Nii mikä on tässä tapauksessa se pienimuotoinen loppukasvatus? Alle sata loppukasvatettavaa?

240 paikkaa alkaa olla pienin järkevä sonnikasvattamo, ja kunnon tulosta tekee ne joilla on ainakin tuplat siitä. HK:N vuoden nautatuottajalla on hiehoja ternistä teuraaksi 400päätä kerralla ja se on aika sopiva kevyellä kalustolla hoidettava yhden hengen yksikkö.

HK:n vuoden sikatila Aurasta teki vuonna 2022 (kuulemma vaikea vuosi) 450 tonnia tulosta verojen jälkeen ja velkaakaan ei näemmä ole. Mutta vaatii se 1,5 miljoonan liikevaihdon ja kovan osaamisen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 11.02.24 - klo:16:59

Nii mikä on tässä tapauksessa se pienimuotoinen loppukasvatus? Alle sata loppukasvatettavaa?

240 paikkaa alkaa olla pienin järkevä sonnikasvattamo, ja kunnon tulosta tekee ne joilla on ainakin tuplat siitä. HK:N vuoden nautatuottajalla on hiehoja ternistä teuraaksi 400päätä kerralla ja se on aika sopiva kevyellä kalustolla hoidettava yhden hengen yksikkö.

HK:n vuoden sikatila Aurasta teki vuonna 2022 (kuulemma vaikea vuosi) 450 tonnia tulosta verojen jälkeen ja velkaakaan ei näemmä ole. Mutta vaatii se 1,5 miljoonan liikevaihdon ja kovan osaamisen.

Aivan no tuo sitten kai osittain selittää ainakin lihatalon haluttomuuden.

Sinänsä tuolla ei nyt silleen merkitystä kun on homma tullut haudattua ainakin toistaiseksi. Luomuviljelyyn homma istuisi kyllä mut kun kannattavuudesta ei oikein silloin saanut selvää kuvaa, suoraan sanottuna kantti ehkä loppui.. 

Mitä tuohon hk:n vuoden sikatuottajaan tulee niin käsittääkseni niitä vanhanliiton sianpitäjiä. Sikalat jo vanhempaa kantaa, toki videossa näkyy et pidetty hyvässä kunnossa ja varmaankin pikkukorjailua tehty. Jos kuivuri investointi on rahoitettu omasta taskusta niin puskuria onnistuttu kerryttämään jo aiemmin.

Vuosi 2022 oli vaikea. Rehun hinnat meni katosta läpi. Itse nostin kädet pystyyn. Pelkkänä lihasian kasvattajana sen pystyi tekemään. Tuollainen yhdistelmä on kyllä tehokas. Siitä kun vielä huonoimman porsasaineksen myy muille kasvatettavaksi niin tuolla saa järkyttävän nopean kierron aikaiseksi. Mutta onhan tuo kova tulos kyseiseltä vuodelta. Yleisempää tuollaisena vuonna oli tehdä historiallisen suurin miinusmerkki. 

Jos puhdasta loppukasvstusta ajattelee millä naudoilla tahansa niin yli 250 vuosimyynti millä aloittaa, mielummin 500. Hinnastot on rakennettu suurempia suosiviksi näillä kahdella isolla ja muut voi maksaa avoimesti pärstäkertoimen mukaan sille kelle haluaa. Isoista on teurastamon helppo tasata tok riskitkin on suuremmat. Yhdistelmätuotannossa pienempikin toimii, mutta hinnasta tulee turpiin, pitää myös olla tilaa kasvattaa sonnit yli 20 kk.n ikään. Keväällä syntyneet ei ole hinnastojen mukaisesti teuraskypsiä ennen seuraavan laidunkauden loppua, osa on. Mutta hitaimmin kasvaneet ja nuorimmat vetää homman pakkaselle jos pistää liian aikaisin pois. Tietysti teurastamot suhtautuvat nuivasti omaan loppukasvatukseen kun sitä ei pysty hallitsemaan ja näille loppukasvattajille on löydyttävä ne vasikat, tai teurastamo vaihtuu. Toki harva aloittaa nollasta. Vanhat, halvat, TOIMIVAT tilat on monasti sen kannattavan naudanlihan tuotannon perusta, etenkin emojen pidossa. Emojen tuotolla ei pysty uusia navetoita kovinkaan helposti maksaan. Toki hyvän navetan kun rakentaa niin 50 vuoteen ei paljon tartte korjata, mutta lainat tarttee vähän nopeammin saada maksuun. Meillä on -76 rakennettu navetta käytössä jossa on lähes kaikki aidat vielä alkuperäisiä. Mustasta raudasta tehtyjä, kaasulla hitsattuja ja ulkona ovat kokoajan. Ja toimivat lukoistaan ja saranoistaan moitteettomasti. Onhan niitä korjattu, mutta eivät ne mitään tilkkutäkkejä ole. Toki ei ne enään maitorotu sonneja kestä.

Jos puhdasta loppukasvstusta ajattelee millä naudoilla tahansa niin yli 250 vuosimyynti millä aloittaa, mielummin 500. Hinnastot on rakennettu suurempia suosiviksi näillä kahdella isolla ja muut voi maksaa avoimesti pärstäkertoimen mukaan sille kelle haluaa. Isoista on teurastamon helppo tasata tok riskitkin on suuremmat. Yhdistelmätuotannossa pienempikin toimii, mutta hinnasta tulee turpiin, pitää myös olla tilaa kasvattaa sonnit yli 20 kk.n ikään. Keväällä syntyneet ei ole hinnastojen mukaisesti teuraskypsiä ennen seuraavan laidunkauden loppua, osa on. Mutta hitaimmin kasvaneet ja nuorimmat vetää homman pakkaselle jos pistää liian aikaisin pois. Tietysti teurastamot suhtautuvat nuivasti omaan loppukasvatukseen kun sitä ei pysty hallitsemaan ja näille loppukasvattajille on löydyttävä ne vasikat, tai teurastamo vaihtuu. Toki harva aloittaa nollasta. Vanhat, halvat, TOIMIVAT tilat on monasti sen kannattavan naudanlihan tuotannon perusta, etenkin emojen pidossa. Emojen tuotolla ei pysty uusia navetoita kovinkaan helposti maksaan. Toki hyvän navetan kun rakentaa niin 50 vuoteen ei paljon tartte korjata, mutta lainat tarttee vähän nopeammin saada maksuun. Meillä on -76 rakennettu navetta käytössä jossa on lähes kaikki aidat vielä alkuperäisiä. Mustasta raudasta tehtyjä, kaasulla hitsattuja ja ulkona ovat kokoajan. Ja toimivat lukoistaan ja saranoistaan moitteettomasti. Onhan niitä korjattu, mutta eivät ne mitään tilkkutäkkejä ole. Toki ei ne enään maitorotu sonneja kestä.

Oma ajatus oli et isommasta sikalasta olisi muuttanut. Ja ehkä tarvittaessa sitten tehnyt lisärakentamista.

Mutta pieni on pientä, oli kyse sit sikalasta, emolasta tai sonnilasta näköjään. Juuri äskettäin lueskelin lehdestä et oma puuhala näyttää jo olevan noin puolet tavanomaisen sikalan koosta. Oma paikkamäärä tulisi triplata tai jotain niin voisi harkita parin työntekijän palkkaamista jotta hommat pyörisi kiireaikaan mutkattomasti ja välillä saisi itsellekin vapaata.

Tuosta krookantilasta vielä niin reilu näyttää työntekijä määrä olevan. 300 emakko ja joku 1400 lihasikaa ja silti 6-7 työntekijää. Tuolla taidetaan tehdä jotain muutakin.. aikoinaan neuvojan kans juttelin niin hän kun oli moni laskelmia sikatiloilla tehnyt ja meidän tilannetta käytiin juuri läpi ja ehdotin tuota et jos laitetaan yhdistelmä et mitä se vaatisi? Niin juuri tuo kokoluokka oli hänen mielestään sellainen "orjalaitos" jossa omistaja painaa niskalimassa. Eli liian pieni kannattelemaan kuin ehkä yhdentyöntekijän yrittäjäpariskunnan lisäksi..

Mutta voihan ne eläimet olla osa tilan muuta toimintaa. Mikä varmasti on monesti järkevämpää kuin pistää kaikki resurssit yhteen ja tehdä jätti investoinnit. Silloin ei välttämättä saa parasta hintaa mutta investoinnitkin ja riskit on huomattavasti maltillisemmat. Ainakin nauta homma kannattaa aloittaa varovaisesti pienillä investoinneilla. On helpompi lopettaa jos tuli tehtyä väärä valinta.

Mutta voihan ne eläimet olla osa tilan muuta toimintaa. Mikä varmasti on monesti järkevämpää kuin pistää kaikki resurssit yhteen ja tehdä jätti investoinnit. Silloin ei välttämättä saa parasta hintaa mutta investoinnitkin ja riskit on huomattavasti maltillisemmat. Ainakin nauta homma kannattaa aloittaa varovaisesti pienillä investoinneilla. On helpompi lopettaa jos tuli tehtyä väärä valinta.

Toki varmasti näin. Pienimäärä nautoja tuo sen sitovuuden mikä oli se ehkä kaikista suurin syy et homma jäi. Nyt lihasikoja kasvatellessa homman voi laittaa katkolle aina 3-4kk välein.. tälläin pyörii ominkin voimin kun voi hengähdystauon ottaa aina silloin tällöin..

Tuokin on totta. Koirasta lähtien on hommattava hoitaja jos meinaa olla kotoa pois.


Ihan asian vierestä. Muutama viikko sitten oli jostain valjakkokoira yrittäjästä juttua, hänellä oli 420 koiraa. Siinä menee lehmä päivässä kun ne ruokkii. Muutama koira tulee vuodessa lopetuslistalle, mitäköhän niille tehdään.syöttää toisille vai hongan joelle?

Tuosta krookantilasta vielä niin reilu näyttää työntekijä määrä olevan. 300 emakko ja joku 1400 lihasikaa ja silti 6-7 työntekijää. Tuolla taidetaan tehdä jotain muutakin.. aikoinaan neuvojan kans juttelin niin hän kun oli moni laskelmia sikatiloilla tehnyt ja meidän tilannetta käytiin juuri läpi ja ehdotin tuota et jos laitetaan yhdistelmä et mitä se vaatisi? Niin juuri tuo kokoluokka oli hänen mielestään sellainen "orjalaitos" jossa omistaja painaa niskalimassa. Eli liian pieni kannattelemaan kuin ehkä yhdentyöntekijän yrittäjäpariskunnan lisäksi..

Suhdanteet vaihtelee mutta jonkin aika on tainnut nyt olla se tilanne että sian loppukasvatus on heikommin kannattavaa kuin porsastuotanto. Porsastuotannossa on jalostuksella ja verrattain halvalla (eurooppalaisittain) ukrainalaisella ja tuoreemmin filippiiniläisellä työvoimalla saatu hyviä tehoja, porsaita syntyy tosi paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten per emakko, ja nistä saa paremman hinnan. Vapaaporsituksella voi saada lisäksi tosi rapsakat hyvinvointituet samalla kun tuotannon väheneminen siihen siirtyessä varmistaa porsaiden kysyntää. Tilaston mukaan porsaan hinta on jo parempi kuin Ruotsissa, ja itse asiassa Italian jälkeen suomessa on EU tilaston korkein porsaan hinta ollut elokuun jälkeen keskimäärin. Tanskassa palkat on kovemmat ja porsaasta maksetaan kuitenkin 25 euroa vähemmän kuin Suomessa.

Porsastuotannossa on jalostuksella ja verrattain halvalla (eurooppalaisittain) ukrainalaisella ja tuoreemmin filippiiniläisellä työvoimalla saatu hyviä tehoja, porsaita syntyy tosi paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten per emakko, ja nistä saa paremman hinnan.

Kai niitä syntyy, mutta emakko pystyy kasvattamaan suurikokoiseksi vain 12 porsasta per erä. Kaikki ylimenevät ovat pienempiä ja vaativat usein viikon lisäimetyksen tai ainakin erillisen puuroporukan muodostamisen. Sit kun näitä jälkeenjääneitä saatetaan sekoittaa vieroitusosastolla nuorempien kanssa, niin ne jälkijunassa siirretyt, iältään vanhemmat ovat niitä hännänpurijoita. Tarkkana saa olla.
Jalostus eteni vasta, kun kotimainen aines sivuutettiin perustamalla finpig. Snellman osti lopulta kutistuneen kotimaisen siementuotannon. Ulkomainen työvoima saa tessin palkan ja halpuutta, jos sitä sellaiseksi voi kutsua,  on vain alkuvaiheessa.

Ainakin keskikokoisilla ja pienillä yhdistelmäsikaloilla raha on tiukassa. Milloin on spiraali poikki, milloin liemiruokkija rikki, milloin ilmavaihtolaite pimeänä, milloin rehutiiviste loppu. Rahareikiä on enemmän kuin rahaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.02.24 - klo:07:56

Tuosta krookantilasta vielä niin reilu näyttää työntekijä määrä olevan. 300 emakko ja joku 1400 lihasikaa ja silti 6-7 työntekijää. Tuolla taidetaan tehdä jotain muutakin.. aikoinaan neuvojan kans juttelin niin hän kun oli moni laskelmia sikatiloilla tehnyt ja meidän tilannetta käytiin juuri läpi ja ehdotin tuota et jos laitetaan yhdistelmä et mitä se vaatisi? Niin juuri tuo kokoluokka oli hänen mielestään sellainen "orjalaitos" jossa omistaja painaa niskalimassa. Eli liian pieni kannattelemaan kuin ehkä yhdentyöntekijän yrittäjäpariskunnan lisäksi..

Suhdanteet vaihtelee mutta jonkin aika on tainnut nyt olla se tilanne että sian loppukasvatus on heikommin kannattavaa kuin porsastuotanto. Porsastuotannossa on jalostuksella ja verrattain halvalla (eurooppalaisittain) ukrainalaisella ja tuoreemmin filippiiniläisellä työvoimalla saatu hyviä tehoja, porsaita syntyy tosi paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten per emakko, ja nistä saa paremman hinnan. Vapaaporsituksella voi saada lisäksi tosi rapsakat hyvinvointituet samalla kun tuotannon väheneminen siihen siirtyessä varmistaa porsaiden kysyntää. Tilaston mukaan porsaan hinta on jo parempi kuin Ruotsissa, ja itse asiassa Italian jälkeen suomessa on EU tilaston korkein porsaan hinta ollut elokuun jälkeen keskimäärin. Tanskassa palkat on kovemmat ja porsaasta maksetaan kuitenkin 25 euroa vähemmän kuin Suomessa.

No juu näin välityspossuja ostavana niin kyl se porsaan hinta täl hetkellä kova on. Toki lihatalot tai ainakin meidän lihatalo taitaa ottaa liki kympin jo siitä välistä. Tuollainen krookan yhdistelmä pystyy kasvattamaan yli 6000 sikaa vuodessa helpohkosti niin tuokin tekee jo 50000e rahaa.
Suoraan nyt en voi kantaa tietysti emakkotouhun kannattavuuteen ottaa kun en sitä niin tunne mut kyl niitä senttejä voisi välillä lihakiloillekkin antaa. Vapaaporsituksen ehk on myös hyvä. Siinä vietiin lihasian kasvattajilta matto alta.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 12.02.24 - klo:13:07

Porsastuotannossa on jalostuksella ja verrattain halvalla (eurooppalaisittain) ukrainalaisella ja tuoreemmin filippiiniläisellä työvoimalla saatu hyviä tehoja, porsaita syntyy tosi paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten per emakko, ja nistä saa paremman hinnan.

Kai niitä syntyy, mutta emakko pystyy kasvattamaan suurikokoiseksi vain 12 porsasta per erä. Kaikki ylimenevät ovat pienempiä ja vaativat usein viikon lisäimetyksen tai ainakin erillisen puuroporukan muodostamisen. Sit kun näitä jälkeenjääneitä saatetaan sekoittaa vieroitusosastolla nuorempien kanssa, niin ne jälkijunassa siirretyt, iältään vanhemmat ovat niitä hännänpurijoita. Tarkkana saa olla.
Jalostus eteni vasta, kun kotimainen aines sivuutettiin perustamalla finpig. Snellman osti lopulta kutistuneen kotimaisen siementuotannon. Ulkomainen työvoima saa tessin palkan ja halpuutta, jos sitä sellaiseksi voi kutsua,  on vain alkuvaiheessa.

Tuokin on totta. Nyt viimeinen rotupäivitys tuntuu taas tasaavan ainakin välityspossujen kokoeroja mut kylhän tälläsen kertatäyttösen isohkoja kertaeriä ostava lihasikala saa aina kaikenlaisia possuja 
Pieni porsasruuhka on aina paikallaan niin silloin kuskeilla on paremmin varaa karsia raakile kuormista pois. Ja sit kun niistä kaikista pitäisi maksaa se priiman hinta niin kylhän se aika ajoin sylettää.

Tuo työvoimahomma on ihmeellinen. Kun luulisi asian olen juuri niin et pykälien mukaan se olisi maksettava. Yleisesti luulen et monella tilalla jolla paljon työntekijöitä niin siinä on kaikenlaista muuta viritystä rinnalla jolloin isäntä voi itse tehdä rahakkaampia hommia kuin olla paskaa kolaamassa.. 

Ainakin keskikokoisilla ja pienillä yhdistelmäsikaloilla raha on tiukassa. Milloin on spiraali poikki, milloin liemiruokkija rikki, milloin ilmavaihtolaite pimeänä, milloin rehutiiviste loppu. Rahareikiä on enemmän kuin rahaa.

-SS-

Tämä on osittain varmaan totta mut moni oikeasti pieni on jo lopettanut. Toki Viimeisimmässä hinnastouudistuksessa joskus reilu 5v sitten yhdistelmät sai kuulemma hyvät lisät eikä tarvinnut olla edes iso. Ehkä tämä krookan tapaus ollut sitten hyötymässä siitä.

Muutenkin niin tuntuu et tämä sikabisnes on ihan samanlaista kuin kaikki muukin toiset pärjää ja toiset ei ikinä. Paljon on kiinni myös tuurista ja millaisessa ympäristössä yrität suorittaa jne.

Ainakin keskikokoisilla ja pienillä yhdistelmäsikaloilla raha on tiukassa. Milloin on spiraali poikki, milloin liemiruokkija rikki, milloin ilmavaihtolaite pimeänä, milloin rehutiiviste loppu. Rahareikiä on enemmän kuin rahaa.

-SS-

Näin. Korjauksia pitää osata ja ehtiä tekemään itse. Jos on itse ties missä haastamassa politiikkaa tms. ja vaimo on talon ainoa työntekijä, niin...   Mutta kun sen kasisatasen tai suuremman ikä lähenee 20 vuotta, niin kovempikin DIY-hemmo on helisemässä.   sikakeskustelua lehmäpalstalla 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.02.24 - klo:20:05

Ainakin keskikokoisilla ja pienillä yhdistelmäsikaloilla raha on tiukassa. Milloin on spiraali poikki, milloin liemiruokkija rikki, milloin ilmavaihtolaite pimeänä, milloin rehutiiviste loppu. Rahareikiä on enemmän kuin rahaa.

-SS-

Näin. Korjauksia pitää osata ja ehtiä tekemään itse. Jos on itse ties missä haastamassa politiikkaa tms. ja vaimo on talon ainoa työntekijä, niin...   Mutta kun sen kasisatasen tai suuremman ikä lähenee 20 vuotta, niin kovempikin DIY-hemmo on helisemässä.

Ja eipä tuo diy henkisyys nyt haittaa minkään kokoisessa. Taisi kerran yks kollega jutella et 10v vanhas tonnises emakkolas yks saa kävellä kokoajan jakari kädes.. 

Mut mikäli itsellä peukalo keskellä kämmentä niin iso lasku tulee putkareista, sähkäreistä, hitsareista ym. Korjaushenkilöistä pitkin vuotta. Kun eipä nykyään juuri alle satasella oikein mitään tapahdu..

Kyllä tämä emohomma vaatii sen että itse kykenee tekemään lähes kaiken itse mikä on luvallista. Normipäiviin jää pakollisilta eläintenhoito töiltä aikaa niin sitten sitä ylläpitoa täytyy tehdä itse vaikka vähän hitaammin.

Poikimakauden mukaan täytyy mitoittaa eläinmäärä että siitä selviää käytettävissä olevilla resursseilla.