Sepeteuksen punnittava nyt uskooko Hyysäriä vaiko itseään. Anderssonit ja Marinithan oli viljelijän parhaita kavereita.
Mä en nyt aivan ymmärrä mistä tuo ilon purskahdus kumpuaa. Siis jos on metsänsä hoidellut ammattimaisesti niin mitään pelkoa ei ole että niitä kukaan tulis rauhoittelemaan. No sit on nää hoitamattomana metsät. Tälläinen tapaus tuossa lähellä. Vanha mummo omistajana. Ei vuosikymmeniin kirves käyny metsässä eikä saha. Kun mummo kuoli niin valtio osti metsät suojeluun. Kun tietä parannettiin, niin määräys oli että puita saa kaataa mutta mitään ei saa viedä pois.
Tätä vois hieman lisätä, että tätä vaaraa ei maanviljelijöillä ole. Metsästä ne perinteisesti koneet on maksettu. Lehmät syö hehtaarin tukkimetsää vuodessa.
