Avasin uuden aiheen vanhasta asiasta, täälä on tilaa vängätä juntin ja ss-miehen kanssa ilman notta sählätään suvin juttua.

Lainaus käyttäjältä: 42 - 14.02.18 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.18 - klo:10:18

Lainaus käyttäjältä: 42 - 14.02.18 - klo:10:13

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 14.02.18 - klo:10:01

Lainaus käyttäjältä: montöör - 14.02.18 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 14.02.18 - klo:08:52

meillä ei ole mitään markkinointikulttuuria ollu koskaan.   aina  on ulkopuoliset myynneet mitä kaupaksi on saaneet.      pakollahan net kemirankin osti!

Ei Kemiran lannoiteteollisuutta myyty, se lahjoitettiin kaivoksineen.  Noottaa, hyvät kaupat.

Kuka lahjoitti. Ei valtio yksin lahjoittanut, koska omisti  30-32 % osakkeista. Pörssissä olisi 2004 alkaen kuka tahansa voinut tankata "mittaamattoman arvokasta" Soklin kaivosta ja saanut kaupan päälle Growhowtakin.

Soklin kaivoksen arvo ei tällä hetkellä ole katsottu  "kymmenien miljardien" arvoiseksi. Koko Yaran arvo tällä hetkellä on 11,4 miljardia dollaria, 9,6 miljardia euroa.

Esimerkiksi 2008 Yara maksoi 61 dollaria osakkeelta, tälläkin hetkellä on noin kolmasosan tappiolla ( 42 dollaria) . Että ei ihan mikään kultakaivos sijoittajalle. Niin kuin ei  välttämättä Soklikaan.
-SS-

Tämöstä tällä kertaa

 Yara sai kunnon pikavoitot. Growhow yhtiön  varallisuudeksi arvioitiin 870 miljoonaa. Valtio siis myi Jyri Häkämiehen nimissä 290 miljoonaa 207 miljoonalla

 Kun kauppa oli vasta tekeillä, Soklin fosfaatin arvoksi katsottiin Kauppalehden artikkeleissa, joissa haastateltiin GrowHow:n toimitusjohtajaa, 13-14 miljardia.

Tienattiinko me tällä ?

Mutta jos "14 miljardin arvoisen Soklin" saa maksamalla 9 miljardia , eli ostamalla koko Yaran, niin tässäpä on oiva businessidea kansainvälisille sijoittajille ?

Valitettavasti sen Soklin arvo ei sitten tainnutkaan olla tuota 14 miljardia. Eikä kaivaminen ole alkanut vieläkään. Yrittihän Kemira tuota jo useasti.

-SS-

Se että että firman liikevaihto on noin 10 miljardia ei tarkoita että sen saisi ostaa sillä varsinkin jos mitään ostettavaa ei ole.
34.69-Osto          34.64  Alin-    Vaihto, kpl 0 kpl
Myynti35.15Ylin- Vaihto, val.   - Milj. EUR
Yaralla on sitä paitsi kymmeniä ellei satoja tyttäriä notta lopullinen hinta koko firmasta on varmasti aika suuri.

Yaran arvo Oslon pörssissä on tällä hetkellä tuo 9 mrd. €, siitä voi lähteä arpomaan Soklin arvoa. Ehkä joitakin prosentteja koko firman arvosta.  Lannoitteiden valmistaminen ei välttämättä ole pelkkää kullanvuolentaa, minä me maajussit sitä joskus pidämme. Pääoman tuotto viime vuonna nihkeät 4%.

http://yara.com/investor_relations/quarterly_report/

Niin joo pörssi asettelee kursin mutta onko sillä tässä tapauksessa väliä kun ei ole myyjiä.

Tulos on helppo kikkailla veroparatiisiin jollekin tyttärelle tai vaikka ugandaan.

Reilu kolmannes omistuksesta tiedetään suurin osa on piilossa holdingyhtiöiden  takana ja omistuskin on varmaan sen verran ovelasti tehty ettei siitä ainakaan savonmuolalla pirtin pöydän ääressä selvää ota.
Tiesittekö notta yaran on lohkaistu Norsk Hydro nimisestä yrityksestä, oli muuten yhteistyössä natsien kanssa valmistaen muummuossa raskastavettä natsien atomipommi hanketta varten.

Huhuu, eikö vänkäys enää kiinnostakkaan?

Taitaavat olla belorin käyttäjiä molemmat ?

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n mukaan lannoitteiden hinnat ovat Suomessa nousseet lähes 50 prosenttia viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Samaan aikaan muualla EU:ssa hinnat ovat nousseet vain 10–20 prosenttia. Suomessa satotasot ovat myös selvästi alemmat. MTK:n mukaan tilanne on kohtuuton suomalaisille maatiloille.
MTK:n tiedot perustuvat Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto Eurostatin lannoitteiden ja maanparannusaineiden hintaindeksiin. Suomen hintakehitys eroaa merkittävästi muiden maiden kehityksestä. Indeksillä mitataan hintatason muutosten suhdelukua
Yara sai myös Soklin
Samalla noin 200 miljoonalla Yara sai myös Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivosoikeudet, jotka arvioidaan fosforin ehtymisen takia miljardien arvoiseksi.

MTK:n mukaan viljan ja lihan tuottajahintakehitys kotimaassa noudattelee pitkälti muissa EU-maissa vallitsevaa kehitystä toisin kuin lannoitteissa.
– Kotimaiset lannoitemarkkinat eivät toimi. Lannoitevalmistaja Yara käyttää Suomessa yli 80 prosentin markkina-asemaansa hyväkseen ja ulosmittaa viljelijöiden tuloja korkeilla lannoitteiden hinnoilla. Näyttää siltä, että Yara käyttää markkina-asemaansa tuottajien ryöstämiseen. Sen on korvattava viljelijöille koituneet menetykset ja laskettava lannoitteidensa hintoja, Leikkonen vaatii.
Myynin suoritti siis Jyri Häkämies ( kok ) joka pääsi sittemin hyvään palkintovirkaan.

Huomattavaa on myös arviot joiden mukaan lannoite fosforiksi kelpaava aines on louhittu 50 vuodessa loppuun, ennen sitä hinta arvatenkin nousee kunnolla.

Tienattiinko me tällä ?