”Saatana, kun soitin esikuntaan ja kysyin ohjeita niin sieltä ei kuulunut kuin juopuneiden mölinää!”
Näin katkerana kertoi kapinan loppuvaiheen taisteluista Koskelan Akselikin fiktiivisessä (Opelmiehelle tiedoksi:kuvitteellisessa) romaanissa Pohjantähdessä, kun Hellberg tuli kymmenisen vuotta vapaussodan päättymisen jälkeen salaa Neuvostoliitosta Suomeen agiteeraamaan vielä hengissä olevia punikkeja uuteen kapinaan. Punikkien johtajathan jättivät sodan loppuvaiheessa, tappion ollessa jo varman, kurjat rääsyiset taistelujoukkonsa oman onnensa nojaan ja luikkivat itse silloiseen Venäjään vastuutaan pakoon.
Agiteeraus ja kiihottaminen tappamiseen kyllä ennen sotaa sujui, mutta silloin, kun olisi ollut aika ottaa vastuu ja auttaa tovereitaan hädän hetkellä, silloin oma etu astui taas edelle ja punikkijohtajat luikkivat karkuun kuin koirat.
Sama toveri-pettää-toverin -logiikka yltää myös tähän päivään asti. Sosialistit jättivät äänestämättä Lipposta presidentinvaaleissa, miksi? Myös saittimme punikki Sepeteus kertoo avoimesti aina äänestävänsä vihreää hintsua. Miksi toverille ei kelpaa toveri? Miksi toveri pettää aina toverin, aina ja vieläkin useammin?
Kovin on heikoilla kantimilla sosialistinen internationaali edelleenkin.
Viimeksi muokattu: 21.11.18 - klo:15:33 kirjoittanut Puuha-Pete
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!
Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!