Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Syysviljakylvöt 2024  (Luettu 91867 kertaa)

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6090
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Jonkun verran näkyy syysvehniä mitkä on kärsinyt talven aikana liiasta vedestä, salaojien paikat erottaa selvästi tielle vihreämpäinä raitoina.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7166
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Mäkin ajoin toisen annoksen typpeä viikolla syysvehnälle. Savisissa kohdissa maa ihan harmaa, hikevissä paikoissa multa tarttui renkaaseen ja synkässä metsänkulmassa oli vielä lunta.

Kaveri haki levittimen reilu viikko sitten perään, että saa testata ennenkuin pääsee levittämään syysvehnille. Tulos kun kasvu alkaa paikoitellen ja järvet/jäät pelloilta lähteneet, ei tarvikaan levittää apulantoja. Mietinnässä mitä tekee rukiin kanssa, hybridiä joka talvehtinut laikkuina. Multamaalla kun renkaat painuu aina, sama vaikka kaks metriä leveästi puolellaan, nää painaumat näkyy kuolleina urina pelloissa. Myös hiemankin matalammat kohdat ts. ehkä 5-10 senttiä matalammat kymmenien aarien tai hehtaarien alueet täysin kuollutta, joissa vihreitä laikkuja joissa maa "pursunut" kylväessä. Alueita joissa parempaa enemmän kuin nollaa, jos kuvittelisi että paremmasta tulee kymppitonni, ja nollasta nollaa, missä menee raja rikkomiseen... Neljän tonnin keskiarvolla ei kannattane ruista rikkoa missään nimessä, vaikka tavoite ihan muuta, mutta kuinka tehdä päätös mitä jättää ja mitä rikkoo. Sekä mitä kylvää laikkuihin, jotka parhaimmillaan useita hehtaareja. Pahimmillaan kiilamaisia kolmioita, jotka kiilaa "nollaan", pinta-alaa kymmeniä aareja.  Jos 27ha ruismaasta, kahdesta vierekkäisestä lohkosta jättää kasvamaan vajaa puolet, sinne tänne, onko siinä sitten mitään järkeä... Rikkoo koko paskan ja kylvää uusiksi, vaikka paikoitellen kasvusto todella hienoa.

Jos tuo olisi syysvehnää, olisi helppo kevätvehnällä paikkailla mutta milläs heikkoja kohtia rukiista paikkaa, ohraa ja myy sekulina rehuksi? Parhaat kohdat joko puhdasta ohraa tai puhdasta ruista. Pinta-alat sitten kylvökoneen mittarista, ruiskutukset onkin mielenkiintoisia 30m leveällä ruutalla ;D Rikat pakko kuitenkin torjua, niitä multamaalla on tarjolla riittämiin. Puinti sitten seikkailua siellä täällä, kaksi isoa suorakaiteen muotoista lohkoa pilaten kuviokylvöillä...

Viime vuonna tuli jätettyä ruisvehnää tällä mielellä, ja koko kesän ketutti katella kun vettä ei keväällä tullut ennen kesäkuun puoltaväliä ja kasvu ei koskaan lähtenyt. Nyt talvesta selvinneet rukiit todella hienoja pensaita ts. lähtökohdat hyvät selvinneiden osalta, muuten talvi kuritti yhtä pahoin kuin edellinen, talvet olleet maksimaalisen heikkoja syysviljojen talvehtimiseen edestakaisin jäätymisen ja sulamisen lisätessä jääkantta loppukevääseen saakka. Kylvöaikaan täydelliset kelit ja oraat oli todella mallikkaat, alkutalvikin, kunnes Loppiaisena loppui talvi ja tuli jatkuva syksy/kevät.

On kuulunut kommentteja että eiköhän tää oo tässä, syysviljojen kanssa pelaaminen ja hommien kasaaminen... Kylvöön kun olisi syvemmältä muokkaavalla piikillä oleva kone, suoraan sänkeen, nopeaa ja tehokasta kylvöä kesken puintien. Jäisi edellisen kasvin olkea törröttämään pystyyn keräämään lunta ja estämään yhtenäistä jääkantta, samoin maa häiriintyisi mahdollisimman vähän jotta ottaisi vastaan veden mitä tarjolla. Koneitahan on, mutta riviväli tosi leveä näissä, onko lie kapeammalla rivivälillä koneita? Toimivalla täytöllä, nostolaitekoneella ilman apulantaa, tekisi urakoitsija paljon hehtaareja parissa viikossa.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1250
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Mäkin ajoin toisen annoksen typpeä viikolla syysvehnälle. Savisissa kohdissa maa ihan harmaa, hikevissä paikoissa multa tarttui renkaaseen ja synkässä metsänkulmassa oli vielä lunta.

Kaveri haki levittimen reilu viikko sitten perään, että saa testata ennenkuin pääsee levittämään syysvehnille. Tulos kun kasvu alkaa paikoitellen ja järvet/jäät pelloilta lähteneet, ei tarvikaan levittää apulantoja. Mietinnässä mitä tekee rukiin kanssa, hybridiä joka talvehtinut laikkuina. Multamaalla kun renkaat painuu aina, sama vaikka kaks metriä leveästi puolellaan, nää painaumat näkyy kuolleina urina pelloissa. Myös hiemankin matalammat kohdat ts. ehkä 5-10 senttiä matalammat kymmenien aarien tai hehtaarien alueet täysin kuollutta, joissa vihreitä laikkuja joissa maa "pursunut" kylväessä. Alueita joissa parempaa enemmän kuin nollaa, jos kuvittelisi että paremmasta tulee kymppitonni, ja nollasta nollaa, missä menee raja rikkomiseen... Neljän tonnin keskiarvolla ei kannattane ruista rikkoa missään nimessä, vaikka tavoite ihan muuta, mutta kuinka tehdä päätös mitä jättää ja mitä rikkoo. Sekä mitä kylvää laikkuihin, jotka parhaimmillaan useita hehtaareja. Pahimmillaan kiilamaisia kolmioita, jotka kiilaa "nollaan", pinta-alaa kymmeniä aareja.  Jos 27ha ruismaasta, kahdesta vierekkäisestä lohkosta jättää kasvamaan vajaa puolet, sinne tänne, onko siinä sitten mitään järkeä... Rikkoo koko paskan ja kylvää uusiksi, vaikka paikoitellen kasvusto todella hienoa.

Jos tuo olisi syysvehnää, olisi helppo kevätvehnällä paikkailla mutta milläs heikkoja kohtia rukiista paikkaa, ohraa ja myy sekulina rehuksi? Parhaat kohdat joko puhdasta ohraa tai puhdasta ruista. Pinta-alat sitten kylvökoneen mittarista, ruiskutukset onkin mielenkiintoisia 30m leveällä ruutalla ;D Rikat pakko kuitenkin torjua, niitä multamaalla on tarjolla riittämiin. Puinti sitten seikkailua siellä täällä, kaksi isoa suorakaiteen muotoista lohkoa pilaten kuviokylvöillä...

Viime vuonna tuli jätettyä ruisvehnää tällä mielellä, ja koko kesän ketutti katella kun vettä ei keväällä tullut ennen kesäkuun puoltaväliä ja kasvu ei koskaan lähtenyt. Nyt talvesta selvinneet rukiit todella hienoja pensaita ts. lähtökohdat hyvät selvinneiden osalta, muuten talvi kuritti yhtä pahoin kuin edellinen, talvet olleet maksimaalisen heikkoja syysviljojen talvehtimiseen edestakaisin jäätymisen ja sulamisen lisätessä jääkantta loppukevääseen saakka. Kylvöaikaan täydelliset kelit ja oraat oli todella mallikkaat, alkutalvikin, kunnes Loppiaisena loppui talvi ja tuli jatkuva syksy/kevät.

On kuulunut kommentteja että eiköhän tää oo tässä, syysviljojen kanssa pelaaminen ja hommien kasaaminen... Kylvöön kun olisi syvemmältä muokkaavalla piikillä oleva kone, suoraan sänkeen, nopeaa ja tehokasta kylvöä kesken puintien. Jäisi edellisen kasvin olkea törröttämään pystyyn keräämään lunta ja estämään yhtenäistä jääkantta, samoin maa häiriintyisi mahdollisimman vähän jotta ottaisi vastaan veden mitä tarjolla. Koneitahan on, mutta riviväli tosi leveä näissä, onko lie kapeammalla rivivälillä koneita? Toimivalla täytöllä, nostolaitekoneella ilman apulantaa, tekisi urakoitsija paljon hehtaareja parissa viikossa.

viskalla nakkoo pienesiementä sekaan, rukiille kerääjäkasviksi ja aukkopaikat sitten jotain monimuotoisuutta viherlannoitusta tai... mitä nyt sattuu siemenseokoitukseen sopimaan...
Taiteelliset tuki ilmoituksen kasvulohko muodot ja lähes varma tarkastuskäynti, mutta voit sitten pellon laidalla naureskella kun yrittävät kuvioita mitata.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20795
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Kylvöön kun olisi syvemmältä muokkaavalla piikillä oleva kone, suoraan sänkeen, nopeaa ja tehokasta kylvöä kesken puintien. Jäisi edellisen kasvin olkea törröttämään pystyyn keräämään lunta ja estämään yhtenäistä jääkantta, samoin maa häiriintyisi mahdollisimman vähän jotta ottaisi vastaan veden mitä tarjolla.

Ei se sitä vettä ota, vaikka niin voisi luulla. Sänkeen kylväneet lopettivat jo kaksikymmentä vuotta sitten. Parhaat oraat nyt taas jälleen kerran ovat niillä, jotka kyntivät elokuun kuivilla mahdottomia kokkarepeltoja, niitä pienivät sitten, mutta oraat ovat jopa vetisissä "kulhoissa" nyt alkaneet kasvaa. Pintavesiojia vetivät perunasahralla.  Sänkeen ja kevytmuokattuun kylvetyt aina vaan kellertää.

Niissä maissa, joissa syysvilja laitetaan sänkeen, on
- hyvin kuivaa, vuotuinen sademäärä alle 400 mm
- mahdolliset talvet ovat tuulisia ja vähälumisia. jolloin sänki kerää edes vähän lunta
- edellinen sato on ollut jotain 800 kg/ha
- riviväli 25 cm

-SS-

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1673
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Torstaina sviljojen 2. Lannoitus(npk) ,pikkusen  tihkutti muttei tarttunut renkaisiin... Nythän nuo sulaavat kun sadettakin saatiin...

Ruis:
https://youtube.com/shorts/CbjER5hKenw?feature=shared

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20795
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Varsinais-Suomen ja osin Satakunnan suunnan syysviljat ovat monessa kohtaa todella vahvoja. Vaaksan mittaista, kirkkaan vihreää turkkia. Heikompia lohkojan on tasaisesti sekaan, mutta parhaat on näyttäviä. Sanoisin, että jos syysvehnää meinaa myydä eteenpäin syysvehnän nimikkeellä, niin sopimus kannattaisi tehdä johonkin päin. Ei noi mihinkään mahdu syksyllä. Sopimuksille menee leipomoissa.

Syysvilja on hyvää rehua, mahdollisesti tulossa oleva syysvehnäruuhka vaikuttaa yhtä paljon ohran ja rehukauran hintoihin. Syysviljalla pitää nyt olla myös valkuaiskäsittely oletusarvoisena, liian usein olen mehustellut syysvehnälaihossa sitä, että pääsee vain kivenheiton päähän ja taas puimurin säiliö täynnä. Ja sitten valkuainen 8,5% . Ei oteta kiloakaan. Sanoi viljamies.

Vehnän pitää olla väriä KEG 9 koko kasvuajan. Eli nopeavaikutteista kalkkisalpietaria, typpiruiskutuksia, uralevityksiä, sopivia sateita. On tässä monta kompastuskiveä edessä odottamassa. Jos joku ei tiedä, mikä tuo KEG on, arkeologit ovat selvittäneet, että se oli joskus historiassa Kemiran kasvuohjelmatäpinöintiä harjoittaneen käyttämä  värikortisto, joista näki lannoitustarpeen. Eli mekaaninen Yara-Sensorᵀᴹ. 


Kuva: Tämä on leipäviljan väri

-SS-

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1673
Vs: Syysviljakylvöt 2024

ht

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2655
  • Etelä-Karjala
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Ijasja ja SS lienee eri maalajia olevien peltojen omistajia, joten näkemykset suorakylvöstä ja sen onnistumisesta ovat aika erilaisia. Multavalla maalla yleensäkin viljelyn ongelmat kaiken kaikkiaan ovat erilaisia kuin saviseudulla.

Eikös Ijasjalla ole mahdollisten paikkakylvöjen pinta-alan määrittelyyn jotain satelliittipohjaista vehjettä? Traktori tms..?
-ei kun nappi huuleen ja rinta rottingilla kohti uusia pettymyksiä...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20795
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Ijasja ja SS lienee eri maalajia olevien peltojen omistajia, joten näkemykset suorakylvöstä ja sen onnistumisesta ovat aika erilaisia. Multavalla maalla yleensäkin viljelyn ongelmat kaiken kaikkiaan ovat erilaisia kuin saviseudulla.

Eikös Ijasjalla ole mahdollisten paikkakylvöjen pinta-alan määrittelyyn jotain satelliittipohjaista vehjettä? Traktori tms..?

Loimaan suorakylvökoe on antavinaan kuvan suorakylvön ylivoimaisesta menestymisestä "savialueilla".  Tärkeintä tuollaisessa laitevalmistajien ja maatalouskauppojen kokeissa on hankkia tavanomaiseen kylvöön älyllisesti vajaakuntoinen koehenkilö.

Tuskin kukaan tietää, että myös Västankvarnin koetilalla on salavihkaa kymmenen vuoden ajan tehty myös erilaisten maanmuokkaustekniikoiden ja muokkaamatta viljelyn koesarjaa. Siinä koesarjassa on kylväjä ja kylvökone vakioitu, mikä minusta on olennaista, kun yritetään saada muokkauksen ja muokkaamattomuuden välistä eroa esille.  Etukäteinen kyntö, kevytmuokkaus ja suorakylvö on Västankvarnissa muuttuja, jota seurataan eri kasveilla eri vuosina.

Vuoden 2020 syysviljakokeessa suorakylvö tuotti 5500 kg/ha, kevytmuokattu lähes 8000 kg/ha ja kynnetty 9000 kg/ha.

Nähtävästi kevätviljat kiittävät kuivana vuotena suorakylvöä, 2018  ja 2024 keskimäärin 2000-3000 kg satotasolla kevätviljan suorakylvö oli 500 kg parempi. Mutta ehkä oikeastaan melko vähän lohduttaa, että tappio olisi hiukan pienempi. 2023 ihmetytti, että syyskyntö pääsi sinä kuivana katovuonna tasoihin suorakylvön kanssa, kun taas lautasmuokattu meni pahemmin pieleen.

Itsestä tuntuu, että Västankvarnin vuosien väliset tulokset ovat kuin omista muistiinpanoista kopiot. Säiden haastavuutta ilmentää sekin, että vain vuonna 2019 siellä saivat Agronet-sadon, muina vuosina jäivät neljään tonniin, viimeisinä vuosina jopa alle kolmen tonnin sadon...

-SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2113
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.

Kuten oon sanonut pyrin ajamaan vain kaksi kertaa. Joskus toki tulee lopussa varmisteltua valkuaista jos hyvät sopimukset vain leipälaatuna. Niin voi olla nytkin, kun 220€ kiinnitettyä Lantikalle.

Ajoin ekan pakkaselta ihan juuripyörillä ja toinen reissu menee ruiskutustraktorilla urista kapeilla mitkä ei sotke yhtään. Levein 320, ura 375.

Harrastan semmosta vielä levitystasaisuuden varmistamiseksi, että vaikka koneen pitäs olla tarkka ajan ekan reisun urien välistä. Niin lopputulos on kahden kerran jälkeen tavallisen tasan. Eikä siihen tarvita mitään satelliitteja eikä rattiveivejä.

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2113
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Varsinais-Suomen ja osin Satakunnan suunnan syysviljat ovat monessa kohtaa todella vahvoja. Vaaksan mittaista, kirkkaan vihreää turkkia. Heikompia lohkojan on tasaisesti sekaan, mutta parhaat on näyttäviä. Sanoisin, että jos syysvehnää meinaa myydä eteenpäin syysvehnän nimikkeellä, niin sopimus kannattaisi tehdä johonkin päin. Ei noi mihinkään mahdu syksyllä. Sopimuksille menee leipomoissa.

Tämän mää tiesin jo kuukausi sitten ja tämä sade varmisti asian. Koko syysviljan ydinalueelle 25-50mm vettä aivan nappiaikaan. Maailma on syysvehnää täynnä elokuussa ja jos sitä meinaa heti sillon myydä kannattaa ehkä reagoida nyt. Toki maailmanmarkkinakin on aika alhaalla, että nousua voi tulla sieltäkin. Mut sitku se lukee kooämmässä et syysviljat hyviä ja elokuussa maaseudussa olet lopullisesti myöhässä.

Ps. Berner syksyyn edelleen syysvehnä Matif Dec25 -20€. Se ei ole huono. Antaa nyt lukiten 200€ ja on nousussa mukana jos sitä pelkää. Toki vienti/elintarvikelaadulle. Käytännössä vaatii koko kevätvehnäsadon epäonnistumisen, että tuo olisi huono hinta kun varmaan tiedätte, että syysvehnä on myllyillä kympin vähä toista huonompaa hinnastoissa.

Toki otamme ne ilolla vastaan kananrehuissakin syksyllä.

Filosofi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1309
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.

Kuten oon sanonut pyrin ajamaan vain kaksi kertaa. Joskus toki tulee lopussa varmisteltua valkuaista jos hyvät sopimukset vain leipälaatuna. Niin voi olla nytkin, kun 220€ kiinnitettyä Lantikalle.

Ajoin ekan pakkaselta ihan juuripyörillä ja toinen reissu menee ruiskutustraktorilla urista kapeilla mitkä ei sotke yhtään. Levein 320, ura 375.

Harrastan semmosta vielä levitystasaisuuden varmistamiseksi, että vaikka koneen pitäs olla tarkka ajan ekan reisun urien välistä. Niin lopputulos on kahden kerran jälkeen tavallisen tasan. Eikä siihen tarvita mitään satelliitteja eikä rattiveivejä.

Milloin sitten ajattelit ajaa tämän vuoden toisen kierroksen, ja paljonko ajattelit antaa lisää typpeä, jos ekalla kierroksella meni sen 60kg?
Aina ei voi onnistua.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7166
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Ijasja ja SS lienee eri maalajia olevien peltojen omistajia, joten näkemykset suorakylvöstä ja sen onnistumisesta ovat aika erilaisia. Multavalla maalla yleensäkin viljelyn ongelmat kaiken kaikkiaan ovat erilaisia kuin saviseudulla.

Eikös Ijasjalla ole mahdollisten paikkakylvöjen pinta-alan määrittelyyn jotain satelliittipohjaista vehjettä? Traktori tms..?

Joo, kokemukset suorakylvön onnistumisesta on yhtä pessimistisiä kuin äsässällä  ;D

Tuo syvälle menevä kapea piikki, voisi olla kova juttu mutta vaatii vetovoimaa, joten ei voi olla kovin leveä ja toisaalta tiheä piikkijako muokkaa aikalailla ts. pitää olla rungoltaan aika pitkä nostolaitekoneeksi, ettei tuki syksyn sitkeällä oljella. Kosteutta syksyisin yleensä riittävästi itämiseen.

Kylvökone mittaa pinta-alan tarkalleen, samoin traktori tietää gepsin perusteella missä mennään ja milloin piirtää karttaa eli kyllähän sen pinta-alan saa tietoon aika tarkkaan mutta ruiskutukset lähinnä mietityttää.
Omassa ruiskussa aikalailla kaikki tekniikka mitä tarjolla ruiskuihin, spot ruiskutuksen ohjelma pitäisi ehkä hommata mikäli aikoisi ajaa kartan perusteella, määrän säätöön voi(si) kartan tehdä traktorin (JD) ohjelmistolla. Silloin olisi ruiskutuksen tarkkuus suutinkohtaista ja voisi ajaa nuo isot lohkot rukiin ajouria pitkin, ruiskun hoitaessa että rikka-aineet menee kevätviljalle eikä jo tähkälle olevalle rukiille, ja toisinpäin sitten rukiille jotain ajaessa.
Manuaalisesti ruiskun lohkoja ohjaten voi olla liian epätarkkaa. Mutta en todellakaan ala hommaamaan mitään ylimääräisiä ohjelmia, täytyy kysäistä osaako oma ruuta tuon homman jos olisi kartta, esim. kylväessä tehty alue, joka pitää käsitellä. Ainakin apulannan levittimelle tuo toimii mutta kartta pitää tehdä manuuaalisesti, joko traktorin ohjelmistolla tai esim. Yaran ohjelmalla. Täytyis jaksaa perehtyä mutta ois vähän muutakin puuhaa ennen kuin pelloille pääsee, idea tuli himpun myöhässä  :)

Tekniikka on kivaa käytössä, ja oikeastikin säästää tuotantopanoksia, tehostaa käytännön työtä melkolailla ja ennen kaikkea säästää kuskia pitkinä päivinä, mutta tekniikan omaksuminen ja käytön opettelu jonkun tällaisen pikkujutun vuoksi aika turhauttavaa.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20795
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Milloin sitten ajattelit ajaa tämän vuoden toisen kierroksen, ja paljonko ajattelit antaa lisää typpeä, jos ekalla kierroksella meni sen 60kg?

Kuten tiedetään, ei orgaaninen liukoinen typpi säily seuraavaan kevääseen. Ei liene mitään estettä käyttää 630 kg  salpietaria syysvehnälle keväällä, vaikka syksyllä olisikin käytetty orgaanista lannoitusta. Jos liukoinen typpi oli syksyllä 30 kg, on kevääksi jäänyttä ei-liukoista typpeä lisäksi noin 60 kg. Siihen keväällä 170 kg keinolannoitetyppeä, niin ei tarvitse ihmetellä, että satotasot pakkaavat nousemaan, varsinkin jos maahan alkaa kertyä tätä pitkävaikutteista typpeä joka vuosi orgaanisen kokonaistyppimaksimeille menemällä.

Typpilannoituksissa vuoden kokonaistyppirajoitus näyttää koskevan vain orgaanista lantaa, liukoinen typpi lasketaan sekä orgaanisesta että mineraalilannoitteesta yhteen, ja se näyttäisi olevan nitraattidirektiivin rajoituksen alla.

-SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2113
Vs: Syysviljakylvöt 2024
Joozeppi ja kumppanit, ketkä maaliskuussa ekan lannoituksen tekevät ja vapun jälkeen toisen, ajatteko toisen lannoituksen paripyörillä vai ilman? Orashan on tuohon mennessä jo venunut pituutta.

Kuten oon sanonut pyrin ajamaan vain kaksi kertaa. Joskus toki tulee lopussa varmisteltua valkuaista jos hyvät sopimukset vain leipälaatuna. Niin voi olla nytkin, kun 220€ kiinnitettyä Lantikalle.

Ajoin ekan pakkaselta ihan juuripyörillä ja toinen reissu menee ruiskutustraktorilla urista kapeilla mitkä ei sotke yhtään. Levein 320, ura 375.

Harrastan semmosta vielä levitystasaisuuden varmistamiseksi, että vaikka koneen pitäs olla tarkka ajan ekan reisun urien välistä. Niin lopputulos on kahden kerran jälkeen tavallisen tasan. Eikä siihen tarvita mitään satelliitteja eikä rattiveivejä.

Milloin sitten ajattelit ajaa tämän vuoden toisen kierroksen, ja paljonko ajattelit antaa lisää typpeä, jos ekalla kierroksella meni sen 60kg?

Rapsi ja ekana kylvetty aikainen Aspekt-vehnä sitä toista kierrosta ekana pyytää mut kerralla mää kaikki sit kierrän. Varmaan enemmän merkkaa joku nätti sateenlupaus päälle kuin kalenteri mut heitetään vaikka toukokuun toinen viikko ja N80 vehnille Axanilla/Limuksella ja ammoniumsulfaatilla N40/S50 rapsille.