Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 29.05.09 - klo:08:18

Lainaus käyttäjältä: Reino - 19.05.09 - klo:17:33

Vähän katsellut noita luomu ehtoja.. Vaikuttaa aika byrokratialta sekin.
Kokemuksia kenellään? Ja kannattaako ilman elukoita edes ajatella?

Mun blogista voit tutustua "virtuaalisesti" luomuelämään http://wejjon.blogs.fi . Joskus olen tuumannut kyselijälle, jotta luomu ei ole laiskan laji, eli siellä pellolla on viihdyttävä. Ilman eläimiä tai yhteistyötä jonkun nurmea hyödyntävän tilan kanssa hyötysuhde eli tuotetun sadon suhde peltoalaan jää huonoksi, mutta toki onnistuu.

Jos ei onnistu tavanomaisella tuotannolla saamaan satoa, niin ei kannata haaveilla luomusta ? Olenko oikeessa ?

Jos tavanomaisena ei satoa juuri tule niin varmasti tulos paranee kun nostaa luomutuet.

Ei kai luomuun siks siirrytä että sadot kasvais.

Luomuun voi ihan hyvin alkaa, ympäristön sosiaalista painetta pitää ehkä kestää vähän enemmän, jos niikseen tulee. Usein pelkkä luomu-sana saa aikaan välittömän ja varman tuomion.
Roskan kanssa voi joutua välillä tekemään töitä, ravinteita peltoon kyllä saa.

Satojen ja koko viljelyn suhteen tarvii jonkinlaisen asennemuutoksen.

Yleisesti voisin sanoa, että roskaisia peltoja ja huonoja satoja on myös aika monilla tavanomaistakin viljelyä harjoittavilla, niistä vain ei pidetä niin suurta meteliä eikä tällätä kuvia nettiin  . Luomupellon pitäisi aika monen mielestä näyttää samalta kuin mcpa:ta saanut peltokin, mieluiten paljon paremmalta.

Luomutuki on siitä mukava, että se tulla tupsahtaa aina, toisin kuin esimerkiksi ohran tonnihinta. Nykyhinnoilla tuskin kukaan yrittää puristaa sitä viimeistä tonnia (=sataa euroa).

Molemmilla tavoilla homman voi hoitaa hyvin tai huonosti, mulle sopii luomu.

Syitä luomuiluu ainakin itselläni:

-Ostopanoksien vähentäminen(lannoitteet ja myrkyt)
-Oman Työmäärän lisääminen (aikaa on)
-Olen täysin kyllästynyt puljaamaan yöllä myrkkykanisterien          kanssa(tähän auttaisi urakoitsijan käyttäminenkin)
-Vanhalla kuivurilla tila piisaisi paremmin pienemmillä sadoilla.
-Jos yhtään osaa ennustaa niin lannoitteiden kassa puljaaminen tulee tulevaisuudessa todella tarkan suurennuslasin alle, tyyliin 5 vuoden lannoite tarkastus joka vuosi(rikos oikeudellisilla sanktioilla) Nyt hieman kärjistin.Mutta kuitenkin.
-Maat on sellaisia että mek torjunna kanssa voi tulla toimeen.
-Pienempi puintiala (ei paineita puimurikaupoille, nykyään vanha kone vähän tiukilla)

Männä vuosina on kaiken mailman näennäisviljeliät esiintyneet luomuviljeliän nimellä (siis nämä jotka kylvää lajittelutähteet kymmeneen senttiin, joilla ei ole pienintäkään tarkoitusta päästä korjaamaan satoa.Vieneet paljon mainetta luomulta.

Olen seuraillut erään oikean luomuviljeliän peltoja muutamia vuosia, ja eivät häpeä ollenkaan yara/kemira/berner/monsanto viljelyä.

Siinä nyt muutamia ajatuksia...

Aika hyvin tiivistit!
Vielä voisi lisätä, että jos pellosta sattuu jotain saamaan, niin hinta ainakin on kohdallaan.

Kuinkas orjallista tuo luomun viisvuotiskierto on? Esim uudet kasvit Tai markkinatilanne. Tuleeko satikutia jos kaikki ei mee viisvuotiskierron mukaan?

Kuinkas orjallista tuo luomun viisvuotiskierto on? Esim uudet kasvit Tai markkinatilanne. Tuleeko satikutia jos kaikki ei mee viisvuotiskierron mukaan?

Eikös viljelykiertoa voi rukata tarpeen mukaan kunhan muut ehdot mm. palkokasvit pysyvät kierrossa.

Lainaus käyttäjältä: Reino - 12.08.09 - klo:20:07

Kuinkas orjallista tuo luomun viisvuotiskierto on? Esim uudet kasvit Tai markkinatilanne. Tuleeko satikutia jos kaikki ei mee viisvuotiskierron mukaan?

Eikös viljelykiertoa voi rukata tarpeen mukaan kunhan muut ehdot mm. palkokasvit pysyvät kierrossa.

Jos Heinämäen minimiehdot toteutuvat, niin aina voi muokata. Tietysti täytyy pystyä tarkastajalle perustelemaan muutenkin kuin mielijohteesta tai selkeästä tukikalastelusta lähtevistä perusteluista. Meillä tilanne elää aika lailla, mutta koko ajan koneella on yksiselitteinen 5-vuotissuunnitelma olemassa. Mm. yksi uusi viljelystie tuli yllättäen vuokramaille (ja entisiä yhteyksiä hävisi), joten ryhmittelimme pikkulohkoja uudestaan "samaan blokkiin", jolloin muklausta tulee väkisinkin. Ja yhden lohkon ojitus muutti kuvioita jne. Nurmiviljelyssä taas apilan totaalisen epäonnistumisen pitäisikin muuttaa suunnitelmaa, jos satoa halutaan.

Petri

Mitä hassua?
Asiallinen luomukeskustelu agronetissä?
MauriJ ja Reino tiivistivät niin hyvin, etten lisää muuta kuin että olen tismalleen samaa mieltä.

Mites on luomu miehillä toinen sato kasvanut? Apilaa näyttäis olevan aika hyvästi? Jokos olette rehun tehneet vai mihin aikoihin meinasitte tehdä? Kasvaako vielä lisää syksyä kohden?

Tosi on, apilaa on niin julmetusti, että ihan hirvittää, sais vaan jonkun tekemään siitä paaleja, ettei tarttis maksaa urakoitsijaa murskaamaan ennen kyntöä, on niin vahvaa, ettei ole välteillä mitään asiaa ennen..

SV1 menossa. Havaintona aiempaan tavanomaiseen kauteen:

Samanlaisilla siemenseoksilla on kylvetty vuosia. Apilaa mennyt noin 3 kg/ha. Apila on kuitenkin ennemmin alkanut selvästi taantumaan ekan vuoden jälkeen. Nyt 1. vuoden nurmet olivat ensimmäisessä sr.korjuussa harvahkoja ja korjattiin myöhään, jotta apila hieman ehtisi mukaan. Nyt toiselle sadolle pellossa on ennennäkemättömän sankka puna- ja alsikeapilakasvusto. Ilman lannoitusta luonnollisesti. Nyt korjuuseen heti sään salliessa.

2. vuoden laidunnurmetkin ovat apilan osalta petranneet. Kasvavat juuri sopivasti, eivätkä juuri jää vertailussa tavanomaiseen laitumeen.

Jotenkin kokemuksen syvällä rintaäänellä (  , ) tulee eittämättä mieleen, että jopa maltillisella 40 - 60 kg/ha typpilannoituksella saa apilan taantumaan tehokkaasti (?).

Ensi vuonna viisaampi taas.

Mitenkä valvatti pidetään kurissa keveillä multamailla?

Mitenkä valvatti pidetään kurissa keveillä multamailla?

Hyvällä 2-3 vuotisella apilanurmella viljelykierrossa, max. 3 viljaa siinä välissä. Näin ei tarvii mitään muuta erillistorjuntaa.

Petri

Ajatus luomuviljelystä on ollut vireillä vuosia. Tähän asti on jouduttu lisäämään ruiskutuksia kun naapureiden luomupelloilta leviää aina uutta siementä. Moni on jo antanut periksi tämän ongelman vuoksi. Valvatista on kehittymässä tosi paha ongelma kun moninpaikoin maanteiden reunatkin kasvaa sitä. Valvatti pitäisi pian luokitella yhtä vaaralliseksi kuin hukkakaura.