Oikeissa viljelymaissa ei tuhrata syyskyntöjä syyskylvöjen pohjustuksena vaan tosiaan syväkultivoidaan maat isoilla koneilla.

Kyntö on sinänsä erikoinen homma et vaikka vaatii paljon voimaa. Onnistuu pienelläkin traktorilla. Mistään ei löydy kultivaattoria jota voi vetää alle sataheppaisella. 150 taitaa olla minimi. Toki pienellä traktorilla menee kyntäessä aikaa….

Kyntö on sinänsä erikoinen homma et vaikka vaatii paljon voimaa. Onnistuu pienelläkin traktorilla. Mistään ei löydy kultivaattoria jota voi vetää alle sataheppaisella. 150 taitaa olla minimi. Toki pienellä traktorilla menee kyntäessä aikaa….

Juu ammattilaisten kultivaattorit ovat lähes jankkureita, ja maata löysätään jopa yli 30 cm syvyydeltä. Joku K Potila ei ole juurikaan enempää  kuin harvapiikkinen joustopiikkiäes.

80 hevosvoiman 1970-luvun tekniikkaa edustava traktori vetää 4-siipistä sarka-auraa 7-9 km/h, päisteet voi jättää kevääksi, ihan turha kylvää syysviljalle muutenkaan. Joten työsaavutus helposti on pitkää siivua ajaen 70 aaria, jopa hehtaarin tunnissa. Ja kaupan päälle tulee pintavesivaot, jotka voi päättää ojauraan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 04.09.24 - klo:20:54

Kyntö on sinänsä erikoinen homma et vaikka vaatii paljon voimaa. Onnistuu pienelläkin traktorilla. Mistään ei löydy kultivaattoria jota voi vetää alle sataheppaisella. 150 taitaa olla minimi. Toki pienellä traktorilla menee kyntäessä aikaa….

Juu ammattilaisten kultivaattorit ovat lähes jankkureita, ja maata löysätään jopa yli 30 cm syvyydeltä. Joku K Potila ei ole juurikaan enempää  kuin harvapiikkinen joustopiikkiäes.

80 hevosvoiman 1970-luvun tekniikkaa edustava traktori vetää 4-siipistä sarka-auraa 7-9 km/h, päisteet voi jättää kevääksi, ihan turha kylvää syysviljalle muutenkaan. Joten työsaavutus helposti on pitkää siivua ajaen 70 aaria, jopa hehtaarin tunnissa. Ja kaupan päälle tulee pintavesivaot, jotka voi päättää ojauraan.

-SS-

Mulla on 11 piikkinen K-Potila, siinä on 550kg lisäpainoa, kääntökärki ja siinä kiinni hanhenjalka. 100-90 italian belarus edessä.

Mustaa tulee ja on nopeasti.

Moi.

Ajattelin vetäistä syysvehnämaat minisiipiauroilla. Maa htmr ja hes, pääosin.

Tuleeko riittävästi vesitilaa? Mitä raati on mieltä?

Mulla on 11 piikkinen K-Potila, siinä on 550kg lisäpainoa, kääntökärki ja siinä kiinni hanhenjalka. 100-90 italian belarus edessä.

Niin, vaikka laittaisit kaksi tonnia lisäpainoa, Potilan jouset ovat oikosenaan takana, kun vastus lisääntyy. Kaipa ne jotakin viivaa sänkimaahan vetävät. Näiden raskaiden hinattavien Lemkenien maahakuisten jäykkien piikkien laukaisulaite päästää vasta noin 550 kg vetovoimalla. Että 10-piikkinen  5500 kg, ei viiatti saata vetää kuin kolmasosan tuosta.

Siksi vetokoneina enimmäkseen on näitä 20 tonnia painavia kumitelakoneita.

-SS-

Oikeissa viljelymaissa ei tuhrata syyskyntöjä syyskylvöjen pohjustuksena vaan tosiaan syväkultivoidaan maat isoilla koneilla.

Mitähän tarkoitat oikeilla viljelymailla? Ainakin jenkeissä ja Kanadassa vedetään kyllä ihan suoraan sänkeen. Ei niitä sen kummemmin muokkailla. Mut eipä siellä taida liiat vesisateetkaan olla ongelma. Ja voi kai toi maalajikin olla erilaista. Toki eipä tuolla mitään huippusatoja oteta vaan bisnes perustuu enemmän eekkereihin kuin kiloihin..
Briteissä sadot toista luokkaa ja siellä kyllä muokkaillaankin mut taitaa maalaji olla hieman toisenlaista ja sadettakin enemmän.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.09.24 - klo:17:34

Jos on tavanomainen kasvitila niin miksi helvetissä haaskaa polttoöljyä ja aikaa kyntöön?

Idiotismia...

Syyskasvien talvehtimiseen syvämuokkaus kylvön alla vaikuttanee paljonkin. Syväkultivointi ja kyntö näkyvät toimivat paremmin kuin suorakylvö tai matalamuokkaus. Isoilla tiloilla on kalustoa, joka toimii jäykällä kultivaattorilla; pientilalla kyntökalusto lienee jo valmiiksi olemassa, aurat vetokoneen mukaan.

Syyttä eivät eturiviläiset nykyään valmistele hybridimaitansa ja myöhemmin syysvehnäpalstoja kyntämällä. Joskus 25 vuotta sitten suorakylvö ja pahnavellissä kasvatus oli muotia, Mutta vähiin ovat kyseiset kesäksi säilyvät rikkaruohoiset ja liettyneet aukkoiset  syysviljaharvakot käyneet.

-SS-

Vuodesta tuo aika pitkälti kiinni. Ja tietysti pelloista. Jos maalaji otollinen ja viettävä pelto niin miksei suorakylvö tai minimi muokkauskin voi onnistua. Mut kylhän isompi vesitila monesti on tarpeen. Ongelmaksi muodostuu vain nämä kuivahkot syksyt jolloin jyvät eivät meinaa itää siinä 20 senttiä käännetyssä savessa..

Kun lakkaan köyhtymästä niin järeää kultivaattoria tekisi mieli. Pitäisi vain löytää malli joka liikkuu omalla kalustolla.. 

Moi.

Ajattelin vetäistä syysvehnämaat minisiipiauroilla. Maa htmr ja hes, pääosin.

Tuleeko riittävästi vesitilaa? Mitä raati on mieltä?

Minulla maat pääosin HeSiä. Vähän jäi vesitila matalaksi miniauroilla. Nyt on vähän kokeilussa taas, säädin ne maksimisyvyyteen, eli 15 cm paikkeille. Otti vetäminen 8 siivellä tehoa äärimmilleen (Valtra 8150) kun maa on yhä rutikuivaa. Jäi myös aika lohkareiseksi ja kun oli heinämaa, jäi liikaa nurmea näkyviin. Vaihdoin pienempään traktoriin (Valmet 6300) ja nelisiipisiin paluuauroihin. Syvyyttä 20cm. Meni nätisti ja nurmi peittyi aika hyvin.

Ongelmaksi muodostuu vain nämä kuivahkot syksyt jolloin jyvät eivät meinaa itää siinä 20 senttiä käännetyssä savessa..

Eihän sitä kynnöstä vanhaan malliin kuukausikaupalla kokkareena pidetä, vaan kynnetään syyskuun puolessa välissä, silloin jo sadealue tai kaksi on vyörynyt yli. Jos sattumalta  kuivaa on, löytyy sieltä pohjalta kosteaa, jonka aura kääntää pintaan, kyntöä seuraavana päivänä tasausäestys ja kylvö kaikessa rauhassa. Sänkimaan pinta vähänkin hintelämmällä olkimäärällä voi olla 5-10 cm verran pinnasta kuiva.

Sitten kylvetään syyskuun kolmannesta viikosta alkaen, kun aamusumut jatkuvat puoleen päivään ja kaste laskeutuu kuuden jälkeen vesipisarat kimallellen. Kyllä itää, vaikka pintaan jäisi.

Kyllä pääsääntöisesti oraat kellastuvat liikaan veteen, viimeistään marraskuun  harmaissa keleissä.

-SS-

Itse koin kakara että kyntö oli parasta oppia näihin hommiin. Oppi tarkkuutta, sekä korvan ja käden yhteistyötä jos piti vähän keventää tai laskea. Nyky koneet on vähän turhan suuria tuollaiselle kymmenen vuotiaalle lähteä kyntämään. Pienillä auroilla pojankloppi pysyi pitkän syksyn pois pahanteosta🤣. Ei sitä valmista viikossakaan paljoa tullut kun koulunjälkeen muutaman kierroksen kävi ajamassa…

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 04.09.24 - klo:21:47

Ongelmaksi muodostuu vain nämä kuivahkot syksyt jolloin jyvät eivät meinaa itää siinä 20 senttiä käännetyssä savessa..

Eihän sitä kynnöstä vanhaan malliin kuukausikaupalla kokkareena pidetä, vaan kynnetään syyskuun puolessa välissä, silloin jo sadealue tai kaksi on vyörynyt yli. Jos sattumalta  kuivaa on, löytyy sieltä pohjalta kosteaa, jonka aura kääntää pintaan, kyntöä seuraavana päivänä tasausäestys ja kylvö kaikessa rauhassa. Sänkimaan pinta vähänkin hintelämmällä olkimäärällä voi olla 5-10 cm verran pinnasta kuiva.

Sitten kylvetään syyskuun kolmannesta viikosta alkaen, kun aamusumut jatkuvat puoleen päivään ja kaste laskeutuu kuuden jälkeen vesipisarat kimallellen. Kyllä itää, vaikka pintaan jäisi.

Kyllä pääsääntöisesti oraat kellastuvat liikaan veteen, viimeistään marraskuun  harmaissa keleissä.

-SS-

Syyskuun puolivälissä ei vain voi enää oikein kylvää kuin vehnää. Kaikki muut jo myöhässä. Toisekseen omat lohkot ei tule valmiiksi päivän kynnöllä vaan useamman päivän joutuu istumaan jotta saa päiväksi kylvettävää. Et kyl niitä etukäteen pitää pystyä tekemään.. 

Sempä vuoksi se järeä kultivaattori kiinnostaa. Saisi eka vetää hanhenjaloilla vln juuret poikki, että saa nurmen kuolemaan ja viimeisellä ajolla voisi sit yrittää ajaa joillain kapeilla terillä mahdollisimman syvään jotta saisi vesitilaa ja muokkausanturan rikottu.
En sit tiedä toimiiko käytännössä vai ainoastaan teoriassa. 

Lähinnä syysitoista saunakukkaa voi tulla, jos syyskynnön tekee aikaisin. Ei ne kuitenkaan niin vahvoja ole kuin kultivoinnin jälkeen on.
Ensiviikolla pitäisi urakoitsijan ajaa lietettä tuleville syysvehnämaille. Sitä sitten kynnetään kolmessa vuorossa nelisiipisillä. Toistakymmentä hehtaaria saa pieniäkin lohkoja kynnettyä vuorokaudessa.

helevattu.   kävin keräämässä tolppia tuossa laitumelta ja manasin et mihin miä saan tuon heinämäärän ajettua.   ihan sairaan paksu heinä on laitumella ja kantturat sentäs tuolla ollu koko kesän.     puhistusniitosta tulookin kompostikeräily.     miuna vuosina on laitumet ollu kuin nuoltuja tähän aikaan.   aikasempina vuosina olen ajannu vain terminaattorilla tupsut maahan maatumaan mut nyt ei vakioauroilla saa tuota tavaraa  läpi menemään..     oisko hyiä neuvoja?

helevattu.   kävin keräämässä tolppia tuossa laitumelta ja manasin et mihin miä saan tuon heinämäärän ajettua.   ihan sairaan paksu heinä on laitumella ja kantturat sentäs tuolla ollu koko kesän.     puhistusniitosta tulookin kompostikeräily.     miuna vuosina on laitumet ollu kuin nuoltuja tähän aikaan.   aikasempina vuosina olen ajannu vain terminaattorilla tupsut maahan maatumaan mut nyt ei vakioauroilla saa tuota tavaraa  läpi menemään..     oisko hyiä neuvoja?

Glyfosat.

Järeällä lautasmuokkarilla pääsee kuivassa kelissä kovemmallakin maalla äkkiä liki 20cm:n syvyyteen. Märällä savella ei onnistu.... Kyllähän tuolla vesitilaa saa jo jonkin verran, ongelman muodostavat lähinnä jääntivilja ja olkimassa.

Kerropa -SS-, miten tuo tasausäes toimii vasta kynnetyssä savimaassa - tuleeko multaa?