Nyt yhtäkkiä mehiläiset katoavat.
Aika monelta unohtuu - Einsteiniltakin - että mehiläinen ei ole näin runsaana pohjoisissa teollisuusmaissa luonnossa esiintyvä pistiäislaji. Se on kolopesivä villieläin, jota tuotannossa pidetään karjana, ruokitaan talveksi keinollisesti, eristetään ja rakennetaan pesät ja kennopohjat, hallinnoidaan parveilua, ym. Jalostetaan tautiherkempiä mutta leppoisampia ja enemmän hunajaa tuottavia rotuja. Pesiä on tungokseen asti, jolloin taudit ja loiset siirtyvät helposti. Onko jalostus ottanut huomioon loisten ja tautien keston ? Entä puhdistetun sokeriliemen käytön talviruokinnassa ?
On vaikeata käsittää, miten se glyfosaatti tai neonikoitinoidi yhtäkkiä Suomessa on ongelma, mehiläisten sato voi tulla rypsistä, mutta eihän kukkivaa rypsiä glyfosaatilla käsitellä, eikä edes millään rikkaruohoaineella ! Jos jotkut käsittelevät tuleentuvia viljoja glyfosaatilla, mikä on se tapa, millä glyfosaatti siirtyy mehiläisiin ? Vastaukseksi ei riitä se, että kokeillaan, siirtyykö glyfosaatti sokeriliemestä mehiläiseen !
-SS-