Vaikuttaako muokkaustapa paljonkin DON-pitoisuuksiin? Täällä on aina syksyllä kynnetty, DONit olleet matalia, 0.1 tasolla. Vai tarkoittaako se 0.1 ettei ole mitattu?

0,1 on matala arvo, mutta mitattu. Totta kai muokkaus vaikuttaa: jos homeinen pahnaputu jää pyörimään pintamultaan, on siinä aika tavalla suurempi riski homeiden kehittymiselle seuraavanakin vuotena, kun vertaa siihen, että pahnaputu käännetään auralla pois pintamullasta.

Lainaus käyttäjältä: pice - 11.12.24 - klo:10:47

Vaikuttaako muokkaustapa paljonkin DON-pitoisuuksiin? Täällä on aina syksyllä kynnetty, DONit olleet matalia, 0.1 tasolla. Vai tarkoittaako se 0.1 ettei ole mitattu?

0,1 on matala arvo, mutta mitattu. Totta kai muokkaus vaikuttaa: jos homeinen pahnaputu jää pyörimään pintamultaan, on siinä aika tavalla suurempi riski homeiden kehittymiselle seuraavanakin vuotena, kun vertaa siihen, että pahnaputu käännetään auralla pois pintamullasta.

Samalla tavalla kuuma peruna on torajyväsienikin, mitä tulee valittuun viljelyteknologiaan. Näyttää siltä, että ainakin torajyväsieni menehtyy kun se kynnetään vuodeksi 22-25 cm syvyyteen. Kyntö on vaan niin kategorisesti paha asia, että kasvuohjelmiin tuodaan jos mitä viljelykiertoa, kemikaalia, sertipölyä, vuohensarviuutteita, paikkakunnan luonnonheinien tuhoamista ydinpommilla, italialaisen nunnaluostarin puutarhassa sisäsiitettyjä hybridirukiin siemeniä, mitä tahansa muuta kuin kyntöä, jotta voitaisiin ainakin uskotella, että ongelma saadaan näillä muilla tavoilla hallintaan.

Että kyntö ei ole millään tavalla DON-riskiä vähentävä, koska se ei ole vaihtoehto. Pelastetaan Itämeri ja kipataan kaurat mettään.

-SS-

Tätä ketjua lukiessa näin ei viljaa myyvänä viljelinä pohdin kyllä tulevaisuutta. Siis tuon ikuisuus aiheen eli talon lämmityksen muuttamisen lisäksi. Onko tuo vilja kuinka vaikea lopulta muuttaa lämmöksi ihan omakotitalo luokassa ? Kait se ihan järkevä vaihtoehto olisi ihan kunnon hinnallakin ja noilla "mettään" kipattavilla jyvillä todella edullinen. Aika vähän googeli aiheesta kertoilee ja loppuu yleensä siihen että biofiren poltin on kallis. Luultavasti kait sitten "toimivakin".

Muokkaustapa ei ole omilla kaurapelloilla vaikuttanut. Kaikkea on kokeiltu ja koskaan ei ole ollut homeita. Korrrenvahvistajat ,tautiaineet ja muut taikapölyt on pikkuhiljaa jääneet poiskäytöstä ja apulantaa menee noin 250kg jotain Y-lantaa. Lajike on aikainen , joten kukinta -aika on pienellä panostuksella lyhyt .

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 10.12.24 - klo:00:29

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 09.12.24 - klo:17:34

......
Muutama vuosi varastointia seuraavaan pulaan niin kas kummaa ei doneja löydy.. 

Vuosien tasoittaminen vanhaa viljaa varastoimalla on aivan toimiva suunnitelma. DON 1500 ja don 250 kauraa voi sekoittaa suhteessa 4:1, ja lopputuote on leipärajan 1250 alapuolella. Sekoittaminen pitää tehdä kuljettimella yli koko erän, jotta kuormanäytteen otossa imukärsä ei osu DON-pesäkkeeseen.

Eli matalan DON-pitoisuuden kaura on itse asiassa paljon arvokkaampaa tavaraa kuin luulisi. Jos polttoon menevästä kaurasta saa viisikymppiä, rehukaurana 180, ja siilossa on korkean DON tavaraa 200 tonnia (suurimokauraksi hinta ehkä 220) , 250 DON tavaraa 100 tonnia. Niiden arvo olisi 200x50 + 100 x 220 =  10000+22000 = 32000, sekoittamalla nämä keskenään saadaan 300 tonnia 180 euron rehukauraa, eli 54000. Tällöin yhdistelyn tuotto olisi 22000 euroa.

Mittaaminen pitää tehdä omaan piikkiin ehkä, ja näytteenottoon viljavirrasta pitää panostaa erittäin paljon. Mutta kyllä tuohon pariinkymppiin mahtuu muuttamat näytteet viljalaboratoriossa ja yhdistelyn vaiva.

-SS-

Tää on aivan h******* vaarallista. Paperilla voi matemaattisesti toimia mutta käytännössä tiedetään että ei mene niin.

Toinen hyvä pointti on, että kannattaa lukea vaikkapa ruokaviraston sivuilta pelisääntöjä ainakin, ettei tule ylläreitä. Toimii sitten miten itse parhaaksi näkee..

-   ” EU-lainsäädännön mukaan on kiellettyä sekoittaa viljaa, joka ylittää mykotoksiinien, kuten deoksinivalenolin (DON), raja-arvot, sellaiseen viljaan, joka alittaa nämä raja-arvot. Tämä kielto koskee sekä elintarvike- että rehukäyttöön tarkoitettua viljaa. Sekoittamisen tarkoituksena ei saa olla mykotoksiinipitoisuuksien laimentaminen hyväksyttävälle tasolle.”

Lueskelin tänään tullutta Atria tuottajat lehteä ja siellä oli näistä hometoksiineista juttua.Yhtenä keinona suositeltiin sekoittamista puhtaisiin eriin. Näytti jutun kirjoittajana olleet kehityspäällikkö ja myyntijohtaja.

Ruokavirasto on keksinyt ihan omia sääntöjään. EU-asetuksessa mainitaan sekoituskiellosta "Enimmäismäärien mukaisia elintarvikkeita ei saa sekoittaa sellaisiin muihin elintarvikkeisiin, joissa enimmäismäärät ylittyvät."

Jos tilalla viljellään kauraa, saa kauraa lastata kahdesta siilosta kuorma-autoon.

Haastakoot oikeuteen sitten.

-SS-

Mitaakohan  A Rehu  homeita lainkaan 

Mitaakohan  A Rehu  homeita lainkaan 

Kyllä mittaa ja esinäyte piti viime  talvenakin toimittaa ohrista. Mutta sitä en tiedä mitenkä käsittelevät kriittiset erät.Ei ole kuulunut omiin korviin että olisivat kuormia käännyttäneet kuten satamassa kuuluu käyneen kauroille.

Pitääpä lueskella vastaanottovaatimuksia...no näkyy olevan viljoilla 3-7.4 mg/kg tehtaasta riippuen.

Sitä ihmettelin kun pitäis  vehnän esinäyteestä  erikseen maksaa  jos haluaa ne tiedot

Monokulttuuria tuokin.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3a866f7e-add0-407c-8fbd-0525f96649e9

Jos halutaan luoda ympäristö yhdenlaiseksi tai poistetaan kaikki haitalliseksi osoitetut tekijät ympäristöstä, syntyy elämää, joka ei välttämättä kestä vaihtuvia olosuhteita. Jos ympäristö olisi täydellisen ideaalinen ja muuttumaton, monokulttuuri voisikin toimia. Luonnossa näin ei vaan ole.

Sääli, että neuvostoliittoa ei ole enää olemassa. Siellä olisi asutettu ihmisiä ja luotu jälkeläisiä sernobiiliympäristössä. Ihan vaan kokeilun vuoksi.

Tätä ketjua lukiessa näin ei viljaa myyvänä viljelinä pohdin kyllä tulevaisuutta. Siis tuon ikuisuus aiheen eli talon lämmityksen muuttamisen lisäksi. Onko tuo vilja kuinka vaikea lopulta muuttaa lämmöksi ihan omakotitalo luokassa ? Kait se ihan järkevä vaihtoehto olisi ihan kunnon hinnallakin ja noilla "mettään" kipattavilla jyvillä todella edullinen. Aika vähän googeli aiheesta kertoilee ja loppuu yleensä siihen että biofiren poltin on kallis. Luultavasti kait sitten "toimivakin".

Kauran polttaminen paikallisesti ei ratkaise ongelmaa, koska sitä kauraa (tai muuta DON-viljaa) tulee pieneltäkin alalta moninkertaisesti yksittäisen tilan tarpeisiin; koneet kun eivät toimi kauralla suoraan. Rypsiöljyn omaehtoinen viljely toimisi ehkä paremmin, sekä koneissa että lämmityksessä. Tanskassa viljankuivureita on varustettu oljella toimivaksi.

Tämä DON-ongelma on Kanadassa ollut tunnettu 1970-luvulta asti, ja ongelma on pahentunut kesien keskilämpötilan nousun myötä.  Sama ilmiö on nähtävästi kyseessä Suomessakin. Preeriaolosuhteissa näitä homeita ei syntyne, vilja on puintituoreenakin 10-13%. Että tämä DON osuu pahimmin lämpimälle, ei kuumalle eikä kylmälle viljelyvyöhykkeelle.

-SS-

A-rehu kuori kauran ja homeet polttoon ja ei siksi ollut takavuovuosina tarkka homeista.  Nykytilanteesta en tiedä .

Kaikkia kiinnostaa että ,Onko luomu viljassa  Don huonoja ?
Sillä vaan Kaikki kysyy että mahtaako teho viljelijät pilanneet maidensa luonnolliset entsyymit mykoritsat ynnä muut luonnolliset don vasta aineet super tehokkailla tauti ja peittaus aineilla ?

Luomussa viljelykierto ja muokkauskulttuuri vähentävät homeiden riskiä, jos taas kemiallisen torjunnan puute ehkä vähän lisää riskiä. Kemiallisen torjunnan merkitys on kaiken kaikkiaan kenties juurikin maatalouskauppa-bulvaanien aikaansaannoksena ylikorostunut oleellisempien asioiden ohitse.

Kaikkia kiinnostaa että ,Onko luomu viljassa  Don huonoja ?
Sillä vaan Kaikki kysyy että mahtaako teho viljelijät pilanneet maidensa luonnolliset entsyymit mykoritsat ynnä muut luonnolliset don vasta aineet super tehokkailla tauti ja peittaus aineilla ?

Kyllä sitä luomussakin on. Tästä on ollut ajoittain liikkeellä agraarilegendaa että ei olisi mutta kyllä luomukuormiakin on tuotu korvat luimussa takaisin kotiin.
Toki luomun viljelykäytännöt pienentää riskiä mutta ei sekään immuuni ole.
Tässä tulee myös siinä mielessä harha että luomun tuotantomäärät kun on suhteessa pienet ei tietenkään niitä hylättyjä eriäkään ole määrällisesti niin paljoa. Jos äkkiä päässä laskin sinnepäin oikein ja toksiineja olisi samassa suhteessa niin yhtä hylättyä luomuerää kohden voi olla 20 hylättyä tavanomaista.