SYYSRYPSIÄ on aika paljon tällä päin. Taitaa olla  vähemmän vaatelias ja varmempi kuin syysrapsi?

On. Ja ei ole kuulemma niin vaatelias.
Itselläkin 20ha luomuna. Puoli hehtaaria tuhoitui talvessa mut nyt on hieno. Kukkii jo kai kolmatta viikkoa 

Ceylonissa kahden kerroksen väkeä... ,
Tuskin on vieras lajike kun ei vuosiin ole ollut muuta kuin Ceylonia sv:t.
Johtunee varmaan hajakylvöstä pneumalla kun naapurin puolella Räpitti  kylvössä ei vastaavaa ole...
Tai sitten on niin ahdasta että toisten on pitänyt kurkottaa taivaisiin että saa kasvutilaa 

Ceylonissa kahden kerroksen väkeä... ,
Tuskin on vieras lajike kun ei vuosiin ole ollut muuta kuin Ceylonia sv:t.
Johtunee varmaan hajakylvöstä pneumalla kun naapurin puolella Räpitti  kylvössä ei vastaavaa ole...
Tai sitten on niin ahdasta että toisten on pitänyt kurkottaa taivaisiin että saa kasvutilaa 

Samanlaisen pellon näin jossakin ja ihmettelin moista. Tuli mieleen et olisko korrensäädössä käynyt joku pimpsi.. tänä vuonna kun kasvun aineksia on riittänyt niin voisi kai olla mahdollista..

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 26.07.25 - klo:16:32

Ceylonissa kahden kerroksen väkeä... ,
Tuskin on vieras lajike kun ei vuosiin ole ollut muuta kuin Ceylonia sv:t.
Johtunee varmaan hajakylvöstä pneumalla kun naapurin puolella Räpitti  kylvössä ei vastaavaa ole...
Tai sitten on niin ahdasta että toisten on pitänyt kurkottaa taivaisiin että saa kasvutilaa 

Samanlaisen pellon näin jossakin ja ihmettelin moista. Tuli mieleen et olisko korrensäädössä käynyt joku pimpsi.. tänä vuonna kun kasvun aineksia on riittänyt niin voisi kai olla mahdollista..

Ei korrenvahvistajaa, mutta Broawdayta ruiskutin.....

Kaksikerroksisuutta näkyy tämän vuoden syysvehnissä, lajikkeesta riippumatta. Meillä on naapurin kanssa samana päivänä kylvettyä Skagenia. Naapurilla on tosi pitkää ja tosi lyhyttä kortta sekaisin, itsellä varsin tasamittainen kasvusto. Naapuri pisti korrenkasvun alussa rikka-aineen mukana CCC:tä pienen annoksen; itse tein kasvunsäädön vasta varhaisessa lippulehtivaiheessa Moddus Evolla. Mielenkiintoista...

Skagenissa on vaaksan mitan pidempiä yksilöitä muihin nähden. Ei tasaisesti vaan siellä täällä ja voi olla useamman korren nippuja yhdessä. Korrensääteitä ei ole ajettu yhtään ja rikkaruiskutus oli joku perusgramma-aine. Tautiaine 0.7l Prosaro niinkuin aina. Sanoisin, että vuodesta johtuva ilmiö.

Mulla on skagen ja cylon rinnakain. Ceylon kylvetty ensin, ja sehän selvästi lyhyempi ku skagen. Skagen sitten vaan kaadettu koneseeseen. Skagenissa on just ku agronautin kuvassa oisko 5-10% normi sakenista vielä pidempii ja ilman korren, brodway tai muuta, samoilla aineilla samna iltana ruiskutettu

Myös kylillä näkyy sama ilmiö, mysöskin tasaisia kasvustoja.

Oha  tää taas niin paskaa...satelee, ei saa puitua, sateita joka päivälle tiedossa..ei tässä uskalla syysvehnän siemeniä edes tilata, saati alkaa peltoa niiden kylvöjä varten alkaa muokkaamaan.

Naapuri äestelee jo kynnöksiä, kylvänee siis syysvehnän yhtä aikaisin kuin viime vuonna.

Tuli kynnettyä tuossa yksi pelto syysvehnän kylvöä varten, syysvehnällä se nytkin oli ja tuntui, että kosteuttakin löytyi. Kauran sänki sen sijaan oli koko kyntösyvyydeltä rutikuivaa, rinteissä yms ei paluuaura edes uponnut maahan. Pakko oli lopettaa kesken. Joen pintaa kun katselee, niin kuivuus ei yllätä. Jotain reipasta sadetta odotellessa: sitten tuleekin syksy kertaheitolla ja mennään kuivasta märkään.

Oma vaivansa on syysviljojen kylvöissä. Kevällä pestyt ja suojarasvatut kylvökoneet ja äkeet pitää uudelleen liata ja taas uudelleen pestä ja rasvata ennen talvivarastoon laittamista....huoh.

Kai ne kyntää voi, on sit keväällä valmiina jos ei kylvä syksyllä

Kova into taas väellä on syysrehuvehnää kylvää. Kaiken kaikkiaan kylvössä oikaisemista näkyy taas esiintyvän, kiire kun on olevinaan. Ja sitten taas opitaan vähäksi aikaa, että siihen sänkivelliin kylvetty on syksyllä vihreä, keväällä vihreä, mutta kesällä harva ja kalvakka.

Syysvehnän kylvön ei ehkä koskaan pitänytkään olla huoletonta; että sotketaan sinne pahnaan vehnää ja odotetaan automaattista kasitonnaria.

Ehkäpä ensi kesä, kun on <100 euron viljamarkkina päällänsä, ei muuta kuin sänkikesannolle kaikki sopivat alat, ja rauhassa rakentaa koko alalle kynnökset, ojanpientareiden madallukset ja ojaheinien perkaukset ja semmoiset valmiiksi pintavesien virrata. Ja sitten ajan kanssa kylvää oikeaan aikaan. Ei tarvitse samaan aikaan kuivaamoa päivystää, kärrytraktoreita viedä etäpelloille, puimuria pajoittaa, ei ole huolta kevätvehnien sakoluvuista, ei huolta kaurojen punahomeista, ei huolta ohrien kuivettumisesta pystyyn. Voi keskittyä kylvöpuuhailuun tosissaan, yksi kylvökerta kasvukaudella, ei kahta. Sitten kun saa kokotilan syysvehnälle, onnistuu seuravana syksynä kokeilla myös syysohraa, syysrapsia ja syysruista. Ja muutenkin aina kesannon kanssa vuorottelu. Parhaimmillaan saa säännönmukaisesti kaksi kevätviljasatoa yhdellä syysviljasadolla. Jos trendi jatkuu, niin kuivia hellekesiä on neljä viidestä. Jääpoltetalvia ehkä yksi seitsemästä.

Toki pitää tietää, onko kesannoilla edes pinta-alatukia enää vuodelle 2026...maanparannuskasvia voisi harjoittaa jonkin verran, ja Lene-ohraa ehkäpä tuoreemmilla mailla. Heikkokortisempaa en ole nähnytkään pitkään aikaan kuin tuo Lene. PK-lannoksella ehkä toimisi. Siemenen jatkaminen seuraavaa vuotta varten on OK, semmoiset vähät saa lokakuutakin lähestyessä johonkin aurinkoiselle rinteelle. Jos muutaman hehtaarin laittaisi Ceylonia ja Aspektia minimipanostuksella, niin saisi siten seuraavan vuoden kesannot laittaa kylvöön runsaalla tiheydellä. 1/4 Aspektia ja 3/4 Ceylonia menisi aika varmasti yli 12% valkuaiselle. Eli kylvöala 50/50.

Tällainen vuosi, kun suuri osa puitavasta menee syyskuulle, ei ole tervettä kovin päkistää. Menee kumpikin pieleen, kevätviljan korjuu ja syysviljan kylvö.

-SS-