Ensimmäinen kysymys on typerästi väärinkopioitu suoraan Yhdysvalloista, jossa asia ilmaistaan "wealth cap" - ilmiönä . Ja "wealth" (netto-omaisuus) kertyy yli sukupolvien , "income" (tulot) ovat tässä ja nyt. USA:ssa tehtiin muutama vuosi siten tutkimus mustien ja valkoihoisten tulotasojen erosta, ja havaittiin, että kontrolloiduissa työpaikoissa, esimerkiksi palkkaluokitelluissa virastoissa, samassa työpaikassa olevien tulojen ero jää pieneksi, havaittu kahden prosenttiyksikön
ero selittyy sillä, että valkoihoiset toimivat hieman suuremmalla osuudella esimiestehtävissä. Mutta kokonaisuudessaan miljoonien kansalaisten vertailu antaa tämä lattean "mustan miehen dollari on 87 senttiä." Aivan kuin Suomessakin toistetaan typerään naisten euro on "kahdeksankymmentä senttiä" -mantraa , vaikka yksikään palkkaluokka Suomessa ei saa sisältää eri taulukoita naisille ja miehille.
Kuva: tutkimuksen tulos "controlled pay cap"
Pärstäkerroin tai vaikka sukulaisuus urakehitykseen vaikuttavana tekijänä ei ole rasismia. Jos valkoihoinen isu on perustanut firman, luontevasti suvun valkoihoiset vesat saavat herkemmin pomon paikkoja. Mutta sukulaissuosinta ei ole rasismia, vaikka inhottavaa olisikin.
"Wealth cap" onkin sitten suuri , 6-10 - kertainen. Mutta se perustuu omaisuuden ja hyvinvoinnin kertymiseen sukupolvien yli. Mutta se, että 200 vuotta sitten on ollut rasismia, ei merkitse sitä, että NYT olisi rasismia. Tätä omaisuuseroa on myös valkoihoisten kesken. Elon Musk ja Suomen Työstäkieltäytyjäliiton puheenjohtaja, heidän omaisuuseronsa on varmaankin 200-miljardikertainen.
Suomeen tuotuna kyseinen kysymys herätti ajatuksia, että se, joka tuohon vastaa ehdottoman vakavasti myöntävästi, on vakavasti sairaalloisen harhainen, tai tiedollisesti vajaakuntoinen, eikä ole koko elämänsä aikana lukenut esimerkiksi muita kirjoja kuin Maon punaista kirjaa tai jotain. Täällä kun TES määrittelee useimpien työammattien palkkatason, julkishallinto noudattaa vieläpä korostettua diversiteettipyrkimystä, mikä aiheuttaa, että etniset vähemmistöt, sukupuolivähemmistöt ja naiset tulevat samanarvoisista ehdokkaista ensimmäisenä palkatuksi.
Toinen kohta, mikä herätti ihmetystä, on "mikroaggressiot", jotka ovat marxilaisen intersektionaalisen tekotieteen tulosta. Mitään tutkimusta tai keskustelua tai todentamista ei voi niistä opinkappaleista tehdä, koska vain ns. sorretulla väestöryhmällä on oikeus määritellä, mikä on heihin kohdistuva mikroaggressio. Tästä on psykologian ja muiden ihmistieteiden taholta ilmaistu vakava huoli siitä, että mikroaggressiotiede ei sisällä mitattavia ja todennettavia ilmiöitä, se pikemminkin näyttää yhä enemmän vähemmistöjä hyväksikäyttävältä aggressiolta, jota vahvasti äärivasemmistoon kuuluvat käyttävät ajaakseen maltillisen enemmistön ulkopuoliseksi omassa yhteiskunnassaan.
Mikroaggressiotutkimus toimii erityisen huonosti siinä, että se ei oikeastaan pysty erittelemään sitä, onko toinen ihminen ärsyttävä, erimielinen vai rasisti/syrjivä. Tutkimukset tuovat uusia mikroaggressioluokkia niin kovalla vauhdilla esiin, että sillä saadaan tekemällä tehden mikroaggressioista ilmiö, joka muka on valtaisa. Mikroaggressioista kärsivät ovat vähän niin kuin pikkulapsia, jotka turhautuvat eivätkä ollenkaan pysty sietämään sitä, että äiti on eri mieltä, mitä laitetaan puistoon mennessä päälle. "Aiti, sä olet mikroaggressiivinen rasisti !"
‘Pätevimmän henkilön pitää saada työ’ on muka mikroaggressio, 24 brittiläisen yliopiston yhteinen ryhmä julistaa
The Telegraph - lehdessä. -SS-
