät mikään erityinen ollut, kellanharmaat sänkipellot pitkälle kesäkuuhun kyllä. Jotenkin tämän alle sukupolven kestänyt kasvipeitteisyysbuumi on vienyt monen muistista entisajat, jolloin oraat useimmiten olivat pinnassa jo toukokuun puolivälin jälkeen, melko usein esimerkiksi Karoliinan päivänä, joka itselleni tietystä syystä on vuosittainen muistiin jäävä päivä. Sateita ja kylmiä ja kuiviakin kausia oli, mutta satoa tuli kuitenkin enemmän kuin 500 kg/ha, aivan olemattomista monitahoisista ohristakin. Vaikka vappuna oli kalliomäkien pohjoisreunoilla vielä jäälaattoja ojissa, muutama päivä vapusta aukealla pöllysivät äkeet ja kylvökoneet. Miten tämä oli mahdollista ?

Syksyn toimet olivat erilaiset: kyntämistä pidettiin kunnia-asiana, viimeiset palstat kynnettiin roudan tuloon asti, asenteella. Aukeat olivat pääsääntöisesti kynnettyjä, syysviljaruutujen välissä. Jos toukoaikaan tuli sade, keskeytettiin kylvöt ehkä päiväksi, jos ei ollut ehditty vielä tasata. Kynnöspellon sateenkesto oli parempi, heti kun viilut harmaantuivat, ei siellä ollut lätäköitä eikä savivelliä pinnan alla.

Isompien tilojen pellot olivat talven yli sängellä lähinnä sairauden tai juopottelun takia. Sängelle jättöön oli aina jokin pakottava syy.

-SS-
Voi,voi. Minähän olin nuorempana oikein kyntömestari ja melkoinen määrä on tullut maata päästeltyä välttien kautta läpi. Meillä lienee erilaiset savilajit käytössä, koska mieleeni on jäänyt isolta osalta ne ongelmat, mitä kyntö aiheutti. Märkien läimäreiden ja päisteiden kiertely oli aivan arkipäivää. Pahin kattilanpohjalohko oli sellainen, että ei voinut kuvitella toukojen tekemistä muuten kuin jakamalla lohko osiin. Kuivemmat paikat tuli tehdä heti, kun kykeni tai ne kuivuivat ylikuiviksi. Märemmät osuudet sitten myöhemmin. Pikkuisen kun oli liian ajoissa tai oli muuten huono kevät, niin muokattu maa oli nyrkin kokoista mokkulaa, jota ei saanut pieneksi enää sille keväälle. Äestystä kyllä tehtiin varpajyräpotilalla 4-5 kertaa ja vauhtia sen verran mitä koneesta lähti. Kyntöaikojen satoihin tai viljan laatuihin en sano mitään. Oliko sitten muissa taloissa asiat toisin, ehkäpä ei, koska ensimmäiset lähtivät kokeilemaan kultivointia ja ennen eu-aikaa. Mekin lähdimme mukaan joskus vuosien päästä. Isu kyllä jaksoi vastustaa kynnöstä luopumista kiitettävän sitkeästi. Oma näkemys oli 2000-luvun alussa, että talon viljanviljely on perikadon partaalla ja tässä ei ole enää ollut mitään järkeä pitkään aikaan. Sitten nopeassa tahdissa kultivaattori ja pyörä-äes. 2002 syksy oli kuiva kuin sahara. Ensimmäiset vedot uudella kultivaattorilla, sänki antoi periksi ja maa nousi ylös pääkallon kokoisina kilsiäisinä. Meni kuitenkin, kun hissukseen ajeli. 2003 ei näkynyt mitään ihmeellistä pellon käsittelyssä. Paljon oli aikaa käytetty sen miettimiseen, kumpi on parempi, hanhenjalkaterä vai riittäisikö pelkkä kierreterä. Maa kuulemma vaati sopeutumista ja ensimmäiset vuodet kuluvat mahdollisen epäonnistumisen pelossa, kun maat eivät ole vielä pehmenneet jne. Käytännössä mitään haittavaikutuksia ei näkynyt. 2003 syksy oli kuiva sekin, mutta isukin jo halusi kultivoida. Pari päivää teki sitä hommaa ja totesi, että tämä on muuten aika nopea menetelmä ja pellot ovat tasaisia, ei ole vesivakoja ym. Seuraavana keväänä koettiin sellainen merkillisyys, että kattilanpohjalohkoa ei enää äestetty ja kylvetty paloissa. Myöskään metsänreunat eivät vaatineet toimenpiteitä. Multavimpia paikkoja vielä kynnettiin, kun pahnaa oli liikaa. Joskus 2008 kieppeissä aloiteltiin sänkien jättäminen talven yli ja seuraavina vuosina ihmeteltiin, pitääkö näitä odotella vai vetää märkänä auki. Viisaasti tehtiin jo alusta pitäen, että vain osa lohkoista jätettiin sängelle ja loput kultivoitiin. Pikku hiljaa huomattiin sänkien ominaisuudet. Nekin voivat kuivahtaa liikaa ja niiden avaamiselle on jokin optimiaika. Sopivan kuiva sänki murustuu loistavasti. Valitettavasti rakennevikaisilla mailla sänget voivat pysyä koko kevään märkinä ja ne joutuu avaamaan sellaisina. Jostain syystä ne kuitenkin menevät pieneksi aina paremmin kuin ne kyntöaikana märkänä äestetyt, jotka käytännössä olivat pilalla siltä keväältä. Matkan varrella on alkanut ilmaantua yhtä enemmän kuivia vuosia ja sänkien ala on kasvanut suorassa suhteessa. Pikku hiljaa myös suorakylvöä on alettu lisätä. Siihen ei jaksettu enää syvällisempää pohdintaa käyttää vaan kylvetään sellaiset lohkot, joiden kuvitellaan siihen olevan sopivia. Tulokset ovat olleet sellaisia, että samat jyvät sieltä tulee kuin muillakin menetelmillä. Mutta se kyntäminen. Sitäkin alettiin tehdä uudelleen 2012 jälkeen, kun tuli ostettua ensimmäiset paluuaurat. Hämmästys oli kovin suuri, kun kyntäessä ei enää tullutkaan niitä kyntöajan ominaisuuksia vastaan. Ensisijaisesti käänneltiin heinämaita ja syysviljamaiden pohjia. Jonkinlainen kliimaksi tuli 2017 syksyllä, kun jostain tuli sellainen päähänpisto, että maat täytyy saada hyvään kuntoon ensi kevääksi. 2018 olikin sitten ihan tolkuttoman kuiva kesä, keväästä lähtien. Ne kynnetyt osasi olla kuivia, aivan korppua. Tähän hetkeen mennessä aloin tehdä myös havaintoja niistä lohkoista, joita oli aktiivisesti pidelty syysviljalla ja kynnetty jo rutiininomaisesti. Ei oikein maat menneet pieniksi sillä tavoin kuin aiemmin ja päisteet ei oikein olleet hyviä. Aikani asiaa pohdin ja ymmärsin, että eiköhän tämä ole tässä. Jonkinlainen lakipiste on tämä kevät, kun heinämaat ruiskutettiin kunnolla ja ne kylvettiin suorakylvönä. Niissä on todella hyvät oraat tällä hetkellä. Ei minkäänlaista tarvetta auroille ja kyntämiselle edes niiden suhteen. Summa, summa, rum. Kyllä minulle on ihan suunnaton arvoitus, miksi se kyntö olisi jotenkin erinomainen menetelmä omilla mailla. Sänkien kanssakin osaa olla vaikeaa, mutta se on sen kevään juttu se. Kyntäminen tekee pitkäkestoisen ja vahingollisen helvetin, joka vie talon perikadon partaalle. Ei siinä ole mitään järkeä. Satunnaisesti sitä voi tehdä hyvin tuloksin, mutta pitkässä juoksussa tulee seinä vastaan. Ei kiitos, kaikki muut pellonkäsittelymuodot ensin, eikä oikein sittenkään.
AAMEN!
Täysin samanlaiset mietteet kylmiksen kanssa ja hyvin pitkälti samanlaiset kokemukset. Meillä toki kävi lautasmuokkarikin ja lapiorulla tuossa välissä. Nyt on taas kultivaattori.
Meillä oli maat kyntämättä jostain 90 luvun alkupuolelta aina 2017 asti. Tuolloin syksyllä oli paljon puimatonta itänyttä paskaa pellot täyteen ja niille piti jotain tehdä. Pikaostos erään maatalouskaupan takapihalta ja isäukko istumaan koko pitkä ja märkä syksy traktoriin..  ;D
Seuraavana vuonna alkoikin luomu osittain ja sen jälkeen on lopettavat viherlannoitusnurmet pääsääntöisesti lopetettu kyntämällä. Eli kyntö tulee kerran viiteen vuoteen. Näkisin kynnön omilla mailla ainoastaan syyskasveille sopivana. Kevätkylvöille kyntö on lähes tuhoon tuomittu systeemi. Kosteus vain keväällä karkaa eikä korvaavaa yleensä tule taivaalta. Jo kunnon oraiden saaminen kynnökseen on vaikeaa koska kosteus on karannut. Ne jotka vielä tääläkin kyntävät kevätmaitaan niin menevät tasaamaan kynnöksiään aina vaan aiemmin. Homma tehdään märässä ja maa tintataan nykykoneilla. Ehkä homma toimi silloin kun traktorin paino oli kolme tonnia eikä kuusi.

Summa summarum. Jokaiselle muokkaustavalle ja suorakylvölle löytyy varmasti paikkansa ja jos lompakko kestäisi niin olisi itsellä erilaisia muokkaimia paljon ja jos pinta-alaa olisi enemmän ja aikaa vielä enemmän niin systeemiä hajauttamalla niin aina joku tapa toimii jonakin vuonna. Mut sit kun mietitään mikä se tulos siitä viljelystä on ilman tukia niin kannattaako asian kanssa hirveästi päätään vaivata? Onnistumisen tunne tulee mut ei välttämättä euroja. Näin ollen hömppäheinä ja suorakylvö ovat yleistyneet ja yleistyvät. Pikkukuluilla joku tulos ja tuet päälle. Rahat voi sit etsiä muista bisneksistä..
Kyliltä kuultua.... "Luomu ilman paskaa on kuin seksi ilman naista"... 😆

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8004
Vs: Kasvukausi 2025
Itse olen huomannut, että siirtyminen kynnöstä kevennettyyn muokkaukseen ( lähinnä kultivointiin) on lisännyt mukavasti peltojemme multavuutta ja vedenläpäisykykyä.

 Nykyään kynnän vain syysviljalle tulevat maat. Ja nekin minisiipiauralla.😉

Samaten, kun kultivoi  pikkuisen vinoon kylvösuuntaan ja joskus harjoitettuun kyntösuuntasn nähden, pellot tasoittuvat mukavasti.

 Kultivointi on helppoa, mukavaa ja nopeata. Ehkäpä miinuksena on kasvitautien suurempi riski, mutta sen pystyy välttämään viljelykierrolla, vähintään joka viides vuosi lohko nurmelle tms.

 Vieläkö muuten nykytiedon mukaan fosfori kertyy pintaan, jos käytetään pelkkää kevennettyä muokkausta?

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 430
Vs: Kasvukausi 2025
Vähän kelin ja tarkoituksen mukaan muokkausmenetelmä valitaan. Läpimärkää kyntövälttiä on syksyllä ihan turha lähteä meikäläisillä savikoilla vääntämään. Syysviljamaat pyritään kyntämään, vieläpä niin ettei äkeellä tarvitsisi montaa kertaa vaivata. Aika usein syysvehnää on meillä kylvetty suoraan kynnökseen, mikä olisi ollut ihan ennenkuulumatonta joskus parikymmentä vuotta sitten. Kevennetty muokkaus lienee mahdollistanut tämän asiantilan.

Kultivointi on syksyllä pääasiallinen muokkausmenetelmä, jos keli sen sallii. Ellei salli, jätetään suosiolla sängelle. Lautasmuokkari kuuluu kevääseen, kultivaattorilla taas ei keväällä tee mitään (epätasainen muokkauspohja, hidas, työsyvyyden pito on todella vaikeaa, karseaa jälkeä...)

Hiukan olen ihmetellyt lapiorullaäes yms. virityksiä, mitä jotkut harrastaa. Kai niilläkin paikkansa, on mutta jotenkin tuo tuntuu yksinkertaisten asioiden tarpeettomalta monimutkaistamiselta.