Otetaan esimerkiksi vakionopeuden säädin, omassa autossa sellainen on, muta en ole vaivautunut edes selvittämään, miten se laitetaan päälle, koska se on aivan turha. Esim. Nelostiellä kun ajaa, niin nopeusrajoitukset vaihtelevat koko ajan. Ei sitä siellä voi käyttää, ehkä moottoritiellä hiljaisen liikenteen aikana, mutta ei sielläkään, jos on normaali päiväliikenne, täysin turha ominaisuus ainakin mulle.
Mä kyllä käytän aina isommilla teillä jos keli on normaali. Leppoisaa ajella muiden mukana jonossa kun se pitää automaattisesti sopivaa etäisyyttä.
Vakkarin pitää siis olla adaptiivinen eli se osaa himmata edellä menevän mukaan, vaikka pysähdyksiin asti. Se vanhanaikaisempi kiinteän asetuksen versio ei ole niin käyttökelpoinen kuin tyhjällä tiellä.
Lisäksi jos rajoitus vaihtelee niin mä laitan sen usein sille hitaammalle vaihtoehdolle, se ei estä kuskia halutessaan polkemasta enemmän jos rajoitus toisinaan sen sallii. Sanoo se vaimean piip kun ylittää sen oman asetuksen mutta eipä tuo häiritse. Kuitenkin kun lakkaa antamasta kenkää niin se palaa siihen asetettuun hitaampaan nopeuteen. Jossain 60 - 80 - 60 - 80 viidakossa helpottaa ainakin mua. Eikä se rajan muuttaminenkaan nyt vaikeaa ole, pari sekuntia nappulasta niin muuttuu 10 ylös tai alas... Voihan sen myös näpätä odottamaan ja sitten näpätä takaisin töihin myös.
Tuossa voi myös rajoittaa pelkän max nopeuden, muuten tottelee kaasupoljinta vapaasti. Paitsi jos painaa ihan pohjaan niin silloin ohittaa asetetun rajoituksen. Kerran vähän yllätti kun tuolla asetuksella ajelin ja ajan mittaan oli tullut oikaistua jalkaa yhä suoremmaksi, vauhdin siitä muuttumatta. Sitten kun siinä hiukan venytteli ja painoi vielä vähän syvemmälle niin voitte arvata mitä tapahtui. Lähti kuin Annikki Tähti... onneksi ei ollut mitenkään kriittinen liikennetilanne :-)
Manuaalilaatikolla olevassa polttiksessa tuota ei luonnollisesti saisi toimimaan laajalla skaalalla yhtä kivasti kun varmaan vaihdettakin pitäisi vaihtaa jos jono pudottaa ylämäessä vaikka 90 --> 60 .