Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon, joka kuvaa kotitalouksien vuositulojen jakautumista ja tuloeroja erilaisten väestöryhmien kesken. Sen mukaan maatalousyrittäjäkotitalouden käytettävissä oleva mediaanitulo oli 51 753 euroa vuonna 2008. Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun tuloista, joissa on mukana saadut tulonsiirrot ja laskennallinen asuntotulo, vähennetään verot ja vastaavat maksut.
Kaikissa palkansaajakotitalouksissa käytettävissä oleva mediaanitulo oli 41 127 euroa ja työntekijäperheissä 37 373 euroa. Erot maatalousperheiden hyväksi olivat vastaavasti 26 ja 38 prosenttia. Erot muuttuvat, jos verrataan rahatuloja tai tuloja perheen ansaitsijaa kohden, mutta johtopäätös on sama: maatalousyrittäjillä on korkeammat käytettävissä olevat tulot.
Valtio on kuitenkin budjetoinut maataloustuottajille vuodelle 2009 lisäksi noin 500 miljoonaa euroa eläkemenoja ja yli 200 miljoonaa lomituskorvauksia yhteisistä varoista. Ylisuuret hallintomenot sekä maataloustuki tekevät yhteensä lähes kolme miljardia euroa, joista kansallista tukea on yli 70 prosenttia. Vertailun vuoksi: Ruotsissa kansallista tukea ei makseta lainkaan.
Järkyttävän suurta maataloustukea perustellaan yleensä ruokahuollon omavaraisuudella. Hyväksyn perustelun, mutta sillä ei voi oikeuttaa maatalouden ylituotantoa, viennin tukemista, maatalousyrittäjien eläköitymistä jopa 56 vuotiaina, maatalousperheiden yleistä korkeampaa tulotasoa eikä alan matalaa tuottavuutta. Harhaanjohtavien tietojen levittäminen ei herätä luottamusta maatalouden piirissä toimivia kohtaan.
Kun valtio lähivuosina joutuu tinkimään menoistaan ja nostamaan eläkeikää, tulisi myös maatalouden osallistua talkoisiin.
Esko Niemi
Professori
Helsinki
