Kyntömaan turppaat ovat valkean kellervän  kivikovia, ei jää traktorin pyöränhokista paljon jälkeä.

Tasausäestä tuo kaipaa, mutta entäpäs jos tuleekin keväinen raju räntäkuuro siloitellun saven päälle liettämään ?

-SS-

Mää oon aina tykännyt että tasatulle pellolle sataa. Siitä on helpompi saada matalastakin hyvä kylvö esim. öljykasville tai juurikkaalle.

Onhan tämä vuoden ensimmäinen neljännes ollut täällä Lounais-Suomessa varsin kuiva – ihmekös tuo sitten, että esimerkiksi Loimaan Mellilässä jo kylvävät kauraa. Vuosina 2018–2024 koko vuoden sadekertymä on ollut Turussa keskimäärin 632mm  (vaihteluväli 455–744mm) ja Jokioisissa 635mm (vaihteluväli 434–740mm). Tammi–maaliskuun sadanta on vuosina 2018–2025 ollut Turussa keskimäärin 144mm ja Jokioisissa 121mm. Tänä vuonna sadetta on tullut Turussa vain 67mm ja Jokioisissa 72mm, nämä ovat tämän kahdeksan vuoden tarkastelujakson pienimmät arvot; eniten vuoden ensimmäisellä neljänneksellä satoi vuonna 2020, jolloin Turussa satoi 204mm ja Jokioisissa 217mm.

Osaltaan siihen, että pellot ovat jo yllättävän kuivia, vaikuttanee se, että tämä vähäinenkin sade, mitä tänä "talvena" on tullut, on sekin tullut pääosin vetenä ja päässyt lirumaan salaojiin. Normaalisti kun tähän aikaan lumenrippeet ja routa vasta sulattelevat itseään pitäen maaperän pitkään hyvinkin kosteana. Kuitenkin vaikka lienee mahdollista, että seuraavan kerran sataa vasta todella pitkän ajan päästä, ehkä ei vielä heinäkuussakaan, on todennäköisyys sille, että taivaankraana aukeaakin jo aikaisemmin, ehkä jopa isompi kuin 50%, alkuvuoden todella heikkoon sadantaan perustuen? 2018 mikä oli todella kuiva vuosi, oli tammi–maaliskuun osalta miltei yhtä kuiva kuin tämäkin vuosi, mutta siltikin sadetta saatiin huhtikuun puolivälin ja vapun välissä kymmeniä millimetrejä. Tämäkin kosteus olisi ehkä pidemmälle riittänyt, ellei haihdunta olisi ollut jotakin todella suurta. Toukokuussa oli tuulisia ja aurinkoisia päiviä, pelkkiä hellepäiviäkin Turussa kuusi ja Jokioisissa seitsemän kappaletta.

Onhan tämä vuoden ensimmäinen neljännes ollut täällä Lounais-Suomessa varsin kuiva – ihmekös tuo sitten, että esimerkiksi Loimaan Mellilässä jo kylvävät kauraa. Vuosina 2018–2024 koko vuoden sadekertymä on ollut Turussa keskimäärin 632mm  (vaihteluväli 455–744mm) ja Jokioisissa 635mm (vaihteluväli 434–740mm). Tammi–maaliskuun sadanta on vuosina 2018–2025 ollut Turussa keskimäärin 144mm ja Jokioisissa 121mm. Tänä vuonna sadetta on tullut Turussa vain 67mm ja Jokioisissa 72mm, nämä ovat tämän kahdeksan vuoden tarkastelujakson pienimmät arvot; eniten vuoden ensimmäisellä neljänneksellä satoi vuonna 2020, jolloin Turussa satoi 204mm ja Jokioisissa 217mm.

Osaltaan siihen, että pellot ovat jo yllättävän kuivia, vaikuttanee se, että tämä vähäinenkin sade, mitä tänä "talvena" on tullut, on sekin tullut pääosin vetenä ja päässyt lirumaan salaojiin. Normaalisti kun tähän aikaan lumenrippeet ja routa vasta sulattelevat itseään pitäen maaperän pitkään hyvinkin kosteana. Kuitenkin vaikka lienee mahdollista, että seuraavan kerran sataa vasta todella pitkän ajan päästä, ehkä ei vielä heinäkuussakaan, on todennäköisyys sille, että taivaankraana aukeaakin jo aikaisemmin, ehkä jopa isompi kuin 50%, alkuvuoden todella heikkoon sadantaan perustuen? 2018 mikä oli todella kuiva vuosi, oli tammi–maaliskuun osalta miltei yhtä kuiva kuin tämäkin vuosi, mutta siltikin sadetta saatiin huhtikuun puolivälin ja vapun välissä kymmeniä millimetrejä. Tämäkin kosteus olisi ehkä pidemmälle riittänyt, ellei haihdunta olisi ollut jotakin todella suurta. Toukokuussa oli tuulisia ja aurinkoisia päiviä, pelkkiä hellepäiviäkin Turussa kuusi ja Jokioisissa seitsemän kappaletta.

SS aina tyrmää mun   teoriat sademäärien vuorottelusta, mutta totean vain että lähimmän ilmatieteen laitoksen  sääaseman mittaama sademäärä on tämän vuoden  tammi-maaliskuussa ollut yht. 75 mm, kun se normaalisti on ollut tammi-maaliskuussa 100-200 mm välillä, useimmiten 150-200 mm välillä, varsinkin tammi ja helmikuu on olleet sateisimpia. Tänä vuonna T  49,4 mm-  H 7,8 mm -M 18,2 mm.
Jotenkin on aavistus että jonain lähikuukautena  saadaan taas isompi sademäärä, jotain luokkaa  >50 mm.

Kuivana vuonna 2018 sademäärät oli  Huhtikuu 51,3mm,  Toukokuu 10,6mm,  Kesäkuu  32,5mm,  mutta Heinäkuussa rävähti  121,5  mm.  Elo- ja Syyskuussa kummassakin 63 mm.
Muistelen vielä, että tuosta heinäkuun isosta sademäärästä tuli 40 mm erään iltapäivän kovasta ukkoskuurosta. Mikä on ihan tyypillistä heinäkuille.

SS aina tyrmää mun   teoriat sademäärien vuorottelusta, mutta totean vain että lähimmän ilmatieteen laitoksen  sääaseman mittaama sademäärä on tämän vuoden  tammi-maaliskuussa ollut yht. 75 mm, kun se normaalisti on ollut tammi-maaliskuussa 100-200 mm välillä, useimmiten 150-200 mm välillä, varsinkin tammi ja helmikuu on olleet sateisimpia. Tänä vuonna T  49,4 mm-  H 7,8 mm -M 18,2 mm.
Jotenkin on aavistus että jonain lähikuukautena  saadaan taas isompi sademäärä, jotain luokkaa  >50 mm.

Kuivana vuonna 2018 sademäärät oli  Huhtikuu 51,3mm,  Toukokuu 10,6mm,  Kesäkuu  32,5mm,  mutta Heinäkuussa rävähti  121,5  mm.  Elo- ja Syyskuussa kummassakin 63 mm.
Muistelen vielä, että tuosta heinäkuun isosta sademäärästä tuli 40 mm erään iltapäivän kovasta ukkoskuurosta. Mikä on ihan tyypillistä heinäkuille.

En todellakaan haluaisi tyrmätä yhtään mitään, mutta velttoon ajatteluun tunnen tarvetta puuttua. Mitään mekanismia ei säätiloissa ole löydetty, että maapallo "muistaisi" jollekin alueelle tulleen kuukausisademäärän tai usean kuukauden sademäärän, ja pystyisi korvaamaan "puuttuvan" sateen tai pidätellä liikaa sataneitten kuukausien sadetta seuraavina ajanjaksoina.

Koska jo vuosisademäärissä on havaittu eroja 300 mm:n verran, eli useamman kuukauden koko sademäärän verran, ei voida nähdä tarkkaa kompensaatiota tapahtuneen, ainakaan joka vuonna. Unohdit myös seuraavan faktan päättelyissäsi: heinäkuu ja elokuu ovat muutenkin keskimäärinkin kolmen sateisimman kuukauden joukossa Etelä-Suomessa, tuplasti sateisemmat kuin vaikkapa maalis-huhtikuu. Siksi tuossa mainitsemassasi heinäkuun sademäärässä normaalin ylittävä oli tuo yksittäinen ukkoskuuro.

Huom. 2018 heinäkuun sademäärä Salossa oli 27,6 mm. Kylvöpäivästä puintiin 75 mm. Eikä tuo ollut edes vaikein vuosi, tässä on ollut useampikin hankalampi vuosi, 2018 ehkä oli laajin kuivuus, mutta myös 2023 ja 2024 olivat haastavia kevätviljoille, 2023 kylvöistä kesäkuun loppuun 20 mm, ja 2024 huhti-toukokuu käytännössä sateettomat.



Toki sisämaassa ukkoskuurot tekevät parhaimmillaan 200 mm:n eroja vuosisademääriinkin, mutta kunnollisen ukkosmyrskyn leveys on muutamia kilometrejä ja reitti ehkä 20 km pitkä maksimissaan. Rannikolla ei ukkosia ole juurikaan ennen elo-syyskuuta, johtuen viilentävän meren vaikutuksesta. Syksyllä taas myrskyjä riittää, koska kun sisämaassa ollaan jo syksyssä menossa, mereltä vyöryy ukkospilviä tähän rannikolle.

-SS-

Vanha viisaus joka ei tietysti pidä paikkaansa sanoo että kyllä vesi hakee jäät rannalta keväällä tai sitten vasta kesällä.Jääpi nähtäväksi.

Keväät kuivavat ja lämpenevät (touko-kesäkuu).  Viimeiset 10 vuotta alkaa jo erottua 30 v.  keskiarvosta. 23-24 syksy ja talvi olivat täällä Savossa sateisia, mutta niin vaan tuli ennätyskuiva kevät 24. Viime huhtikuun jälkeen sademäärät on jääneet alle keskiarvon, lähtökohdat tähän kevääseen on siis kuivemmat kuin vuosi sitten.  Ennustaminen on vaikeata, varsinkin tulevaisuuden. Jos arvata pitää, niin kuiva trendi jatkuu. 

Kyntömaan turppaat ovat valkean kellervän  kivikovia, ei jää traktorin pyöränhokista paljon jälkeä.

Tasausäestä tuo kaipaa, mutta entäpäs jos tuleekin keväinen raju räntäkuuro siloitellun saven päälle liettämään ?

-SS-

Kyllä kynnökset, ne vähät, ovat täälläpäinTM jo plaanattu.

Taitaa tulla kuivahko kevät, taas vaihteeks....

niin.   pakkasyöt kuivaa tehokkaasti.   ja päivällä just pikkasen lämmön puolella ni ahava vielä pyyhkii hyin kosteutta..

Hyvin kuivattaa nämä kelit, -13 oli viime yönä ja sen verran satoi että ämpärinpohjalla oli hitunen lumipalluroita, ei suinkaan pohjan peitoksi. Eli ei mitään.

Joko jooseppi istutti jurttia maahan?

Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....

Joko jooseppi istutti jurttia maahan?

Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....

Viikko tästä eteen päin, yöpakkaset silloin jo laimentuneet, päivällä yli 10, pääsiäispyhinä voi jo olla 15, silloin on hyvä myöhäisten lajikkeiden olla jo maassa, ollaan kas jo huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Vaikka kevät tulisi normaalitahdilla, ovat maaperä ja vesistöt sulia, pohjakosteus hävinnyt ja multa melko mureaa. Jos vielä ensi viikolla pudottelisi tihkua millin - kaksi, niin tasoittaisi vähän.

Samalla pääseekin sänkiä aukomaan, teen kokeita kultivaattorilla, lapiorullalla ja kyntämällä. Ehkä saa jotakin osviittaa, miten esimerkiksi donit suhtautuvat  mullan pitelemiseen.

Monimuodot varmaan vaihtuvat luonnonhoidoksi ja pelkäksi viherkesannoksi, tukikoulutuksessa peloteltiin, että ensi kesänä valvotaan monimuodot tarkasti. Ei jaksa vaivata päätään valvonnoilla...antaa olla monimuodot...

-SS-

Mitäpä pelkäämistä on monimuotopellon valvonnassa? Viime kesänäkin oli niin komeat monimuotopellot itsellä, että olin suorastaan pettynyt, kun ei ketään valvojaa tullut katsomaan ja ihailemaan niitä kukkivia peltoja.

Mitäpä pelkäämistä on monimuotopellon valvonnassa? Viime kesänäkin oli niin komeat monimuotopellot itsellä, että olin suorastaan pettynyt, kun ei ketään valvojaa tullut katsomaan ja ihailemaan niitä kukkivia peltoja.

Noin kerran kolmesta olen saanut monimuodon kukoistamaan; pari kertaa kuivuuden takia iti vasta loppusyksyllä harmaanvalkeaan mullokseen, valvonta on mahdollinen jo heinäkuulla.

Epäilen, että muut kylvöt ohittavat monimuodon parhaan kylvöajan, joten taas voi olla haastava kesä siinä suhteessa. Ja vanhaa apilanurmea on valmiiksi, joten se noin 65 euroa kelpaa, ennen kuin alkaa kylvämisen vaivaa keräämään itselleen. Onhan se parempi kuin vanha EFA-viherkesanto.

Tilasin Lene-ohraa muutaman säkin, rupean niistä vanhoista EFA-kesannoista muokkailemaan hiljakseen viljapeltoa, viljaa kun tarvitaan kipeästi Suomen markkinoille lisää. Voi kylvää juhannuksen alla pikakesantoon ja korjata syyskuun alkuun. Se on niin aikainen ohra. Verttikin olisi vaihtoehto, mutta tuossa lähimyymälässä on Leneä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 06.04.25 - klo:14:04

Joko jooseppi istutti jurttia maahan?

Kauraa on ainaki jo savipakastimessa....

Viikko tästä eteen päin, yöpakkaset silloin jo laimentuneet, päivällä yli 10, pääsiäispyhinä voi jo olla 15, silloin on hyvä myöhäisten lajikkeiden olla jo maassa, ollaan kas jo huhtikuun jälkimmäisellä puoliskolla. Vaikka kevät tulisi normaalitahdilla, ovat maaperä ja vesistöt sulia, pohjakosteus hävinnyt ja multa melko mureaa. Jos vielä ensi viikolla pudottelisi tihkua millin - kaksi, niin tasoittaisi vähän.

Samalla pääseekin sänkiä aukomaan, teen kokeita kultivaattorilla, lapiorullalla ja kyntämällä. Ehkä saa jotakin osviittaa, miten esimerkiksi donit suhtautuvat  mullan pitelemiseen.

Monimuodot varmaan vaihtuvat luonnonhoidoksi ja pelkäksi viherkesannoksi, tukikoulutuksessa peloteltiin, että ensi kesänä valvotaan monimuodot tarkasti. Ei jaksa vaivata päätään valvonnoilla...antaa olla monimuodot...

-SS-

Tänään tulin kahteen kertaan Perniön läpi. Yksi äes pellolla. Jonkun verran kynnöksiä tasattu, käytännössä ei mitään kylvetty.