Lidil, se Suomen elintarviketeollisuuden Ikea.
Tuli mieleen heti tuollainen vertaus, kun Suomen huonekaluteollisuudelle etsittiin myyntikanavia Ikean kautta, niin sitä hehkutettiin että ala nyt saa kunnon nousukiidon. Ja ostihan IKEA vaikka mitä pöytää ja tuolia ties miten paljon ja markkinoi ne vaativilla Saksan ja Yhdysvaltain markkinoilla Ja saman nimistä mallistoa tuli Suomeen Kiinan tehtailta, mutta sellaisella laadulla mikä ei Suomen tehtaista olisi päätynyt muualle kuin hakkuriin. Seuraava soppari olisi pitänyt tehdä jo huonommilla hinnoilla, lyhyemmillä toimitusajoilla eli liikkeen varasto olisi käytännössä se tehdas, sekä tiukemmilla laatuvaatimuksilla. Kolmannen sopparin tehneet yritykset tekivät jo konkurssin.
Ei se Litukka ole mikään elintarviketeollisuuden pelastaja, vaan tekee yhtä häikäilemätöntä bisnestä kuin muutkin monikansalliset yhtiöt ympäri maailman.
