Jotta voi kehittää algoritmin, pitää tehdä koko joukko subjektiivisia valintoja. Näitä valintoja tekevät ihmiset kaikkine ennakkoluuloineen ja väärinkäsityksineen. Algoritmit eivät siten ole reiluja ja objektiivisia. Algoritmista pitäisi pystya antamaan palautetta, jotta sitä voitaisiin optimoida. Mitä palstan tietokoneväki sanoo ? Oman käsitykseni mukaan Nordea antaa algoritmin ratkaista, saako lainaa vai ei.
https://www.ted.com/talks/cathy_o_neil_the_era_of_blind_faith_in_big_data_must_end#t-3574

En jaksa lukea linkkiä, mutta kommentoin muuten.

Perinteinen algoritmi tekee, mitä koodari on laittanut sen tekemään.  Mutta se tekee sen aina ja virheettömästi.  Ihminen unohtaa päätöksissään osan asiaan vaikuttavista tekijöistä, painottaa tekijöitä eri tavoin eri tilanteissa ja ennen kaikkea tekee päätöksen ennakkoluulojen ja intuition perusteella käyttäen tosiasioita vain todisteena tekemälleen päätökselle.  Mutta algoritmi toimii niin hyvin, kuin siihen koodatut rajat toimivat.

Tekoäly ja koneoppiminen muuttavat tilannetta merkittävästi.  Niiden tekemät valinnat muuttuvat saamansa palautteen perusteella.  Esimerkiksi lainan myöntämistä ja korkoa laskeva ohjelma ottaa huomioon aiemmin myönnettyjen lainojen menestyksen muuttaen korkovaatimusta ja lainoituskynnystä.  Ja parhaimmillaan ne keksivät palautteen perusteella uusia menestykseen vaikuttavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon päätöksenteossa.

Matikkapimu sanoo, että algoritmejä käyttävät voitaisiin velvoittaa avaamaan ne perustelut (raja-arvot tms.), joita ohjelma käyttää arvottaessaan asiakkaita. Autonvalmistajatkin pakotetaan laittamaan tuotoksensa törmäystestiin.
Juttu saksaksi http://www.srf.ch/kultur/wissen/algorithmen-entscheiden-ob-wir-gewinner-oder-verlierer-sind

Lypsyrobo on hyvä esimerkki algoritmistä. Punakone aloittaa lypsinten kiinnittämisen takaa. Koska vetimet sojottavat toisinaan ties mihin suuntaan, kone saattaa kiinnittää takusen etuseen. Sitten takusten "onnistuttua" alkaa etusten yrittäminen. Aikansa turhaan yritettyään (etusessa on jo lypsin) kone luovuttaa ja antaa raportin: VT on lypsetty, VE:n kiinnitys epäonnistui. Raportti on koneen mielestä looginen.Jos et olisi nähnyt tapahtumaa, raporttia voisi uskoa.

Kouluaikaan tehtiin suhteellisen yksinkertainen logiikka liikennevalojen ohjauksesta. Jos siitä projektista ei muuta oppinut, niin ainakin sen, että yksikin lisäys lisäsi heti mahdollisten ristiriitojen tai ongelmatilanteiden määrää melkeimpä logaritmisesti. Itse logiikan ohjelmointi on nopea toimenpide, virheiden etsintä ja ristiriitojen korjaus on se aikaaviepä osuus.

Huohh, ja vielä kun se rautapuolikin toimisi luotettavasti...


Kyllä ne virheitä tekevät ne koneetkin, vaikka koodari olisi mitä vaan ohjelmoimut.

Ne eivät vaan aina näy ihmiselle.

Niin ja Suomessa ja Ruotsissa on alle viisikymppisissä jo ueampi sukupolvi, jotka eivät ihan ymmärrä matematiikkaa tai vaikkapa tietokoneohjelmointia. Johtunee siitä, ettei lapsia laitettu laskemaan numeroilla. Pisatesteistä puhutaan, mutta aikuisten todellisista valmiuksista vaietaan.

Todella hyvä ja multaisa maaperä valmistettiin  salaliittoteorioille ja vaihtoehtotieteelle.

-SS-

Eikö se ole älyllisesti laiskaa touhua leimata asiat, jotka eivät sovi omaan ymmärrykseen, vaihtoehtotieteeksi ja salaliitoiksi ? Noita termejä kun käytetään nykyisin todella heppoisin perustein... 

Niin ja Suomessa ja Ruotsissa on alle viisikymppisissä jo ueampi sukupolvi, jotka eivät ihan ymmärrä matematiikkaa tai vaikkapa tietokoneohjelmointia. Johtunee siitä, ettei lapsia laitettu laskemaan numeroilla. Pisatesteistä puhutaan, mutta aikuisten todellisista valmiuksista vaietaan.

Todella hyvä ja multaisa maaperä valmistettiin  salaliittoteorioille ja vaihtoehtotieteelle.

-SS-

Eikö se ole älyllisesti laiskaa touhua leimata asiat, jotka eivät sovi omaan ymmärrykseen, vaihtoehtotieteeksi ja salaliitoiksi ? Noita termejä kun käytetään nykyisin todella heppoisin perustein... 

Kyllä SS on jäljillä. Matematiikan osaaminen ja varsinkin numeroiden ja suuruusluokkien ymmärrys kun on samaa tasoa kun SASsilla joka kiven kovaan usealla nimimerkillä väittää että "muutama sata tilaa vie 80% tuista" kun yksinkertainen alakoulun matematiikka riittää osoittamaan että se ei ole mahdollista.

Mitä taas vaihtoehtoihin ja muihin tulee niin luithan sitä pikkulapsesta? Joka piti vanhempen laittamaa homeopaattista ranneketta ja meinasi kuolla lyijymyrkytykseen? Malliesimerkki siitä mitä tapahtuu kun uskotaan kovasti vaihtoehtotieteisiin eikä ole perustietoa ja ymmärrystä asioista. Tai mistä sitä tietää. Jos tolla vauvalla olikin vikaa kaularangassa ja sen takia lyijy kerääntyi elimstöön?

Ja sitten itse aiheeseen. Algoritmeihin. Ja tuohon voisi tietysti laittaa mukaan kaavatkin. Matemaattiset kaavat kun pakkaavat aika usein antamaan eksaktin tuloksen. Tietokoneohjelmissa yleensä algoritmin on määritellyt joku ei-tietokonehenkilö. Esimerkiksi pankin rahoituspäällikkö. Joka tietää miten homma on elävässä elämässä. Tekee säännöt ja koodari koodaa. Säännöissä tai algoritmin lopputuloksena jos tulee että elämiseen jää 100 euroa kuussa niin se ei ennusta kovin hyvää velanmaksukykyä. Mielestäni maataloudessa malliesimerkki algoritmeistä on Likvi. Jos Likviin syöttää oikeat todenmukaiset luvut niin se takana oleva algoritmi aika hyvin kertoo paljonko jää elämiseen. Se vain että sitä on käytetty väärin että saatu luvut sellaisiksi jotka pankinjohtaja hyväksyy. Mutta että minä en näe tietokoneita ja algoritmeja ongelmana. Kyllä ongelma on enemmän siinä inhimillisessä toiminnassa.

En lukenut kuin otsikon siitä vauvajutusta, mut kuulostaa äkkiseltään  aika huonolta esimerkiltä vaihtoehtotieteestä ?

Ja voi sillä pienokaisella ollakin vikaa rangassa, mm. koliikkiin on syypää rankaongelmat. Mut epäilemättä sinä jos kuka sen tiesitkin 😀

Pitäisiköhän nykyään siirtyä matematiikassakin kahden kantaluvun numerojärjestelmään? Eli binäärilukuihin.

Kaikki olisi helpompaa. Sitten jos bitti saa useampia arvoja, niin opetellaan sitten lisää numeroita.

Algoritmi on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ainakin toistaiseksi, mutta hommathan kehittyy. Toi ohjelmointi on sellainen juttu, että kaikille se ei sovi. Onhan se hyvä ja yleissivistävä oppiaine koulussa, mutta ei voi olettaa, että siitä tulee suuria kansanosia kiinnostava juttu. Toi Hervastin liikennevaloepisodi on hyvä esimerkki.