Miten arjen isänmaallisuus näkyy?
Isänmaallisuus contra epäisänmaallisuus
24.4.2016 21.51 | Veikko Ervasti
Blogi perustuu Tommi Niemisen Hesarin kirjoitukseen 24.4.
Mitä oikein on isänmaallisuus? Sitä jäi aivan väkisin pohtimaan luettuani sunnuntain 24.4. Hesarista Tommi Niemisen kirjoituksen. Aivan samoin kuin Nieminen: en ole silmiinpistävän patrioottinen, mutta hoidan tonttini, olen kasvattanut lapseni, noudattanut lakejamme ja maksanut nurkumatta veroni – ja äänestänyt aina. Olen käsittääkseni kuten pääosa tavallisista suomalaisista.
Ensi vuonna pitäisi juhlia 100-vuotiasta Suomea. Juhliiko myös eliitti, jolla tässä tarkoitetaan erittäin hyvin taloudellisesti toimeentulevia kansalaisiamme. Niemisen mukaan voidaan sanoa osan eliitistä olevan suhteessa isänmaallisuuteen valikoivaa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että moni eliitin edustaja on todellinen maanpuolustusihminen:
- portugalilaistunut ”veropakolainen” vuorineuvos Sakari Tamminen on Maanpuolustuskurssiyhdistyksen ex-aktiivi
- toinen portugalilaistunut Keskon ex-pääjohtaja Matti Halmesmäki on reservin kapteeni
- Suomen tunnetuin veropakolainen Björn Wahlroos on Maanpuolustustuksen Tuki ry:n valtuuskunnassa
Kaikilla heillä on isänmaallisuuden tunne, joka lienee aito, mutta valikoiva: se kohdistuu Suomen alueen ja valtion itsenäisyyteen. Veronmaksuun isänmaallisuus ei ylety. Veronmaksuja välttelevien mutta maanpuolustushenkisten herrojen isänmaallisuus on epäloogista. ”Samoilla verorahoilla kustannetaan nimittäin se maanpuolustus” (Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo).
Nieminen vetää samaan syssyyn mukaan Hjallis Harkimon; hänhän pyörittää velkaista Jokereita Venäjä- vastaisella pakotelistalla olevien oligarkkien kanssa (Rotenbergit). Ex-pääministeri Esko Aho on puolestaan menossa Venäjän suurimman pankin, Sberbankin, hallitukseen. Pankki on sekä EU:n että Yhdysvaltain pakotelistalla. Fennovoiman johtaja Toni Hemminki puolestaan ajoi Pyhäjoen ydinvoimalaprojektiin kroatialaista ”kummajaista” Migrit Solarnaa. Sillä lailla!
Niemisen mukaan eliitin isänmaallisuus hämmästyttää jopa valtionjohtoa. ”Jos joku muuttaa Portugaliin tehdäkseen verovapaussopimuksen sitä minä en ymmärrä alkuunkaan” (presidentti Niinistö). ”Kaiken kaikkiaan voisi sanoa verojen kiertämiseksi tehtävistä järjestelyistä, että itsekkyys Suomessa ylittää Suomessa jo sairauden asteen” (Pääministeri Sipilä).
Professori Ilkka Ruostesaari on tutkinut suomalaisten asenteita ja todennut, että kansa on 1990-luvun alun jälkeen lähestynyt eliittiä. Jos siis eliitti muuttuu epäisänmaallisemmaksi, kansa seurannee perässä.
Onko tässä ajassa jotain vinossa. Luottaako kansa herroihin, taloudelliseen eliittiin? Keitä vaaditut säästöt oikein koskettavatkaan?
Muuten omia ja vaimoni sukulaisia oli mukana niin Talvi- kuin Jatkosodassa. He ovat jo kuolleet. Heidän olisi todella vaikeata ymmärtää nykyherrojen ketkuilu8a.
(Ps. Suomi pääsi sopimukseen Portugalin kanssa eläkkeiden verotuksesta. Mitenkähän eliitti pärjää? Ranskan kanssa pitäisi vielä sopia.)
http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/tuiran-poika/84/isanmaallisuus-contra-epaisanmaallisuus/5653/On tuolla Oulusa fiksujakin