Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kauas on tultu ketjuharavasta  (Luettu 706 kertaa)

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4414
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Kauas on tultu ketjuharavasta
Tuossa piipahdin myrkkyjä miettimässä Lantmännenin pihalla... aika vekottimia nuo isot karhotimet :-/

Riittääköhän käytännössä 150 hv tuon hydrauliikan pyörittämiseen? Ilmoitettu minimi 114.
Painoa 6,2 t... huima vehje.

JiiPee42

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3628
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Tehokas korjuuketju vaatii uhrautumisia...noissa arveluuttaa se maatavasten raahaaminen...noukin systeemillä puhtaampaa rehua

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 65866
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
ja pellothan nuista kiittää...  saa madot kyytiä oikein kunnolla...    kantsisko miun hankkija???

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1633
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Tuo on vähän tehokkaammalle korjuu ketjulle kuin pyöröpaalain. Joskus on olkia vedetty saman kokoluokan karhottimella, jos on kuivia ja vähän niin on joutuisaa paalata.

Tuo on se ajosilppuri ketjun kevein yksikkö niin mato kyllä kiittäää kun ei koko peltoa tampata.

Tässä meidän urakoitsijalla oli joku Massikan 12 metrinen 4 roottorinen karhotin, sen jäljestä tuli hyvää rehua kun oli paljon pyöriä ja pienet roottorit, ei turhaan yrittänyt tasoittaa peltoja karhotin. Tietysti noukin karhottimet on parhaita puhtauden kannalta. Kuinkakohan noi uudet aurinkopyörä karhottimet, nehän ottaa periaatteessa kiinni vain  sänkeen.

Junnuna tuli sellaisella 4 pyöräisellä Viconilla ajeltua, pitäisiköhän viritellä ajoon kuivien heinien tekoon.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8414
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Meidän karhotinkuski puheli, ettei karhotin kauheasti voimaa tarvitse, mutta painoa on sen verran, ettei sitä ihan kevyellä traktorilla viedä jyrkistä mäistä. 4 roottorisessa Pöttingerissä keskimmäiset roottorit pyörii mekaanisesti ja uloimmat hydraulisesti. N 174 Valtralla vetelee tuota.
Niitossa meikä aloitti urakoinnit 1977 MF 165 ja JF SL 152 puolentoistametrin työleveydellä kaatui heinää puolisen hehtaaria tunnissa. Nyt menee Pöttin S12 parhaimmillaan 16 ha tunnissa..

Viimeksi muokattu: 17.05.24 - klo:21:19 kirjoittanut Make

Mystinen kesälaatumies

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4414
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Tuo on vähän tehokkaammalle korjuu ketjulle kuin pyöröpaalain. Joskus on olkia vedetty saman kokoluokan karhottimella, jos on kuivia ja vähän niin on joutuisaa paalata.

Tuo on se ajosilppuri ketjun kevein yksikkö niin mato kyllä kiittäää kun ei koko peltoa tampata.

Tässä meidän urakoitsijalla oli joku Massikan 12 metrinen 4 roottorinen karhotin, sen jäljestä tuli hyvää rehua kun oli paljon pyöriä ja pienet roottorit, ei turhaan yrittänyt tasoittaa peltoja karhotin. Tietysti noukin karhottimet on parhaita puhtauden kannalta. Kuinkakohan noi uudet aurinkopyörä karhottimet, nehän ottaa periaatteessa kiinni vain  sänkeen.

Junnuna tuli sellaisella 4 pyöräisellä Viconilla ajeltua, pitäisiköhän viritellä ajoon kuivien heinien tekoon.

Mä olen ajanut Pötikän 2-roottorista melko paljon - olisko jossain >2000-2500 ha paikkeilla. Tyyppi taitaa olla vanha 882 tms.
Ei silläkään ole maata raa***** jos tajuaa vähän säätää kun maalaji muuttuu betonisavesta turvesuoksi.. eikä pelloksi kutsuta sellaista mikä ei kunnoltaan ole peltoa ja niittäjä on jättänyt riittävän sängen. Ainahan jossain reunapientareella voi maa vähän pöllähtää, mutta useammat myyränkasojen hajalevitykset ja penkan piiskaukset tekee kyllä niittokone eikä karhotin. Jo senkin vuoksi että niittäjä ei näe tarkkaan mitä vaikka reunassa on. Pitää myös hyväksyä että aina ei saa ihan joka kortta mukaan. Lyhyt, painavatähkäinen mutta harva kokovilja on pahinta kun se putoaa ihan maahan sängen pohjalle. Sitä ei saa tarkkaan millään.

Onhan niitä ongelmalohkojakin ollut - esim edellisenä vuonna ojitettu turvelohko jossa salaojat olivat täyttämisen ongelmista johtuen vajonneet vuodessa paikoin hyvinkin paljon. Keksin sitten kannatella 'siipiä' hydrauliikalla jäykkänä niin että pikkupyörät eivät päässeet putoilemaan niihin monttuihin...

Muista merkeistä ei mulla ole kokemusta - no yhden päivän ajoin samantapaista Kuhnia. Taisi olla piikkivarsia enemmän siinä.
Se Pötikän pitkän varren päässä oleva etupyörä saattaa olla ihan fiksukin, se pitää haravien pyörintäkehän etureunan aina maahan nähden oikealla korkeudella. Ei tökkää eteen tulevaan kumpareeseen kun pyörä kulkee juuri siinä haravien edellä. Toisaalta se painaa kohdaltaan heinää maahan mutta hyvin kevythän sen kuorma on. Kädellä nostaa kevyesti.
Joskus on pitänyt oikein ihmetellä miten hyvin Pötikkä selviää jostain rinnepeltojen välisestä satulapinnasta; ei raavi maata mutta suurin osa heinästä lähtee mukaan.

Todella kuivalla kelillähän on ongelma maasta ilman mukana nouseva pöly vaikka mikään ei maahan osukaan. Savella jo vauhdikkaampi ajaminen nostaa traktorin renkaiden mukana hienoksi jauhautunutta pölyä ilmaan.

Viconin 'köysiautomaatti' löytyy minunkin ladostani :-)  Helpiä sillä joskus pyöriteltiin paalaajalle. Ja toivottiin ettei tule kovia tuulenpuuskia :-)
Homma oli mahdotonta jos tuuli kovaa.

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1633
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Meidän karhotinkuski puheli, ettei karhotin kauheasti voimaa tarvitse, mutta painoa on sen verran, ettei sitä ihan kevyellä traktorilla viedä jyrkistä mäistä. 4 roottorisessa Pöttingerissä keskimmäiset roottorit pyörii mekaanisesti ja uloimmat hydraulisesti. N 174 Valtralla vetelee tuota.
Niitossa meikä aloitti urakoinnit 1977 MF 165 ja JF SL 152 puolentoistametrin työleveydellä kaatui heinää puolisen hehtaaria tunnissa. Nyt menee Pöttin S12 parhaimmillaan 16 ha tunnissa..

Oliko tuo Make sellainen kelasilppurin terillä oleva murskain?

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8414
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Mystinen kesälaatumies

lypsyukko

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9861
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Meilläkin oli tuollainen joskus. Vois sanoa, että se oli murskain, mutta tuon jäljiltä ei kuulemma saanut seivästettyä  ;) Kaikkien aikojen sadekesäksi -74 tuli tuollainen, Jf ruletti pöyhin ja Claas markant 50 paalain. Loppu kuivanheinän niitto oikeastaan tuohon vuoteen tuolla vehkeellä. Sitten esikuivattua kelasilppurilla ja tarkkuussilppurillakin tuon jäljiltä. Harmi että se on lähtenyt vaihdossa. kait tuo normi kesantomurskaimen tehossa kuitenkin voittaa  ::)

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1633
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Meillä oli kanssa tuollainen. -85 ruvettiiin paalaan tuon niittämää säilörehuksi ja viconilla ajettiin 3 karhoa yhteen. Tuo oikeasti kyllä murskasi ja heinä kuivui. Tuon jälkeen mikään kone ei ole murskannut kunnolla vanhan isännän mieleen.

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3714
Vs: Kauas on tultu ketjuharavasta
Tuo on vähän tehokkaammalle korjuu ketjulle kuin pyöröpaalain. Joskus on olkia vedetty saman kokoluokan karhottimella, jos on kuivia ja vähän niin on joutuisaa paalata.

Tuo on se ajosilppuri ketjun kevein yksikkö niin mato kyllä kiittäää kun ei koko peltoa tampata.

Tässä meidän urakoitsijalla oli joku Massikan 12 metrinen 4 roottorinen karhotin, sen jäljestä tuli hyvää rehua kun oli paljon pyöriä ja pienet roottorit, ei turhaan yrittänyt tasoittaa peltoja karhotin. Tietysti noukin karhottimet on parhaita puhtauden kannalta. Kuinkakohan noi uudet aurinkopyörä karhottimet, nehän ottaa periaatteessa kiinni vain  sänkeen.

Junnuna tuli sellaisella 4 pyöräisellä Viconilla ajeltua, pitäisiköhän viritellä ajoon kuivien heinien tekoon.

Mä olen ajanut Pötikän 2-roottorista melko paljon - olisko jossain >2000-2500 ha paikkeilla. Tyyppi taitaa olla vanha 882 tms.
Ei silläkään ole maata raa***** jos tajuaa vähän säätää kun maalaji muuttuu betonisavesta turvesuoksi.. eikä pelloksi kutsuta sellaista mikä ei kunnoltaan ole peltoa ja niittäjä on jättänyt riittävän sängen. Ainahan jossain reunapientareella voi maa vähän pöllähtää, mutta useammat myyränkasojen hajalevitykset ja penkan piiskaukset tekee kyllä niittokone eikä karhotin. Jo senkin vuoksi että niittäjä ei näe tarkkaan mitä vaikka reunassa on. Pitää myös hyväksyä että aina ei saa ihan joka kortta mukaan. Lyhyt, painavatähkäinen mutta harva kokovilja on pahinta kun se putoaa ihan maahan sängen pohjalle. Sitä ei saa tarkkaan millään.

Onhan niitä ongelmalohkojakin ollut - esim edellisenä vuonna ojitettu turvelohko jossa salaojat olivat täyttämisen ongelmista johtuen vajonneet vuodessa paikoin hyvinkin paljon. Keksin sitten kannatella 'siipiä' hydrauliikalla jäykkänä niin että pikkupyörät eivät päässeet putoilemaan niihin monttuihin...

Muista merkeistä ei mulla ole kokemusta - no yhden päivän ajoin samantapaista Kuhnia. Taisi olla piikkivarsia enemmän siinä.
Se Pötikän pitkän varren päässä oleva etupyörä saattaa olla ihan fiksukin, se pitää haravien pyörintäkehän etureunan aina maahan nähden oikealla korkeudella. Ei tökkää eteen tulevaan kumpareeseen kun pyörä kulkee juuri siinä haravien edellä. Toisaalta se painaa kohdaltaan heinää maahan mutta hyvin kevythän sen kuorma on. Kädellä nostaa kevyesti.
Joskus on pitänyt oikein ihmetellä miten hyvin Pötikkä selviää jostain rinnepeltojen välisestä satulapinnasta; ei raavi maata mutta suurin osa heinästä lähtee mukaan.

Todella kuivalla kelillähän on ongelma maasta ilman mukana nouseva pöly vaikka mikään ei maahan osukaan. Savella jo vauhdikkaampi ajaminen nostaa traktorin renkaiden mukana hienoksi jauhautunutta pölyä ilmaan.

Viconin 'köysiautomaatti' löytyy minunkin ladostani :-)  Helpiä sillä joskus pyöriteltiin paalaajalle. Ja toivottiin ettei tule kovia tuulenpuuskia :-)
Homma oli mahdotonta jos tuuli kovaa.
Kuivalla karhoo kuka vaan,märällä maaperällä ne taidot punnitaan.