Oli tästä aiheesta ruotsalaisessa LO amattiliiton Arbetet lehdessä tammikuussa tällainen artikkeli.
Luulisi Suomessakin SAK’ssa olevan kiinnostusta seurata veljesliiton julkaisuja.
” ”Ja nyt poliittinen lakko lähestyy Suomessa. Jotain, johon me ruotsalaiset, toisin kuin esimerkiksi ranskalaiset, emme ole tottuneet. Muutamat lakkopäivämme on suunnattu työnantajia vastaan, ei poliitikoita.
Mutta voiko se tapahtua täällä? Edellisen kerran tällainen keskustelu käytiin vuonna 2019, jolloin ilmastoaktivisti Greta Thunberg vaati poliittista lakkoa ilmaston puolesta. Siviilioikeuden professori ja työtaistelun asiantuntija Birgitta Nyströmin mukaan opettajien lakko olisi silloin ollut tuplasti laitonta.
Heidän ammattiliittonsa ei ollut päättänyt tukea tällaista lakkoa, ja koska he olivat julkisia työntekijöitä, se ei ollut sallittua. Joten se olisi ollut kaksinkertainen virhe, hän sanoo.
Julkisella sektorilla työskenteleviltä on kiellettyä ryhtyä työtaistelutoimiin sisäpoliittisia päätöksiä vastaan. Se on kirjattu lakiin koskien julkisen alan työntekijöitä.
Ajatuksena on "ei pitäisi äänestää kahdesti". Ei voi ensin äänestää eduskuntavaaleissa ja sitten olla toista mieltä työtaistelun kautta, Birgitta Nyström sanoo.
Muita poliittisia lakkoja koskevaa asiaa ei säännellä Ruotsin laissa. Laisssa ei ole kirjauksia siitä, milloin on sallittua rikkoa työrauhavelvoitetta työnantajaa kohtaan protestoidakseen politiikkaa vastaan.
Kun 70-luvun työelämän vuorovaikutuslakia laadittiin, lain valmistelutyössä käsiteltiin poliittisia lakkoja. Mutta päätettiin, että sääntelylle ei ollut tarvetta - se oli niin epätavallista.
Sen sijaan epäselviin kysymyksiin vastattaisiin suuntaa antavilla tuomioilla, Birgitta Nyström toteaa.
Perusta on, että työtaistelutoimien täytyy olla ammattiliittojen järjestämiä.
Se, mitä sitten sovelletaan, määräytyy sen poliittisen muutoksen tyypin mukaan, jota liitto haluaa vastustaa: ulkomainen vai kotimainen.
Yksi tunnetuimmista tapauksista on, kun ruotsalaiset ammattiliitot estivät lentoliikenteen Chileen ja Chilestä 70-luvun lopulla. Silloin työtuomioistuin päätti, että kyseessä oli laillinen työtaistelutoimi. Tämä johtuu siitä, että tarkoituksena oli parantaa poliittisia ja ammattiyhdistysoikeuksia maassa, ei tuhota työnantajaa.
Jos se koskee ulkomaisia olosuhteita, sen on oltava lyhytaikainen mielenosoitusluonteinen toimenpide. Mutta kotimaisissa olosuhteissa vaatimukset ovat hieman tiukemmat, jolloin toimenpiteellä saa olla vain "minimaaliset vaikutukset tuotantoon", Birgitta Nyström sanoo.
Yksi esimerkki sisäpoliittisesta lakosta on kun syndikalistit, SAC, olit lakossa vuonna 2006 protestina porvarillisen hallituksen suunnittelemia muutoksia vastaan työttömyysvakuutuskassaan.
Mitä Ruotsissa poliittisesti pitäisi tapahtua, jotta Suomen kaltainen suuri poliittinen lakko laukeaisi?
- Minulla ei oikeastaan ole aavistustakaan siitä.” ”
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.
