mitäpä se jaakkola tuumii, pitäisikö eläkemummojen säästöillä vähän silotella jussin tappioita 
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5b2f014f-13dd-4039-8469-3053fddd9b4b
Ei.
Kun korot laskivat, seurasi, että pankin saamat korkotulot vähenivät.
Niinpä pankit keksivät palkata sijoitusneuvojia, jotka ehdottivat säästöjen sijoittamista rahastoihin ja osakkeisiin. Ja ottamalla pankilta myös lainaa lisäsijoituksiin.
Onpa minuunkin otettu pankista yhteyttä, mutta riskien vuoksi en ole tällaiseen sijoittamiseen osallistunut.
Halla-aho kirjoitti:
"Halla-aho myöntää, että sijoittamisen sisältyy riskejä. Hän vertaa tilannetta myös 1990-luvun alun pankkikriisin, jolloin moni suomalainen joutui vakaviin taloudellisiin ongelmiin taattuaan muiden ottamia lainoja.
– Joku voi ajatella, että tyhmyydestä sakotetaan ja "olisit lukenut pienellä präntätyn tekstin sopimuksesta". Todellisuus kuitenkin on, että ei tavallinen ihminen niitä lue."Halla-aho ei ilmeisesti tiedä Koiviston konklaavista.
Ei ollut ollut ollenkaan kyse pienestä präntistä sopimuksen perässä, vaan pankkien tekemästä
yksipuolisesta koronnostosta.
Konklaavin käynnistämä kiista liittyi Tampereen Alue-Säästöpankin yksipuoliseen koronnostoon. Pankki hävisi kaikissa oikeusasteissa.
Korkein oikeus teki 3,4.1992 ratkaisun KKO 1992:50, jossa pankin katsottiin nostaneen perusteettomasti asuntolainan korkoa. Pankki siis hävisi oikeudenkäynnin.
Yksipuolinen - laiton - koronnosto oli (vain) yksi pankin keino nostaa vakavaraisuuttaan ETA-sopimuksen liitteisiin kirjoitetun 8 %.n vakavaraisuuden saavuttamiseksi.
Koivisto oli seurannut oikeuskäsittelyä Tampereen Alue-Säästöpankin yksipuolisessa koron nostossa.
Kun kiista oli tulossa Korkeimman oikeuden käsittelyyn, oli Koivisto ottanut yhteyttä Korkeimman oikeuden presidenttiin Olavi Heinoseen toivomuksella, että pankin pitää voittaa.
Heinonen ei toteuttanut Koiviston toivetta, vaan sitävastoin toivoi oikeuspoliittista seminaaria, jossa hän mukaan tulevien juristien tuella sanoisi Koivistolle, että oikeuslaitos on riippumaton. Siis ettei Koivisto voi määrätä Korkeinta oikeutta.
Niinpä Korkein oikeus Koiviston toivomuksesta huolimatta teki 3.4.1992 ratkaisun KKO 1992:50, jossa pankki hävisi.
Tästä Koivisto hermostui ja määräsi Heinosen puheenjohtajaksi 6.5.1992 pidettävään seminaariin ja lisäksi määräsi Heinosen
ilmoittamaan tilaisuuteen kutsutuille juristeille "tilaisuuden luonne Koiviston toivomalla tavalla".
Miksi konklaavin asiakirjat salatiin?
Siksi, että presidentti Koivisto rikkoi oikeuslaitoksen riippumattomuuden.
Pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi oli keksitty
muitakin keinoja heti, kun EY:ssä oli huomattu Suomen pankkien huono vakavaraisuusaste.
Heti, kun Esko Aho oli nimitetty pääministeriksi, Ahoa oli informoitu tilanteesta. Muutama henkilö oli saanut tehtäväkseen laatia keinoja pankkien vakavaraisuuden nostamiseksi. Niistä kerron videollani.
Keinojen pohjalta alettiin valmistella lakeja, joilla pankkien vakavaraisuutta voitaisiin nostaa ja muutenkin ratkaista sekä myös takautuvaa lakia jo käytössä olevaan yksipuoliseen koronnostoon.
Lakien oli oltava voimassa 30.4.1992, sillä Pertti Salolainen ja kumppanit olivat 2.5.1992 menossa Portoon allekirjoittamaan ETA-sopimuksen.
Valtion vakuusrahasto (VVR) on kahdella tavalla laiton laki.
Valtion vakuusrahastoon ja Suomen Säästöpankkiin liittyviä asiakirjoja on määrätty salaisiksi 25 vuodeksi, 50 vuodeksi ja sadaksi (100) vuodeksi.
Viimeinen sata vuotta salassa pidettävä vapautuu julkiseksi vasta vuonna 2106. Tämä ilmeisesti liittyy Aktiv Hansa-kaupan jälkipuintiin.
Minulla on todisteena kuvakaappaus Säästöpankkisäätiön asiakirjojen salaamisesta.
Kaiken tämän takana on presidentti Koiviston tekemät määräykset, joilla ETA-sopimuksen ehdot täytettiin.
