Piti kaevella tämmönen uuninperästä, kun tuosta tienhoijjosta tyttäret haasto...
Soe taas puhelin mulla taskussa, teossi se mulle soetti
Petoelläen meiltäpäen lähestyy, se minulle ilimoetti
Heti ymmärrin yskän ja pösöni käöntiin hehkutin
Tienvarteen sillä hurrautin, alta minnuutin
Oli kiertäny juttu taas nopejaan, tienvarsi toas täönnä väkkee
Se on melekonen merkkitappaus, sitä harvemmin teällä näkkee
Tien oekejaa reonaa se puksutti, väki kuskille huiskuttaa
Ja rohkeimmat kylän neitoista, lentosuukkoja muiskuttaa
Jopa naapurin rouva ysikymppinen, tienvartehen nilikuttaa
Sillä toesessa käjessä on tekarit, toesella kovasti vilikuttaa
Se ihan selevästi liikuttuu, leoka vapisi ku hoavanlehti
Eipä olisi millään uskonu, vielä ihmeen tämän nähä ehti
On kuskiki meleko otettu, leoka pystyssä lasottaa
Ja sitä meijjän kylätietä, karhulla tasottaa
Jopa passovaa maetotilissä, taekka ihan muuten vaan
Lähtejä kylän väjellä, luu ulukona ajelemaan
Elämä on parasta kometiijjaa
